Apan testissä viisumivapaa risteily Pietariin

Alle 72 tunnin viisumivapaat Pietarin matkat ovat viime aikoina nousseet jatkuvasti esiin eri uutisotsikoissa. Niinpä otin mieluusti vastaan pyynnön lähteä testaamaan parin yön risteilyä Helsingistä Pietariin. Apan testissä oli tällä kertaa viisumivapaa risteily Pietariin.

Kokemukseni mukaan risteilyssä oli paljon hyvää, mutta myös kehitettävää. Kerron tässä matkakertomuksessa omat näkemykseni asiasta ja toivon, että laivavarustamokin saa samalla lisää tuulta kehittämispyrkimyksiinsä. Töitä pitää vielä tehdä, mutta perusainekset ovat ihan hyvät.

Oikealla tiellä ollaan, joten jatkoon!

(Toteutin tämän matkan yhteistyössä Moby SPL:n kanssa.)

Sain bloggaajakollegani avustamana (kiitos Meriharakka) mieluisan kutsun lähteä käymään risteilyllä Pietarissa. Olin mukana 14 muun median edustajan joukossa hyvin organisoidulla matkalla, josta kantoi päävastuun Tarja Valde-Brown.

Moby SPL:n laivan kyydissä tuo edellä mainitsemani viisumivapaus on ollut arkea jo jonkin aikaa, joten oli järkevää koota median edustajia koolle ja näyttää heille mistä on kyse.

Moby SPL on Itämeren risteilyihin erikoistunut laivayhtiö, perustettiin 2016, kun St. Peterline ja italialainen Moby Lines yhdistyivät. Se operoi Pietarin, Helsingin, Tukholman ja Tallinnan välillä. Yhtiöllä on tällä hetkellä yksi risteilyalus M/S Princess Anastasia. , jolla toteutimme tämän matkamme.

 

M/S Princess Anastasia pähkinänkuoressa – Viking Linen vanha alus uusissa haasteissa

 

Aloitan tämän matkamme esittelyn laivasta, joka on (valitettavasti) koko risteilyn heikoin lenkki. M/S Princess Anastasia on vanha Viking Linen vuonna 1985 Suomessa rakennettu matkustaja-autolautta. Se liikennöi vuoteen 1993 saakka nimellä M/S Olympia.

M/S Princess Anastasian hytit

Esittelen aluksi muutaman hytin, jotta pääset lukijana käsitykseen minkä tason paatista on kyse. Meille oli järjestetty kierros laivalla ja tällaista näimme:

Tärkein alkuun eli oma hytti. Sitä on uusittu ties kuinka monta kertaa, mutta jokainen Ruotsin laivoilla ja nykyisin Tallinnan laivoilla matkannut tunnistaa sen heti. Tämä lienee A-hytti eli ikkunallinen 4 hengen nukkumapaikka. Siisti, mutta aikaansa jäljessä. Pieni puute on, että hytissä on ainoastaan yksi pistoke. Ei riitä nykyaikana etenkään silloin, kun siellä matkustaa enemmän kuin yksi matkaaja. Minä selvisin mainiosti, mutta tuplakosketin ei liene kallis investointi.

Toinen puute heti tähän kärkeen: Laivalla ei ole toimivaa wifi-yhteyttä, mikä ei ole myöskään nykyaikaa. Kuulimme, että sellainen on tulossa. Venäläisten kanssa toimiessa asiat eivät ole aina kovin yksinkertaisia. Kun se joskus tulee, niin ymmärrykseni mukaan sille tulee hintalappu mukaan. Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Ymmärrän, että jos muutama sata matkustajaa ostaa wifipaketin, onhan se selvästi rahaa muutama tonni/risteily. Siinä on kuitenkin vaara, että osa porukasta jää astumatta laivaan syystä, että siellä on maksullinen wifi. No, en ole asiantuntija tässä. Päättäjät tietävät mitä tehdä. Pääasia, että wifi tulee ja äkkiä!

Meillä oli mahdollisuus päästä opastetulle kierrokselle laivaan, joten näimme eri kategorioiden hyttejä. Ennen siirtymistä seuraaviin hyttikategorioihin, kuva omasta hytistäni saapuessamme reissulta takaisin Helsinkiin. Aurinko nousi upeana, mutta likainen ikkuna ei tehnyt sille oikeutta. Ehtisiköhän joku porukka pesemään ikkunoita laivan seistessä satamassa?

DeLuxe-hytti näyttää jo nykyajalta. Tuolla viihtyisi jo paljon paremmin ja suosittelen lämpimästi sen luokan valintaa, etenkin kun hytin hintaan kuuluu DeLuxe-aamiainen sekä saunaosaston käyttö uima-altaineen aamupäivisin. DeLuxe-hytit on tarkoitettu 1-3 henkilölle. Ja todella tärkeä plussa on, että Pietariin saavuttaessa tärkeä priority exit sisältyy hintaan. Palaan tuohon 20 € perushyteissä maksavaan luksuslisään myöhemmin. Se kannattaa ottaa joka tapauksessa.

Laivan suurin ja kaunein hyttiluokka on sviitti (26,4 m2), jossa on samat palvelut kuin de luxe -hytissä. Niiden tapaan kaikissa sviiteissä on kylpytakit ja -tossut, hiustenkuivain, silityslauta ja kahvinkeitin. Extrana sviitin hintaan sisältyy esitteen mukaan myös Internetin käyttö.  Tuosta ei ollut puhetta laivalla, mutta kaiketi painettuun sanaan pitää luottaa. 

Kävimme myös vilkaisemassa vip-loungen tilat. Tyhjää oli siellä ennenkuin seurueemme valloitti sen. Edessä Moby SPL:n first lady Sirje Kaivola ja oikealla matkamme organisoija Tarja Valde-Brown. Ristelyemäntämme Mariia Korikova on heidän välissään.

Tarkempi kuvaus hyteistä löytyy täältä:

M/S Princess Anastasian hytit 

 

M/S Princess Anastasian yleiset tilat

Hyttien jälkeen lähdimme tutustumaan laivan yleisiin tiloihin.

Infotiskin edessä vastaanottoaulassa on tällainen näkymä.

Vastaanottoaulassa oleva vanha posetiivi on hauska yksityiskohta.

Ravintolakerrokseen oli luotu tunnelmaa paitsi sisustuksella, musiikilla. Musiikkipuolen venäläiset hallitsevat, joten antaa soittaa vaan. Vierekkäiset ravintolan olivat viihtyisän näköisiä. Niiden suhteen laivan restaurointi oli onnistunut hyvin.

Tämä viehättävä Maria-neitonen viihdytti matkaajia kauniilla soitollaan. Pakkohan sitä oli meidänkin istahtaa juomaan proseccoa juuri tuohon baarin. Tuota esitystä oli helppo katella ja kuunnella.

Tarkan markan eläkeläiset kiinnittivät huomiota baarien hintoihin. Vähän yläkanttiin arvioimme juomien hinnat, mutta eihän se ole hullu joka pyytää vaan joka maksaa. Kauppa tuntui käyvän hinnoista huolimatta.

Jo tässä vaiheessa valittelen, että tästä matkakertomuksestani puuttuu joidenkin mielestä oleellinen osio eli tax free -ostokset. Selitys on yksinkertainen. Kun tulimme laivaan ja meillä oli aikaa, ne olivat kiinni. Sen jälkeen meno oli sen verran hektistä, että käytin pienet vapaa-ajat mieluummin lepoon kuin shoppailuun. Onneksi laivan sivuilta löytyy jotain tietoa tuostakin puolesta.

The Princess´s Garden on laivan buffet-ravintola, joka osoittautui ihan hyväksi ruokapaikaksi. Myös aamiainen tarjoiltiin  siellä.

SPA-osasto jäi meiltä testaamatta, samoinkuin meille maksuttomat aamu-uinnit. Ei ollut auki uimaosasto ja saunat ei.

Lapsiakaan ei ole laivalla unohdettu.

… eikä nuorisoa.

Aikuisten leikkipuisto aukeaa sitten illalla.

Suosittu paikka laivan lähtiessä oli tämä.

Yläkannellekin pääsi ihmettelemään helikopterin laskeutumispaikkaan. Ohjaamotilat näkyvät taustalla.

 

Piipahdus komentosillalla

Pääsimme käymään myös komentosillalla. Sellaista herkkua tarjotaan vaan harvoille ja valituille. Onneksi kuuluimme niiden joukkoon.

Laivan charmantti kapteeni, italialainen (kuten koko päällystö) Fabio Foglia kertoili meille mielenkiintoista asiaa laivailusta yms. ja vastaili ryhmämme kysymyksiin.

Venäläinen luotsi tuli avuksi suunnatessamme pois kapeaa pitkää väylää Pietarista. Kesti pari tuntia ennen kuin pääsimme avomerelle ja luotsi pääsi paluumatkalle.

Hyvän luotsin merkitys korostui, kun satuimme olemaan komnetosillalle juuri silloin, kun ohitimme erittäin kapean kohdan. Videolta pääsee näkemään, että tuo taisi olla jopa Helsingin Eteläsataman Kustaanmiekkaa kapeampi väylä?

 

Illallisravintolan testaus

Mediajoukollemme oli varattu menomatkalla illallispöytä laivan italialaisravintolaan Napoli Miaan, kuinkas muuten. Italialainen omistaja toi mukana ilman muuta myös italialaista ruokakulttuuria. Miten se pärjäsi?

Hotellipuolen johtaja italialainen Emanuele Becchia toivotti meidät tervetulleksi laivaan.

Moby SPL:n Suomen johtaja Ronald Forssell esitteli laivayhtiön toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Hän toimi myös illan isäntänä.

Alkupalana tarjotut merenelävät meinasivat karata syöjän suuhun jo ennen kuvan ottamista. Syötävän hyvä annos.

Valitsin pääruoaksi vaaleaa kalaa, joka tuli myös syödyksi. Pastan jätin kuvaamatta, mutta ihan kelvollista oli sekin.

Kaikki jäimme ihmettelemään sitä, että jälkiruoaksi tarjoiltu tiramisu oli niin valtaisan kokoinen. Ruokahävikkiä tulee ihan suotta, sillä kukaan ei tainnut jaksaa syödä sitä kokonaan pitkän illallisen lopuksi. Vähempikin riittäisi 🙂

Sain mukaan valokuvaajaksi hyvän ystäväni Keijo Vikmanin (kuvasa keskellä). Keke on asunut Italiassa ja Venäjällä yhteensä 15 vuotta, joten hänen asiantuntemuksensa tuli tarpeeseen muussakin kuin valokuvauksessa 🙂

Meille sattui kovin miesmäinen pöytäseurue tälle erää.

Muutoin menimme tällä kertaa tällaisessa seurueessa.

Niin, piti sanomani vielä että viinit oliva hyviä! Ja Keken pyytämät limoncellot kruunasivat illallisen. Kiitos Keke!

Kävimme aamiaisella laivan buffet-ravintolassa The Princess´s Gardenissa. Sieltä en ottanut ensimmäistäkään kuvaa. Tarjoilu ja ruoan taso olivat sitä samaa mihin olen tottunut muiden Suomenlahdella seilaavien laivojen buffeteissa. Ihan syötävää ruokaa sai siellä sekä aamiaisella että illallisella. Kuitenkin peukutan enemmän a la carte -ravintoloille kuten varmasti kaikki muutkin.

 

M/S Princess Anastasian iltashow oli hienoa katsottavaa ja kuunneltavaa

 

Meille oli järjestetty kutsuvieraina erinomaiset paikat lavan reunalle molempina iltoina, kun show alkoi laivan yökerhossa. Molempien iltojen esitykset olivat varsin nautittavaa kuultavaa ja katsottavaa. Pakko myöntää, että Venäjältä löytyy korkealuokkaisia taiteilijoita.  Pari italialaista täydensi upeaa esiintyjäkaartia.

Ne, jotka ymmärsivät venäjää sanoivat, että ensimmäisen illan esitys oli tarina. Minä en sitä tajunnut, mutta nautin kyllä täysillä ja tein kaikesta oman tarinani. Nämä tanssijaneitoset olivat olleet harjoitusaikoina visusti läsnä ja varmasti piti vähän kotonakin treenata. Jalka nousi ja rytmi oli hanskissa. Erittäin nautittavaa!

Asut ja tanssit vaihtuivat ripeään tahtiin. Jostain syystä miestanssijat olivat pudonneet kuvista 🙂

Ystäväni Keke lähes ”rakastui” Mariaan, joka lumosi soitollaan kuulijansa paitsi alkuillasta myös iltashowssa. Hänen soittoaan kuulee lisää seuraavassa postauksessa, jossa Keke toimii vieraskynänä.

Tämä eleetön kitaristi oli myös ollut harjoitushetkinä oikeassa paikassa.

Tästä pääsemme nauttimaan hieman hänen ja tanssijoiden yhteispeliä sekä näemme paloja muistakin esityksistä:

 

Summa summarum

 

Moby SPL:llä on kaikki mahdollisuudet menestykseen. Ensimmäinen toive on, että miettikää miten hyttien viihtyisyyttä voisi parantaa? Yleiset tilat ovat kyllä ok. Sen jälkeen voi vielä paremmin suositella sinällään hienoa ja erilaista risteilypakettia kaikelle kansalle. Tuolla aiemmin kertoilin jo hytteihin, wlaniin ym. liittyvistä puutteista/toiveista. Isoista asioista tämä ei ole kiinni.

Ja sitten vielä (seniori)matkaajan erityistoive: Yrittäkää mahdollistaa se, että matkustaja voi ajaa oman autonsa parkkiin laivaan risteilyn ajaksi. Ei ole kovin kiva maksaa parkkimaksua 37 euroa. 10-20 euroa olisi hyvä business teillekin. Heitin tämän ajatuksen illallispöydässä isännällemme ja hän lupasi ajaa asiaa eteenpäin. Jää nähtäväksi milloin toiveeni toteutuu.

Se miten viisumivapaa risteilykokonaisuus toimi muuten, kerron seuraavassa matkakertomuksessani, jossa kerron kokemuksistamme Pietarissa. Sieltä aukeaa mielenkiintoisia kehittämiskohteita ja myös erinomaisia mahdollisuuksia. Kannattaa pysyä linjoilla, sillä se osuuteni ilmestyy viikon kuluttua.

Lisää tietoa Moby SPL:n risteilystä saat tämän linkin kautta.

https://www.stpeterline.fi/

Että kannattaako lähteä?  Siitä kerron lisää sitten, kun olen tarinoinut Pietarista. Tietyille reunaehdoilla voin juo paljastaa, että ”kyllä kannattaa”.  Hinta ja laatu kohtaavat.

 

Mitä näimme matkamme kohteessa Pietarissa, selviää tästä postauksesta:

https://appamatkustaa.fi/pietari-muutamassa-tunnissa-opastettu-kierros-testavana/

 

Tässä vielä ”nippelitietoa” eli tarkkoja hintoja ym. samaiselta risteilyltä bloggaajakollegan kirjoittamana:

https://www.rantapallo.fi/pondekengissa/