Kloster Dorfista gondolihissillä Madrisaan, joka on huippuhyvä vaelluspaikka

Majoituin syyskuun 2018 lopussa viikoksi kauniiseen alppikylään Klosters Dorfiin. Valinnan perusteina olivat ikuinen rakkauteni Alppeihin ja syvä kiintymykseni RCI:n tarjoamiin upeisiin hotelleihin. Kun sopivaksi arvioimani hotelli lötyi, bongasin edulliset lennot ja lensin Sveitsiin. Majapaikkani toimineen hotelli Sunstar Klostersin kylkiäisiin kuului maksuton Davos-Klosters Card, jolla voi vapaasti reissata julkisilla kulkuvälineillä ja hisseillä. Otinkin kortista kaiken irti ja kävin useamman kerran Madrisan huipulla vaeltelemassa. Oi sitä iloa ja onnea, kun sai elää unelmaansa, jälleen kerran.

Aivan hotellini Sunstar Klostersin välittömässä läheisyydessä oli rautatieasema, jonka takaa nousi hissi Madrisan huipulle.

Kävelyreitin varrella on kauniita vanhoja rakennuksia muistuttamassa siitä, kun tätä seutua on alettu kansoittaa.

Madrisan hissiasemalta nousevat gondolihissit non stoppina, joten koskaan ei tarvinnut jonottaa pitkän hissimatkan alkua.

Noin 15 min kestäneet nousun aikana oli kiva antaa ajatusten lentää ja mielen virkistyä kaunista maisemaa katsellessa.

Huipulle päästyäsi oli reittejä mistä valita.

Syyskuussa lapsiperheet muodostivat suuren osan matkailijoista, sillä heidät oli huomioitu mm. tämän vesipuiston muodossa.

Tämä ravintola oli teattereineen ja vesisäiliöineen merkittävä osa alueen palveluita. Teen siitä erillisen matkablogin lähiaikoina ja kertoilen mitä mielenkintoista tuosta rakennuksesta löytyy. Aaltoa nyt ainakin 🙂

Tämä vesiallas toimii ensisijaisesta lumetuksen apuvälineenä kauden alkaessa, mutta olivat sveitsiläiset keksineet sille muutakin käyttöä. Perästä näkyy.

Vaellus kuului kuitenkin matkani ykkösprioriteetteihin, joten sitä tein melko paljon. Välillä oli niin hikiki!

Jätti hikijälkensä pikkujättiläinen alueen lukuisiin taukopaikkoihin.

Ruska oli makkeimmillaan tuona aikana Alpeilla.

Erityisen kiitoksen yksinäinen vaeltaja osasi antaa näiden lepopaikkojen rakentajille.

Vuoristopurot luovat oman tunnelmansa vaullusreiteille ja mikä parasta, pitävät huolen, ettei juomavesi pääse loppumaan.

Putouksiakin löytyi reittien varrelta. Kaunista!

Tällaiset levähdyspaikat saavat kyllä matkamieheen haukkomaan henkeään.

Luoja on pitänyt huolta, että näyttelykävelyn varrelta löytyy myös tällaista kauneutta.

Olihan se pakko hyödyntää luonnon luoma parannuspaikka Heilstein ja levätä aikansa tällä perinnekivellä. Uskoo kuka mitä uskoo, mutta mutta… Olen kärsinyt koko syksyn tenniksessä rasittunutta jalkaani niin, että etenkin laskeutuminen jyrkkää rinnettä on ajoittain todella haastavaa. Ihme ja kumma! Tuona päivänä nuo kivut jäivät kivelle! Muut saavat selittää mitä tapahtui ja missä, mutta vaeltaminen tuntui todella hyvältä seuraavan vuorokauden ajan. Sitten tulivat takaisin ne kivut perskutarallaa…!

Voi sitä ihanuutta, kun pitkähkön vaelluksen jälkeen törmää tällaiseen virkistyskeitaaseen. Alpeilta ei juomavesi kovin äkkiä lopu!

Tämä on laitimmainen vaelluskertomukseni tältä matkalta. Palaan vielä yhden jutun muodossa asiaan muutaman päivän kuluttua.

Arvoisa lukija. Jos olet hurahtanut kauniisiin vuoristomaisemiin, kerro tämän jutun lopussa olevassa viestikentässä, missä olet kohdannut parhaat vaellusmaastot. Matkakaipuuni on pohjaton 🙂

Aiemmat matkakertomukseni tältä matkalta löytyvät täältä:

Ruskaretki Davosissa Sveitsin Alpeilla oli unohtumaton kokemus

Klosters Dorf Sveitsi – vinkkinä miellyttävä hotellikokemus

Klosters Platz Sveitsin Alpeilla – syksyn ensilumi yllätti gondolimatkaajan

285 total views, 3 views today

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *