Joulumarkkinoita Suomessa vuonna 2017: Helsinki, Lahti ja Turku – mikä vei voiton?

Olemme ottaneet tavaksemme kiertää joulumarkkinapaikoilla Suomessa ja ulkomailla. Tällä kertaa teimme kiertueen, johon sisältyi Suomessa kolme joulumarkkina/-torikohdetta eli Tuomaan markkinat Helsingissä, Joulukylä Lahdessa ja Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat Turussa sekä pari toria Puolassa. Tässä matkakertomuksessa avaamme hieman mitä näimme ja koimme Suomessa. Heitämme myös oman erittäin subjektiivisen näkemyksemme siitä miten ne vaikuttivat meihin.

Nämä kertomuksemme ajoittuvat parille peräkkäiselle viikonlopulle. Aloitimme Tuomaan markkinoista syystä, että meille tarjoutui mahdollisuus mennä kuuntelemaan Cantores Minores -poikakuoron konserttia. Seuraavalla viikolla lähdimme Turun kautta Puolaan, jossa kävimme kävelemässä joulutorin läpi Gdanskissa ja Krakovassa. Niiden matkakertomukset löytyvät tästä alta aukeavista linkeistä.

Gdanskin joulumarkkinoita ja -valoja arvioimassa

Krakovan joulutori – vierailun väärtti

Mutta sitten Suomen markkinoihin ja toreihin:

 

Tuomaan markkinat Helsingissä – lievä pettymys

 

Ensimmäiseksi kohteeksemme valikoitui siis Helsinki ja sen perinteiset Tuomaan markkinat. Emme ole aiemmin käyneet niillä sen nykyisessä paikassa Tuomiokirkon edessä. Oli mielenkiintoista nähdä, miten myyntikojut istuvat siihen maisemaan.

Tulimme junalla Lahdesta ja ohitimme kauniita jouluvaloja Makkaratalosta lähtien.

Stockmann oli koristautunut jouluvaloin, jotka tekivät vaikutuksen. Edustalla pulloilla soittava herrashenkilö oli piristävä ilmestys keskellä jouluhälinää. Aika hyvin olivat nesteet pulloissa, sillä vire oli lähes kohdallaan.

Esplanadin puiston porot ja puut olivat näyttävä ilmestys.

Porot istuivat maisemaan kuin jäkälä niiden suuhun. Kämp-hotellin viereinen Kluuvikatu oli saanut koristuksekseen upeat valokruunut, jotka valitettavasti jäivät kuvaamatta lähempää. No, niiden “alla” istuimme seuraavana lauantaina suositulla Brasserie Kämpin iltapäiväteellä. Siitä tulee tänne myöhemmin erillinen postaus syystä, että olihan se mahtava kokemus, jota voi suositella.

Kappeli-ravintolakin oli valokoristeltu näyttävällä tavalla.

Havis Amandan vieressä oli muutaman myyntikoju ennakoimassa mitä tuleman pitää. Siirryimme siitä Sofiankatua pitkin Senaatintorille.

Senaatintorilla vuodesta 2014 nykymuotoisena järjestettävistä Tuomaan Markkinoista sanotaan sen virallisilla kotisivuilla seuraavaa:

Tuomaan markkinoiden ulkoasu on kansainvälisesti palkitun suunnittelijan Linda Bergrothin käsialaa. Markkinoiden sydämenä toimii kaikkien lasten ja lastenmielisten suuri suosikki, vanhan ajan karuselli, joka tarjoaa maksuttomia karuselliajeluita kaikille markkinavieraille. Markkinoiden keskeltä löytyvät Ruokapihat, joiden ravintolat kutsuvat nauttimaan joulun klassikomauista ja modernimmista sesonkituotteista. Ruokapihat ovat kokonaisuudessaan anniskelualuetta. Lahjakujilla toimii reilut sata kotimaisiin perinteisiin käsitöihin sekä uudempaan suunnitteluun ja alkutuotantoon vannovaa toimijaa – tuotteita on tarjolla mistelinoksista nahkarukkasiin.

 

Vuonna 2016 Tuomaan markkinoilla vieraili 350 000 kävijää 95 eri maasta. Huikea määrä!

Pakko tunnustaa, että Tuomaan markkinat eivät kolahtaneet meihin nyt juuri lainkaan. Paikkahan on mitä parhain, mutta jotain siitä jäi pahasti puuttumaan. Ehkä odotukset olivat aivan liian korkealla?

Lisää informaatiota Tuomaan markkinoista löytyy tästä linkistä.

Ennen joulukonserttia kävimme kahvilla Senaatintorin laidalla olevassa Cafe Engelissä, joka oli viimeistä paikkaa myöten täynnä sinne mennessämme.

Hyvien kahvien jälkeen oli aika suunnata Tuomikirkkoon Cantores Minores -poikakuoron konserttiin. Oli mielenkiintoista seurata muutamien pienten ja vähän isompienkin poikien taistelua väsymystä vastaan. Uni oli vähällä tulla vieraaksi etenkin siinä vaiheessa, kun upeaääninen sopraano Hedvig Paulig esitti upeat laulunsa. Häpeä tunnustaa, etten tiennyt tuosta kultakurkusta mitään vaikka hän on voittanut Sibeliuslaulukilpailun vuonnsa 2012. No nyt tiedän. Hän oli illan tähti! No, selvisivät pojatkin hienosti omasta osuudestaan. Upea konsertti!

Tuomaan markkinoiden joulutori näyttäytyi tällaisena poistuessamme Tuomiokirkosta. Tämä näkökulma pelasti paljon eli jäi parempi mielikuva hyvän konsertin jälkeen.

Kirjoittajan oikeudella haluan lopettaa blogikirjoitukseni Helsingin joulusta näihin kuviin ja tunnelmiin. Meillä oli niin mainio säkä, että olin ottanut paluulipun Puolan joulutorikiertueelta Helsingin kautta syystä, että Onnibussi kuljetti sen välin 5 eurolla. Kun velipoikani Jerry ilmoitteli, että Ylioppilaskunnan laulajilla on tuona lauantaina 16.12. vielä muutama konsertti, varasimme liput. Kävimme ensin nauttimassa iltapäiväteet Kämpissä ja tulimme sitten nauttimaan loisteliaasta mieskuorolaulusta.

Olihan se komeaa kuunneltavaa ja katseltavaa. Erityisesti muutamat uudet sovitukset vanhoista tutuista joululauluista iskivät nautintosuoneen. Kiitos YL! 

Velipoikani oli syystäkin tyytyväinen onnistuneen konsertin jälkeen. Oli hieno juttu, kuinka merkittävältä tuntui meidän läsnäolo konsertissa. Perhe on paras! Seuraavan linkin kautta aukenee lahja, jonka saimme Jerryltä. Siitä lahjasta tuli tämän joulun soitetuin äänite meidän kodissamme. Kerrassaan hienoa mieskuorolaulua. Kiitos Jerry!

 

 

Lahden joulukylä parantaa kuin sika juoksuaan

 

Meillä oli alun perin tarkoitus ehtiä Lahden joulukylän avajaisiin joulutorikiertueemme päätökseksi, mutta teet ja laulut veivät voiton.  Hyvä oli, sillä hyvin nukuttu yö siinä välissä terästi ajatuksemme uusille aalloille ottamaan mittaa kotikaupunkimme joulutorista.

Vajaa 30 m:n kuusi seisoi Lahden torin keskellä vakiopaikallaan, pystyssä 🙂 Kirjoitan näin siksi, että viikkoa aikaisemmin somemaailmassa käytiin kiivasta keskustelua siitä kaatuuko se vai ei. Onneksi kunnossapitohenkilöt kävivät oikaisemassa sen ajoissa eikä kaatumispelkoa ollut.

Kuusi toimi joulukylän keskuksena. Pukin maja oli toisella puolella ilmoittaen samalla kuinka kaukana merkittävät paikat ovat. Minun oli ihan pakko aukaista Google Map ja tarkistaa pitääkö tuo Beetlehemin 4613 km paikkansa. Kyllä se piti! Samalta Googlen kartalta tarkistin, että Napapiirillekin oli oikea matka. Terävää porukkaa ollut suunnittelemassa joulukylää. Hirveän suuri halu tuli vielä selvittää miksi yhdessä kyltissä lukee Gesunda. Google-henkilö tiesi senkin: Siellä on Ruotsin tonttumaa! Huh, nyt tiedän senkin!

Lahden joulukylän iso plussa oli, että joulupukki piti huolta meistä vierashenkilöistä, etenkin lapsista. Karkkiakin hän jakoi muorinsa kanssa.

Taustalla näkyy Lahti Energian lahja kaupunkilaisille eli uusi tekojääluistinrata. Hyvä hyvä!

Karkinjakajina toimivat myös Lucia-neidot.

Lahden oma poika Mikael Saari oli sunnuntaina viihdyttämässä joulukylän yleisöä. Oi jouluyö soi komeasti Miikka Kallion huolehtiessa säestyksestä. Laulun loppuhuipentuman voit kuunnella tästä linkistä:

Seurakunta on ottanut vetonaulakseen tarjota kylmässä kylässä värjötteleville vierailleen jouluglögiä tässä telttakodassa. Hyvä juttu!

Olisihan se aito nuotio ollut kotoisampi, mutta lienee parempi, ettei tarvitse viedä savun hajua joulutuoksujen pohjaksi. Siksi tämä kaasulämmitin toimi varsin mainiona lämmittäjänä. Kiitos Lahden seurakuntayhtymä ja sen työntekijät miellyttävästä joululahjastanne eli glögistä ja pipareista.

Lahdessa on tullut perinteeksi, että eri puolilla kaupunkia on seimiä. Tämä kuusen juureen sijoitettu lienee yksi kauneimmista?

Lahden kaupungintalo näyttäytyy kauniisti valaistun Mariankadun päässä ja vuosikymmeniä Aleksanterinkatua jouluvalaisseet lumiukot ym. hahmot saivat valonlähteekseen uudet led-valot, joten saanemme nauttia niistä vielä muutaman vuosikymmenen. Hyvä niin!

Pelimannit olivat vaihtuneet. Niitä riitti useita koko sen viikon ajan, minkä Joulukylä oli toiminnassa. Hienoa sekin!

Kaupungintalo ja valoratkaisut hieman lähempää.

En tiedä onko tämä kotiinpäin vetämistä, mutta tunnelmaltaan ja palveluiltaan/ohjelmaltaan Lahden joulukylä päihitti Tuomaan markkinat 6-0. Pienehkön kaupungin haaste on toki saada lisää myyjiä suurelle torille, mutta hyvä näinkin. Jos jotain jään kaipaamaan on se, että Suomessakin saataisiin tuoda hehkuviinit näyttävästi lämmittämään palelevia torilla kävijöitä. Edistystä oli kuitenkin se, että nyt siellä oli yksi teltta, jonka nurkassa myytiin pahvimukeista terästettyä glögiä. Ehkä ensi vuonna taas pari askelta eteenpäin…

Mariankatu vielä kerran kaupungintalolle päin.

Ja sama katu Ristinkirkkoa kohti.

Jottei Lahden esittely jäisi ilman konserttia, otan tähän loppuun muutaman kuvan Sibeliustalon jouluvaloista.

 

Kävimme kuuntelemassa Rajattomien joulukonsertin ja nautimme samalla kauniista Metsähallista.

 

 

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat Turussa – oikeaa tunnelmaa

 

Aloitimme joulutorikiertueemme Turusta matkalla Puolaan. Valitettavasti Turun kauppatorin joulukylä avautui vasta klo 11, joten kojut olivat vielä kiinni noustuamme sen varrelta lentokentälle menevään bussiin niihin aikoihin. Ehkä se oli vain hyvä juttu, sillä ne muutamat kojut olisivat aikaansaaneet sopivasti myötähäpeää. Sen sijaa paluumatkalla 16.12. alkoi olla jotain katseltavaakin.

Olin bongannut netistä, että Turussa on muutamana viikonloppuna ennen joulua Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat. Olin aikatauluttanut matkamme niin, että ehtisimme käydä siellä “bussien välissä”. Meille jäikin sopivasti 1,5 tuntia aikaa tutustua miten Turuus otetaan joulu vastaan.

Jostain syystä meille oli jäänyt koko tämä miljöö vieraaksi, vaikka sitä joka joulu televisiosta tuijotetaankin.

Joka joulu kello 12 asettaudumme perheemme kanssa kuuntelemaan joulurauhan julistusta tuolta Suurtorin parevekkeelta ja jännittämään, osuvatko sen alla esiintyvän torvisoittokunnan lautasten soittajan iskut kohdalleen Porilaisten marssissa 🙂 Ovat osuneet!

Meille oli jäänyt vieraaksi, että tuon Suomen toiseksi kuuluisimman parvekkeen (kuuluisin lienee presidentin linnan parveke?) alta menee käytävä sisäpihalle, jossa on pieniä myymälöitä.

Vanhanajan markkinatunnelma oli käsin kosketeltavissa ja taottavissa.

Pienimuotoinen näytelmäkin tuli sulostuttamaan vierailuamme.

Piipahdimme sisäpihalla vilkaisemassa millaisia käsityöpajoja ja liikkeitä siellä on.

Meille jäi vielä sopivasti aikaa käväistä yläkerrassa juomassa torttukahvit.

Sitten olikin aika siirtyä viehättävästä vanhasta kaupungista Aurajoen yli bussipysäkille odottamaan, että Onnibussi veisi meidät herrojen Helsinkiin. Olin törsännyt oikein kunnolla ja ostanut meille eturivin paikat toiseen kerrokseen ja maksanut peräti 50 % lisähintaa bussilipusta. Törsäystä 🙂

SUMMA SUMMARUM

On aika vetää yhteen joulumarkkinakiertueemme suomalainen osuus. Jokaisessa kohteessamme oli jotain parasta.

Tuomaan markkinat olivat tarjonnaltaan suurin, mutta ei kaunein. Helsingin jouluvalot olivat sentään omaa luokkaansa, kuten pääkaupungille kuuluukin.

Lahden joulukylä yllätti ohjelmallaan ja lämminhenkisyydellään vaikkei mikään iso olekaan. Glögitarjoilukin oli hyvä lisä jouluhenkilöstä puhumattakaan. Tämän talven erikoisuus  eli Lahti Energian teettämä luistinrata oli ja on kovassa käytössä. Siitä iso plussa!

Turun Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat oli tunnelmaltaan ja puitteiltaan ehdottomasti paras tästä kolmikosta. Siinä oli sitä jotakin. Ja ne joulumakkarat, joita ostimme! Nam nam!

Näiden Puolan ja Suomen kokemusten jälkeen tuntuu siltä, että ensi vuonna täytyy taas kehitellä jokin joulutorikiertue. Siitä kuulemme/leumme sitten vuoden kuluttua. Kiitos, kun olit mukana matkallamme.

 

Jos haluat seurata Apan ja mammun matkoja, kannattaa käydä tykkäämässä Facebook-sivua Appa matkustaa ja jakaa sitä ystävillekin. Siellä on jo lähes 100 tarinaa, mutta pöytälaatikossa niitä on vielä toinen mokoma tulossa. Ja ensi vuodelle on jo 5 matkaa varattuna.

 

 

 

 

9,255 total views, 6 views today

Comments

  1. Suvi says:

    Hei! Kiitos kivasta kirjoituksesta.

    Turun joulutori on myös oma suosikkini. Olen samaa mieltä Tuomaan markkinoiden kehnoudesta, vaikka myyntipisteitä on runsaasti ja sieltä löytyy Grönin mainiota mäntyglögiä. Jotain silti jää uupumaan. Johtuisiko se siitä, että myyntikojut ovat aika persoonattomia ja ne on sijoitettu sotilaalliseen järjestykseen.

    Suosittelen käymään ensi jouluna Tampereen joulukylässä. Siellä oli oikein kotoinen ja jouluinen tunnelma, vaikka lunta ei ollut maassa vierailumme aikana. Myös Hämeenkatua reunustavat jouluvalot (puista roikkuvia palloja) olivat tosi kauniita.

    Malttamattomana odottelen Mikaelin Oi jouluyö -videoklippiä 🙂
    Onnellista Uutta Vuotta ja hyviä reissuja!

    1. leppilampi says:

      Kiitos Suvi palautteesta ja vinkistä Tampereelle. Hyvä, että muistutit Mikaelista. Oli jo unohtunut toisen postauksen kirjoittamisesta johtuen. Tulee!

    2. leppilampi says:

      Nyt sain Suvi sen pienen klipin Mikael Saaren esityksestä lisätyksi, joten ollos hyvös 🙂

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *