Wieliczkan suolakaivos Krakovassa on nähtävä!

Puolan Krakova on monessa mielessä tutustumisen arvoinen paikka. Sen kaunis vanha kaupunki ja etenkin linnoitus viehättää, Auschwitzin keskitysleiri löytyy läheltä ja joulutori on yksi parhaita. Pienen matkan päästä löytyy myös ikivanha Wieliczkan suolakaivos, johon perehdymme tässä matkakertomuksessa. Sukellus maan uumeniin yli 150 m syvyyteen on aikamatka, joka kannattaa tehdä. Työskentely suolakaivoksessa on ollut vaarallista, uuvuttavaa, raskasta. Vierailu sinne lähentelee luksusta, josta hissit, tyylikkäät valoratkaisut, kauniin veistokset ja hyvä opastus tekevät unohtumattoman.

Wieliczkan suolakaivos 

on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva puolalainen suolakaivos 15 kilometrin päässä Krakovasta. Kaivos on yksi maailman vanhimmista, ja se tuotti suolaa yhtäjaksoisesti 700 vuotta 1300-luvulta aina vuoteen 2007 asti.  Kaupallinen kaivostoiminta päättyi Wieliczkassa vuonna 1996 tulvaongelmien ja suolan alhaisen hinnan vuoksi, mutta suolaa louhittiin viime vuosiin asti matkamuistoksi.  Unesco listasi Wieliczkan kaivoksen maailmanperintökohteeksi vuonna 1978.[1] Kohteen erikoisuuksia ovat suolasta rakennetut kappelit taidokkaine suolasta veistettyine koristeineen, patsaineen ja kruunuineen. Kaivoksessa käy vuosittain 1,2 miljoonaa vierailijaa. (Wikipedia)

Siirryimme suolakaivokseen hotellimme kautta varaamallamme kuljetuksella. Sen edullinen hinta näkyi sitten siinä, että pikkubussi kierteli ympäri kaupunkia hakemassa muita matkailijoita, joten voisi jopa suositella julkisia kulkuvälineitä. Muistini mukaan sinne pääsee sekä junalla että bussilla, mutta tässä iässä muista saattaa pätkiä 🙂 Kannattaa silti ottaa selvää siitä. Julkisilla ajelee Puolassakin hyvin edullisesti.

Sisäänkäynti on tässä rakennuksessa.

Opastettujen kierrosten lippujen hinnat näkyvät yllä.

 

Vaikka pääosa laskeutumisesta tapahtuukin vanhoilla hisseillä, portaisiinkin pitää varautua. Onneksi ylösnousu sujuu hissillä.

Ensimmäinen kohde sijaitsee 64 m syvyydessä.

Ainakin tämä opas hallitsi homman. Hänen englanninkielikin oli erittäin ymmärrettävää.

 

Porrasrakennelmista on luotu valojen avulla varsinaisia taideteoksia.

Tämä sali on suolakaivoksen helmi. Siellä riittää ihmeteltävää.

Seinään taottu “Pyhä ehtoollinen” on yksi esimerkki lukemattomista taideteoksista, jotka omalla tavallaan toimivat sen aikakauden peilinä, jolloin kaivos oli toiminnassa. Voisi kuvitella, että uskonnolla on ollut suuri, voimaa ja toivoa antava merkitys vaikeissa olosuhteissa.

Alttarikin on veistetty suolakaivoksen uumeniin.

Onhan tuo luola varsinainen taidekammio.

Ei ole runouttakaan unohdettu osana ihmisten jaksamista ja viihtymistä, kun Goethekin on saanut patsaan maan uumeniin.

 

Syvemmälle ja syvemmälle käy matkamiehen tie.

 

Kaivokseen on tehty myös upea ruokasali, jossa voisi kuvitella olevan viimeisen päälle hyvä akustiikka.

Puolan oma poika paavi Johannes Paavali ll on myös veistetty kaivoksen uumeniin.

Työmaahan tutustumassa

Yllä olen esitellyt suolakaivoksen kohokohtia, mutta varsinainen työ tehtiin vähän karummissa olosuhteissa. Alla on kuvattu varsinaista arkea. Ei ole helpolla irronnut suola kaivoksesta noina aikoina.

Ei olisi tullut siitäkään hommasta mitään ilman hevosia. Mikä lie motivoinut ne kiertämään pientä ympyrää vuodesta toiseen? Kaura vai?

Voipi olla, että kulkuväylät eivät olleet aikoinaan ihan näin mukavassa kunnossa valaistuksesta puhumattakaan.

Kaivostonttu vahtimassa, että homma pelittää…

Luonnon omaa taidetta. Ei hassumpaa lainkaan.

Myymälä

Jokaisesta (taide)museosta löytyy myymälä, josta voi ostaa mukaansa muistoja visiitistä eikä tämäkään kaivos ole poikkeus. Sieltä oli mahdollista ostaa pieniä ja vähän isompiakin kiviä, mutta alla olevat kuvat esittelevät maan aarteita.

Myymälä toimi samalla upeana näyttelytilana. Toinen toistaan kauniimmat lohkareet antoivat aavistuksen siitä mitä kaikkea maa pitää sisällään.

Luonnon luoma kivettymätaide on kaunista katsella sinällään, mutta ihmisille kelpaavat paremmin käsitellyt taide-esineet, ymmärrettävästi.

Tätä värimaailmaa voi vain ihmetellä.

Tuollaiset lohkareet kelpaisivat meille alkuperäisenäkin.

Suolakaivos oli kokemus, jota voi suositella. Ei kannata unohtaa myöskään Auschwitzin keskitysleiriä käyntikohteena. Jos mietit minne mennä katsomaan joulutoria, kannattaa alkaa katsoa edullista lentoa Krakovaan joulukuun alkupuoliskolta. Siitä tein matkakertomuksen, joka auttanee hieman päätöksentekoa. Tulossa on myös Krakovan keskustaa esittelevä kirjoitukseni. Pysy siis linjoilla!

Krakovan joulutori – vierailun väärtti

1,543 total views, 6 views today

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *