Espanjan viehätys on sen ilmastossa ja monitasoisessa kulttuurissa (by Vieraskynäilijä Timo Partanen)

Espanjan viehätyksen salaisuus piilee sen ilmastossa. Parasta siinä on se mitä siellä ei ole eli talvi. Minulle Espanjasta tekee Espanjan kuitenkin sen mielenkiintoinen historia ja monitasoinen kulttuuri. Haluan avata tätä puolta hieman tässä vieraskynäartikkelissani.

Vieraskynän kirjoittaja on Timo Partanen, joka on vieraillut Espanjassa 35 vuoden aikana ja talvehtinut Espanjassa  10 vuoden ajan.

(Artikkelikuva Asko Leppilampi)

Talveton talvi on Aurinkorannikon viehätyksen kulmakivi

Kymmenen talvettoman talvien kokemuksellani Aurinkorannikon viehätyksen kulmakivi on sen miellyttävä ilmasto. Yleisemmän lopputuloksen saavuttamiseksi pitäisi toki määritellä mitä talvella tarkoitetaan ja mitä kukin pitää parhaana Espanjan ominaisuutena. Noiden määrittely tuottaa varmasti aina erilaisen tuloksen riippuen siitä kuka määrittelee ja varmasti myös ajankohdalla on merkitystä. Espanjassa on kausi, jolloin sataa aika paljon ja päivien lämpötila saattaa jäädä kymmeneen asteeseen. Samalla viikolla saattaa olla päiviä jolloin saavutetaan suomalaisen kesän olosuhteet. Näin eläkeläisnäkökulmasta on todella tärkeää, ettei ole kaatumisvaaran aiheuttamaa liukkautta.

Oli miten oli Aurinkorannikolla (Costa del Sol) arvioidaan oleskelevan sesonkiaikaan noin 25 000 – 30 000 suomalaista. Lähinnä eläkeläisistä ja etätyöläisistä koostuvasta joukosta noin 10-15000 viettää Espanjassa 3–6 kuukautta ja he palaavat kesäksi Suomeen. Virallisesti alueelle rekisteröityneitä suomalaisia on noin 10 000 molemmin puolin.

Espanja syntyhistoria juontaa Cadizista

Espanjan viehätyksessä suuri tekijä auringon ja ilmaston ohella on maan runsaalla historiallisella kerroksellisuudella. Cadiz eteläisessä Espanjassa on yksi vanhimmista jatkuvasti asutuista kaupungeista Euroopan mantereella. Sen perustivat kauppapaikakseen tiettävästi foinikialaiset noin 3100 vuotta sitten. Foinikialaisten lisäksi aktiivisia asuttajia historiallisella ajalla nykyisen Espanjan alueella ovat olleet kreikkalaiset, puunilaiset (siis Karthagoon asettuneiden foinikialaisten jälkeläiset), roomalaiset, visigootit (länsigootit), maurit ja lopuksi tietysti itse espanjalaiset (espanjalaiset on tässä yleisnimitys niille kansoille, jotka asuttavat Iberian niemimaalla sijaitsevaa valtiota nimeltä Espanja). Bazan seudulla lähellä Granadaa on arkeologinen kaivauskohde, jota sanotaan vanhimmaksi asutuksi paikaksi Euroopassa. Vanhimmat viitteet ihmisasutuksesta on noin  jopa 1,5 miljoonan vuoden takaa. Toki silloin ehkä ei puhuta Sapiens- ihmisistä, mutta jonkun kädellisen hominidi-lajin edustajia on paikalla tuolloin asunut.

Kirkot moskeijoiksi (ja päinvastoin) uskonnon vaihtuessa

Kun poliittinen valta siirtyi uusille valloittajille, niin samassa yhteydessä usein myös entinen valtauskonto korvattiin valloittajien uudella uskonnolla. Tätä prosessia helpotettiin, tai siis uuden uskonnon omaksumista vanhan tilalle autettiin sillä, että uuden uskonnon juhlapäivät asetettiin samoihin aikoihin vanhan uskonnon juhlapäivien kanssa. Samalla uuden uskonnon harjoittaminen keskitettiin samoihin rakennuksiin kuin missä entisen valtaapitävän tahon uskontoa oli harjoitettu. Kun kristityt visigootit ottivat vallan Roomalta, muutettiin entisiä temppeleitä kirkoiksi. Kun Roomassa oli ollut niin monta jumaluutta, niin kaikkia ei muutettu, vaan niiden palvontaan käytettyjen rakennuksien materiaalia käytettiin uusien rakennusten pystyttämiseen.

Sama prosessi toistui, kun Maurit vuodesta 711 alkaen ottivat vallan varsin sekavissa oloissa ja perustivat aina vuoteen 1492 ulottuneen valtiojatkumon. Visigoottien kirkkoja muutettiin moskeijoiksi ja osittain rakennettiin uusia. Sama itseasiassa toistui myös itäisessä Euroopassa, jossa Ottomaanien valta myöhemmin ulottui Budapestiin asti. Siellä Belvárosi Plébániatemplom-kirkossa, Pestin puolella lähellä Elisabethin siltaa on nähtävissä 1500-luvulta peräisin oleva muslimien mihrab. Mihrab kuitenkin sijaitsee hankalasti kulmauksessa. Tämä sijoittelu johtuu siitä, että muslimien moskeijoissa mihrab osoittaa Mekan suunnan, ja kun kirkkoa ei ole rakennettu sen mukaan vaan kristillisen perinteen mukaan itä-länsisuuntaisesti.

Espanjassa tällaista entisen kulttuurin – uskonto mukaan lukien – hyödyntämistä on myös nähtävissä laajasti. Toki kun se viimeinen vaihto on tapahtunut verrattain äskettäin, alle 1000 vuotta sitten, on jäljet paljon helpommin havaittavissa. Tuota uskontojen harjoittamisen tilojen uusiokäyttöä tapahtui tällöin laajasti, mutta usein siihen liittyi myös oman valta-aseman korostaminen, mihin liittyi tietysti myös entisten vallanpitäjien aseman halveksuntaa.

Maurien koristelutyyli leviää jopa kirkkoihin

Mielenkiintoinen detalji on se, että maurien koristelutyyliä kerrattiin ns. Mudejar-tyylissä, joka oli käytössä pitkälle reconquestan jälkeen ja sillä koristeltiin suuri osa kirkoista ja muista julkisista  rakennuksista.

Maureille oli tyypillistä rakentaa valloitettuihin kaupunkeihin linnoitus, joka rakennettiin paikkakunnan korkeimmalle paikalle. Sieltä voitiin valvoa koko kaupunkia, mutta samalla se oli kaikkialle näkyvä osoitus siitä, kuka nyt pitää korkeinta valtaa. Näitä linnoituksia ei kuitenkaan rakennettu autioon paikkaan, vaan samalla paikalla oli usein ollut aiemmin roomalainen tai puunilainen linnoitus. Samaa jatkettiin taas recoquestan, eli uudelleenvalloituksen jälkeen: espanjalaiset uusiokäyttivät maurialisia linnoituksia kun maurit oli karkotettu.

Alhambran rakennustaide joutui politiikan ja uskonnon jalkoihin

Tämä vieraskynäartikkeli syntyi Asko ”Appa” Leppilammen pyynnöstä. Kommentoin hänen ”Alhambraa” käsittelevää artikkeliaan mm. näin:

”Tuo Kaarle V:n palatsi on asia, joka minua on närästänyt aina tuolla käydessäni. Tuo otsikkokuva on tarkkaan rajattu siten, että se ruma palatsi ei kuvassa näy. Kuvasta ei myöskään käy ilmi, että palatsin rakentamiseksi aika paljon Alhambran ainutaaluista arkkitehtuuria purettu yhden hallitsijan oikkujen vuoksi. Jotenkin tästä voisi vetää yhtäläisyymerkkejä nykyaikaan, mutta antaa olla.”

Asko halusi kuulla asiasta lisää. Keskustelimme tuosta mielipiteestä sekä Alhambran ja Espanjan historiasta pitkään. Sen seurauksena hän halusi, että kirjoitan vieraskynäartikkelin asioista, joista juttelimme ja tässä se nyt on.

Tuossa poliittisessa ja uskonnollisessa vallan osoittamisessa mentiin joskus mielestäni liian pitkälle. Toki ymmärrän hyvin tämän tarpeen logiikan, mutta tuo ylenkatse entisten vallanpitäjien tuottamia arkkitehtonisia ja taiteellisia kauneusarvoja kohtaan heijastui kohtalokkaasti esimerkiksi Alhambran Kaarle V:n palatsin rakentamisessa 1533. Kaarle V oli reconquestan päättäneiden Isabellan ja Ferdinandin tyttärenpoika.

Rakennus sinänsä edustaa komeasti renesanssiarkkitehtuuria, mitta siinä ei ole mitään paikkaan sidottua ainutlaatuisuutta ja se voisi sijaita aivan missä vain. Kun se rakennettiin nimenomaan Alhambraan, niin sen rakentamisen takia purettiin iso osa nazridipalatsista, eli tuhottiin jotain sellaista, joka ei ole millään korvattavissa.

En tiedä, onko tuhotusta alkuperäisestä palatsin osasta mitään kuvausta.  Huomioitavaa on myös, että tuota palatsia on käytetty mm. härkätaisteluareenana.

Gordobassa kirkko rakennettiin moskeijan sisään

Toinen samanlainen, jopa ehkä vielä suurempi vamma maurien perinnölle löytyy Cordoban moskeijasta.   Moskeija rakennettiin alkaen vuodesta 785 entisen visigoottikirkon paikalle (jonka rauniot on nähtävissä moskeijan lattian alla) Merkittävä osa moskeijasta on purettu ja sinne on rakennettu goottilainen katedraali. Katedraali on sinänsä hieno, mutta kun se on moskeijan sisällä, niin minua ihmetyttää, millä logiikalla tuo muutos on tehty. Toki on hienoa, että suuri osa moskeijasta on säilytetty ja jopa sen alta löytyy visigoottien kirkon perustukset. Silti kirkon tutkimisesta moskeijan sisällä tullee vähintäänkin hämmentynyt olo.

Johtopäätös tästä kaikesta

Maailma on jatkumo, joka kehittyy koko ajan. Nykyhetki ja me siinä mukana olemme tuloksia suuressa kehitysprosessissa, jossa kaikki meitä ennen ollut vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa me elämme ja myös siihen mitä me olemme. Tulisi antaa arvoa sille, mitä entiset sukupolvet ovat saaneet aikaan, edustivat ne entiset sukupolvet sitten mitä tahansa kulttuurisuuntaa. Historia on oleellinen elementti siinä, millaisessa maailmassa me elämme – se pitää ymmärtää ja ainakin osittain hyväksyä.

LUE LISÄÄ AURINKORANNIKOSTA TÄÄLTÄ:

Andalusia Apan kokemana

Tähän alta aukeaavaan artikkeliin Appa on koonnut Aurinkorannikon parhaat paikat:

Näin koet Aurinkorannikon viikossa – Parhaat vinkit!