Kreeta osa 2: Saarikierros Kreetan kasvitieteelliseen puutarhaan ja Samarian rotkolle

Tämän muutamia tunteja kestäneen autoilun kohteiksi valikoitui Kreetan kasvitieteellinen puutarha sekä Samarian rotkon alkupiste Omaloksessa. Olin unohtanut kuinka kaunis saari Kreeta onkaan. Maisemista tuli paljolti mieleen Madeira, jossa olemme olleet useasti. Suuren vaikutuksen minuun tekivät appelsiiniviljelmät, joita näin kierroksellani PALJON! Niin paljon, että kukaan ei koskaan ehdi niitä kerätä saati sitten myydä, Kuinkahan suuri osa sadosta jää hyödyntämättä? Muut saa selittää 🙂 Mutta tämän kierroksen jälkeen minulle tuli tunne, että kohtaamme vielä, Kreeta!

Tämä matkakertomus on osa huhtikuussa 2018 tekemääni äkkilähtöä Kreetalle. Rohkenin ottaa “määrittelemättömän majoituksen“, kun halavalla sai. Siitä kokemuksesta on erillinen matkakertomus, joka löytyy tästä alta.

Kreeta osa 1: Miten toimi ”määrittelemätön” majoitus?

Tässä kirjoituksessa lähdin ajelemaan vuoristoon nähdäkseni miltä Kreetan saari näyttää. Näyttihän se! Varsinainen yllätys oli, kun katselin jälkikäteen kuvia edellisestä Kreetan matkastamme. Olimme silloin ajelleet samoja reittejä. Loin tämän matkakertomusperinteen 10  vuotta sitten syystä, että muistaisin missä on tultu käytyä. Pelkät kuvat eivät näköjään riitä minulle.

Vuokrasin pariksi päiväksi auton tavoitteena käydä vuoristoajelulla ja länsirannikolla katsomassa paljon kehutut uimarannat. Hotellini Eva Suitesin lähistöltä löytyi autoliike, joka vuokrasi pikkupirssin käyttööni 55 eurolla pariksi päiväksi ilman omavastuuta. Se oli sopiva hinta eläkeläiselle.

Ensimmäisenä ajopäivänä tein kuvassa näkyvän reilun 100 km reitin, jonka tavoitteena oli katsella miltä Kreetan vuoristoa.

Ensimmäiset yllätykset tulivat vastaan jo muutaman ajokilometrin jälkeen. Tien varsilla kasvoi valtava määrä appelsiinipuita. Kun matka jatkui, puiden määrä kasvoi koko ajan.

Olin niin ihmeissäni, että minun oli pakko pysähdellä tämän tästä kuvaamaan näkyä, joka oli “maailmanmatkaajalle” outo. Olin nähnyt appelsiinipuita useasti monessa maassa, mutta nyt niiden valtava määrä teki pysäyttävän vaikutuksen.

Yhden pysähdyksen aikana näin appelsiininpoimijoita työssään ja menin pyytämään maistiaista. En kehdannut suomalaisena ottaa niitä luvatta vaikka niitä olisi voinut nykäistä auton ikkunasta vauhdissa mukaan. Ystävällinen mies ei puhunut englantia, mutta tulin ymmärretyksi. Kohta sylissäni oli muutamia appelsiineja kiitospalkalla. Maistelin niitä myöhemmin ja hyväksi havaitsin. Olin hieman yllättynyt, että satokausi on keväällä. Liekö syksyllä toinen?

Ajellessani syvemmälle saaren keskiosaan huomasin tienvarressa tavernan, jonka edessä oli myytävänä appelsiineja ja pöydällä muutama pullo mehua. Minun oli pakko pysähtyä ostamaan pullo janojuomamaksi testatakseni kuinka hyvää on juuri puusta poimitun, vastapuristetun appelsiinin mehu. Rouva haki jääkaapista litran pullon, josta maksoin 5€.

Kävihän se mielessä, että onpa aika kova hinta appelsiinimehusta tuolla seudulla, mutta maistettuani autoon istuessani tuota kylmää mehua en enää pitänyt hintaa korkeana. Mehu oli sanoin kuvaamattoman hyvää! En ikinä ole maistanut missään saman veroista. Käsitykseni erilaisista appelsiinimehuista menivät juuri uusiksi. Nyt ymmärrän mitä on hyvä, tuorepuristettu mehu. Sen verran opin vielä, että tuollainen säilyy jääkaapissa 2-3 päivää, toki määrästä riippuen 🙂 Yksi litra ei varmasti säily kolmea päivää, 3 nipin napin. Niin hyvää se oli. No ostamani pullollisen säilyvyys oli kyllä alle 2 tuntia.

Noustuani ylemmäs kohti vuoren huippua, appelsiinipuut loppuivat, mutta luonnon vehreys ja kauneus lisääntyivät.

 

Kreetan kasvitieteellinen puutarha

 

 

Kreetan kasvitieteellinen puutarha sijaitsee jyrkähkössä rinteessä. Yllä olevista kuvista käy ilmi reitti, jota pitkin kävely ohjaantuu. Lähdin vaeltamaan reittiä, jolla ei ollut tungosta. Näin koko aikana vain muutamia ihmisiä.

Välimeren yrttialueella riitti monenlaista nähtävää ja yrttien kokoluokka oli ajoittain paljon suurempi kuin kotomaassamme.

Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, joten kävely puiden varjossa oli varsin miellyttävää. Reitti on kaunis vaikka tuolloin ei ollutkaan vielä paras kukinta-aika.

Kuvat puhukoon puolestaan.

Alla laaksossa oli pieni lampi, jonka varrella pieni eläinpuisto.

Satulamallia vuodelta xxxx

Reitin varrella olevien palaneiden puunrunkojen perusteella alueella on ollut kauan sitten tulipalo, josta oli jätetty merkkejä sinne tänne.

Viimeisen kilometrin aikana polku kulki sitruspuualueen läpi. Loppumatkasta kukat tulivat yhä näyttävimmiksi.

Olen aina mieltänyt, että papukaijakukat kuuluvat Madeiralle, mutta tämän matkan kokemusten perusteella päättelin, että Kreeta on hyvin monessa suhteessa samanlainen, äärimmäisen kaunis saari. Meistä tuli kavereita Madeiran tavoin.

Lähdin jatkamaan matkaa. Kauniita maisemia riitti…

Kasvillisuudesta voi päätellä, että 2 km korkeus alkaa olla lähellä.

 

Samarian rotko

 

Asetin matkan edetessä päätavoitteekseni käydä katsomassa miltä näyttää Samarian rotko. Se on Kreetan pisin n. 16 km pitkä rotkovaellusreitti joka päättyy rannikolle. Tuo kapeimmillaan 3 m levyinen rotko on erittäin suosittu vaellusreitti, joka ei ollut vielä auki. Se aukeaa vasta toukokuun alussa.

Tämä kiveen hakattu tienviitta löytyi kuvattuna myös 18 vuotta aiemman matkani kuvien joukosta, joten pieni tuntuu saari olevan 🙂

Onhan se huikean hieno rotko, joka olisi joskus kiva kävellä. Ehkä seuraavalla reissulla.

Ajelin takaisin toista reittiä, vaihtelun vuoksi. Kyllä kannatti, sillä olihan siellä paljon kaunista nähtävää. Omaksumiskynnys alkoi olla jo lähellä, joten en enää jäänyt kuvailemaan vaan otin tavoitteeksi päästä mahdollisimman pian takaisin hotellille. Sen verran piti auton ikkunasta kuvata, että sain otoksen saaren rikkakasvista (?), jonka nimeä en tiedä. Noita keltaisia, kauniita kukkia riitti vuorten ylimmässä osassa.

Olin pannut menomatkalla merkille, että alueella on viinitila. Halusin käydä maistamassa miltä paikalliset viinit maistuvat. Matka tilalle olikin monta kilometriä päätieltä. Ehdin paikalla juuri klo 18, kun myymälää oltiin sulkemassa. Maistoin kuitenkin vielä paria viiniä, mutta en ostanut mitään. Noin 12 € hinta viinitilalla pullosta oli mielestäni vähän ylihintainen. Eivät ne niin hyviä olleet.

Jatkoin hotellille ja valmistauduin seuraavan päivän kiertueeseen. Se tulisi suuntautumaan länsirannikolle ja tavoitteena olisi tarkistaa saaren kuuluisimmat uimarannat. Siitä ilmestyy kertomus muutaman päivän kuluttua. Sanoisin, että kannattaa lukea, sillä etenkin toinen niistä oli UPEA!

 

Tässä Kreetan matkakertomusteni 1. osio;

Kreeta osa 1: Miten toimi ”määrittelemätön” majoitus?

3,314 total views, 9 views today

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *