Sri Lankan Narigama Beach Hikkaduwassa – länsirannikon paras ranta?

Hikkaduwan rannan näkemistä odotin eniten Sri Lankan rannoista muilta saamani ennakkotiedon mukaan. Mirissa Beach oli nippanappa täyttänyt hyvän varpaistelurannan kriteerit lyhyehkön pituutensa ja meluisan ilta-/yöelämänsä vuoksi. Negombossa riitti pituus, mutta varpaistelualue jäi aika vaatimattomaksi.

Löysin itseni yllättäen Narigama Beachiltä, joka sijaitsee Hikkaduwa Beachin eteläpuolelta. Riemuni olikin suuri, kun astelin ensimmäistä kertaa rannalle sen tuntumassa olevasta majapaikastani. Tämä matkakertomus paljastaa Narigama Beachin hyvät ja huonot puolet. Perustelen myös miksi tässä taitaa olla Sri Lankan yksi parhaista (paras näkemäni) rannoista.

Edellisestä postauksestani käy ilmi kuinka minulle tarjottiin ensimmäistä kertaa eläissäni huumausainetta ja miten siitä selvisin 🙂 Olin körötellyt (lue tullut hyvällä vauhdilla verrattuna vuoristojuniin) raiteilla rantamaisemia ihaillen pari tuntia ja päätynyt Hikkaduwan asemalla. Siellä astelin ulos asemarakennuksesta, otin saaren kansalliskulkuneuvon tuktukin ja maksoin reilun euron (200 rupia) päästäkseni noin 3 km päässä sijaitsevaan majapaikkaani hotelli Mothers Placeen.

 

Olin sortunut edellisenä päivänä tähän hotelliin kuvien, asiakaspalautteen ja osin myös nimen perusteella. Minulle tuli siitä mielikuva kodikkaasta paikasta, jossa olisi kiva viivähtää yksi yö etenkin, kun hintakin oli vain 45 €.

Mielikuva vahvistui välittömästi astuessani portista hotellin tontille. Kauniilta näytti.

Kalusteet, koristelut, kukkaistutukset, kaikki vastasivat mielikuvaani “äidin paikasta”.

Ihan siinä silmä lepäsi. Olin saanut viimeisen vapaana olleen huoneen ja ymmärrettävästi se oli lähinnä katua. Saas nähdä millainen yö siitä tulisi?

Huone oli perussiisti kämppä, johon oli ihan hyvä asettautua taloksi.

Hotellin ravintola sijaitsi rannan päässä ja sen erotti baarialueesta viehättävä piha. Lopullisen arvion hotellista voit lukea juttuni iltaosiossa.

 

Onko Narigama Beach Sri Lankan paras ranta?

 

Mothers Placen baari (ja aamiaispaikka) näkyy kuvassa lepotuolien takana. Likietuisasti oli hotelli rannan tuntumassa.

MP:stä vasemmalle ulottui reilun parin kilometrin mittainen hiekkaranta, jota kävin mittailemassa aamukävelyllä. Alla olevat pari kuvaa kertovat lahjomattomasti, että nyt olin saapunut saaren parhaalle varpaistelurannalle. Siellä varpaat lepäsivät! Ja pituutta oli nyt riittävästi.

Tämä ilmestyi ei ollut osannut pitää varaansa vaan oli heittäytynyt aallon mukana rannalle turistein ihmeteltäväksi.

Tässä on se jokin. Kävelin illan suussa rannan toiseen päähän, jonne oli matkaa 2-3 kilometriä.

Ääripäässä rantaa hiekkaosuus kävi niin kapeaksi, että kävely ei enää ollut miellyttävää.

Aurinko oli vielä sen verran korkealla, että hikihän siinä tuli varpaistellessa. Olisin mielelläni maistanut olutta jo Mothers Placessa, mutta eivät myyneet sellaista, eivät!

Hotellini edessä oli rantalentopallokenttä. Kymmenen vuotta aiemmin olisin varmuudella liittynyt joukkoon, mutta vanhuus tuo mukanaan tietynlaista varovaista viisautta 🙂

Auringonlaskua odotellessa kävelin vielä toiseenkin päähän, joten kilsoja tuli ihan mukavasti. Ai kuinka Leppi-Veskan esikoispoika nautti.

Tämän kuvan laitoin tähän vain ja ainoastaan yhdestä syystä. Mielikuvani Äidin Paikasta romuttui yhteen illalliseen. Kenen äiti sallisi likaiset pöytäliinat. Niitä ei oltu huuhdeltu vähään aikaan. Luulin myös saavani kunnollisen illallisen tilatessani (ainoana illallistajana jälleen kerran) mustekalafileitä (calamari) salaatin ja ranskalaisten kanssa. Ei ollut makuelämys se. No, jos olen ihan rehti niin ensimmäiset ranskalaiset tuolla saarella maistuivat syystä, että ne olivat kuumia. Calamarit oli ilmeisesti otettu pakkasesta tms. ja lämmitetty huonosti. Suomi-Poikahan ei viitsinyt valittaa, sillä olin odottanut lähes tuskastuttavan kauan, että miehet laittaisivat minulle illallisen. Tämä kokemus osoitti, että illallispaikka tuli valituksi väärin ja että äiti ei ollut kotona.

Satunnainen matkailija voi vaan todeta, että tuolla paikalla olisi kaikki edellytykset erinomaiseksi, viehättäväksi majapaikaksi, jota voisi suositella jopa ystäville. Niin pienestä se on kiinni, että suosittelen vain vihamiehille. Koska niitä ei ole, totean vaan, että hinta ja laatu kohtasivat, nippa nappa! Eikä tietty ollut kovin kivaa, kun aamulla neljän aikaa alkoi liikenteen melu häiritä nukkujaa.

Kävin aamulla perinteisellä aamukävelyllä. Otin kohteeksi kolmen tuhannen askeleen päässä olevan rannanlopunniemen eli pienen kalasataman. Hikkaduwa Beachin ranta on lajissaan varmasti Sri Lankan parhaita. Siinä on riittävästi pituutta, siinä on erittäin mukava varpaistella eikä ravintolaelämäkään häirinnyt ainakaan eteläpäässä rantaa.

Sen jälkeen olikin vuorossa aamiainen siinä samaisessa äidin hylkäämässä rantabaarissa. Matkani heikointa aamiaista piti odottaa enemmän kuin tuskastuttavan kauan.

Olin varmistanut, että juna kohti saaren pääkaupunkia Colomboa lähtisi 11.45.  Siirryin tuktukilla asemalle, ostin vajaan euron hintaisen lipun ja menin odottamaan junaa. Tällä kertaa onnistuin heti saamaan istumapaikan, viimeisen siinä vaunussa. Rata noudatteli mukavasti meren rantaa, joten voi sanoa, että olipa kaunis reitti.

Vajaan parin tunnin istuskelun ja maisemien katselun jälkeen olin Colombo Fortin asemalle parin muun matkamiehen kanssa. Olihan meitä ollut paljon siinä junassa.

Minulla oli nyt vajaat pari tuntia aikaa ennen kuin juna lähtisi Negomboon. Aika kului selfietä ottaen ja lueskellen.

Kävin ostamassa vähän naposteltavaa ja toteamassa, että kaupunkikuva ei viehättänyt yhtään.  Enpä siis viitsinyt lähteä sitä katselemaan.

Paikallisjuna Negomboon oli vähän erinäköinen kuin “pikajunat”. Lähtöön mennessä se kyllä täyttyi ääriään myöten, kuinkas muuten.

Voin summata tämän matkakertomuksen niin, että Hikkaduwa on rantansa puolesta riittävän hyvä jopa vaativalle apalle. Sinne voisi mennä, jos vaan löytäisi riittävän hyvätasoisen hotellin. Varmaan niitäkin siellä on.

Sri Lankan matkani viimeiset matkakertomukset ilmestyvät sivulleni lähipäivinä. Ne kaikki ovat Negombosta, josta aloitin saarikiertueeni. Esittelen niissä upeaakin upeammat kalamarkkinat, pienen, mutta kauniin buddhalaistemppelin sekä Negombon ihan hyvän hiekkarannan yms.

 

Jotta saat tiedon, kun ne tulevat, niin käy tykkämässä Facebook-sivuani Appa matkustaa!

 

1,564 total views, 7 views today

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *