· · · ·

Kioton Kultainen paviljonki ja Zen-puutarha tarjoavat kultaa, kiviä ja mielenrauhaa

Sanotaan, että jos haluat nähdä Japanin sielun mene Kiotoon, entiseen keisarilliseen pääkaupunkiin. Kävin testaamassa ja totesin, että sieltä todellakin löytyy historian siipien havinaa joka nurkalla. Aloitetaan Kultaisesta paviljongista ja Zen-puutarhoista, jotka tarjoavat kultaa, kiviä ja mielenrauhaa. Vilkaisimme myös japanilaista kotia ja tutustuimme katukeittiön saloihin.

Olimme päässeet aistimaan Japanin sielua jo edellisenä päivänä vieraillessamme Naran luonnonpuistossa ja sen temppeleissä sekä majoittuessamme ryokanissa, perinteisessä japanilaisessa majatalossa.

Yöpyminen perinteisessä ryokanissa Kiotossa on matka rauhaan ja japanilaiseen kulttuuriin

Nyt oli vuorossa ennakkoon ehkä kehutuin kohde Kioto, jossa on tarjolla Japanin kulttuurihistoriaa monessa muodossa. Kehutuin kohde oli Kultainen paviljonki, mutta meitä kiinnostivat kovasti myös japanilaiset Zen-puutarhat sekä asuminen. Näiden kaikkien yhdistelmästä pitäisi alkaa aueta Japanin sielu. Aukesiko  se, selviää ainakin osin tässä matkakertomuksessa.

Kioton keskustasta on matkaa Kultaiseen paviljonkiin noin 9 km.

Kultainen paviljonki (Kinkaku-ji) häikäisee

Reissumme ehdoton ykköskohde oli Kinkaku-ji eli Kultainen paviljonki. Siksi olimmekin todella innoissamme, kun saavuimme alueelle.

Alueella on selkeät opasteet ja kartasta näki hyvin, kuinka reitti kiemurtelee puutarhan halki.

Olin nähnyt tästä kuvia kirjoissa, mutta livenä näky on vähintäänkin mykistävä.

”Kinkaku-ji (金閣寺japanilainen ääntäminen: [kjiꜜŋ.ka.kɯ.dʑi],[2][3] kirjaimellisesti Kultaisen paviljongin temppeli), virallisesti nimeltään Rokuon-ji (鹿苑寺[ɾoꜜ.kɯ.oɲ.dʑi],[2] kirjaimellisesti Peurapuutarhatemppeli), on zen-buddhalainen temppeli KiotossaJapanissa ja matkailukohde. [4] Se on nimetty maailmanperintökohteeksi, kansalliseksi erityiseksi historialliseksi kohteeksi, kansalliseksi erityismaisemaksi sekä yhdeksi muinaisen Kioton 17 historiallisesta monumentista[5] Temppeli on saanut lempinimensä reliikkivarastostaan (shariden), Kultaisesta paviljongista (金閣Kinkaku), jonka kaksi ylintä kerrosta on päällystetty 0,5 μm kultalehdellä. Nykyinen paviljonki rakennettiin uudelleen vuonna 1955 tuhopolton jälkeen.”  (Wikipedia)

Tällaisesta voi käyttää sanaa ”kaunis”.
Temppeli on päällystetty aidolla kultalehdellä, ja se heijastuu tyynenä edessä olevaan lampeen. Vaikka ympärillä oli melkoinen turistivilinä, itse rakennus huokuu arvokkuutta. Taustalla näkyvät vehreät kukkulat kehystävät näkymän kuin postikortiksi.

Kivipatsaita, lyhtyjä ja uhrivälineitä

Temppelialueella on paljon kivipatsaita, lyhtyjä ja uhrivälineitä, joita oli myös pakko pysähtyä kuvaamaan.

Temppelialueella on satoja pieniä kivipatsaita, monet kuluneita ja sammaleen peittämiä, viittaavat muistopaikkaan tai hauta-alueeseen.

Arkkitehtuuri kivipatsaisen ympärillä (tiilikatot, puuseinät ja vihreys) luo rauhallisen ja ajattoman tunnelman.

Kivilyhdyt ja uhrivälineet kertovat, että paikkaa käytetään edelleen kunnioituksen ja rukouksen tilana.

Temppelialueelle oli kehitetty hyvä tapa saada vierailijat luopumaan pienistä (lähes arvottomista) kolikoista. Jokainen tykkää pienistä haasteista. Sellainen oli tällä kertaa tarkkuusheitto. Olisihan se mahtavaa saada kolikko jäämään kuppiin! Kovin harva siihen pystyi 🙂

Katso tästä alta aukeavasta videosta lisää noista esittelemistäni kohteista.  Näet myös miten Kristian selvisi tuosta valitsemastaan tarkkuushaasteesta:

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta puutarhassa oli tämä valtava, tuettu mänty. Sitä kutsutaan nimellä Rikushu-no-Matsu (maalaiva-mänty), ja se on muotoiltu näyttämään purjehtivalta laivalta.

Rikushu-no-Matsu on pieni esimerkki japanilaisesta puutarhurintaidosta. Tuollaista ei ihan joka takapihalta löydy!

Vierailukohteina temppeli, koti ja Zen-puutarha

Kullan kimalluksen jälkeen kaipasimme jotain yksinkertaisempaa. Suuntasimme Ryoan-jitemppeliin, joka on kuuluisa karesansui-puutarhastaan eli kuivasta kivipuutarhasta. Samalla pääsimme näkemään millainen on perinteinen japanilainen koti.

Laulajaveljeni Kristian Keinänen valmiina katsastamaan seuraavat nähtävyydet.

Jotain tavattoman kaunista on japanilaisissa puutarhoissa, jotka on suunniteltu herättämään rauhaa, tietoisuutta ja yhteyttä luontoon. Puutarha ei ole pelkkä maisema, vaan tilallinen kokemus, jossa jokainen yksityiskohta palvelee syvempää tarkoitusta.

Japanilaisissa puutarhoissa sammalpeitteinen maa luo pehmeän, hiljaisen tunnelman. Sammal on tärkeä osa japanilaisia puutarhoja, sillä se symboloi ikuisuutta ja rauhaa. Sille ominaista ovat

  • Pehmeä ja hiljainen pinta: Sammal vaimentaa ääniä ja luo puutarhaan meditatiivisen tunnelman.

  • Vihreän sävyt vaihtelevat vuodenajan ja kosteuden mukaan, tuoden elävyyttä maisemaan.

  • Kestävä ja vähäeleinen: Sammal ei vaadi jatkuvaa hoitoa, mutta viihtyy varjossa ja kosteassa, mikä tekee siitä ihanteellisen elementin rauhallisiin puutarhanosiin.

Tervetuloa kotiin!

Mikä ihmeen Tokonoma? 

Japanilaisille kodeille tyypillinen yksityiskohta  Tokonoma on syvennys huoneen seinässä, jossa esitellään taiteellisia tai uskonnollisia esineitä. Se ei ole koriste vaan symbolinen tila, joka kutsuu katsojaa pysähtymään ja arvostamaan hetkeä. Kuvassa vasemmalla puolella on korkea maljakko vihreällä kasvilla, joka tuo tilaan elävyyttä ja symboloi luonnon jatkuvuutta. Oikealla puolella kynttilänjalka edustaa valoa ja rauhaa – usein osa rituaalista valaistusta.

Tämä kuva esittää perinteistä japanilaista tokonoma-alcovea, joka on tärkeä osa japanilaista sisustuskulttuuria ja henkistä estetiikkaa. Kuvassa on pieni alttari, jossa on jumalhahmon patsas. Tämä viittaa buddhalaiseen tai shintolaiseen perinteeseen, jossa kotialttarit ovat osa arkea. Kulho patsaan edessä viittaa rituaaliseen käyttöön – siihen saatetaan asettaa riisiä, vettä tai suitsukkeita osana rukousta tai kiitollisuuden osoitusta.

Yllä olevassa kuvassa tumma, koristeellinen kaari kehystää tokonomaa, korostaen sen pyhyyttä ja erillisyyttä muusta tilasta. Puinen säleikkötausta tuo tilaan lämpöä ja perinteistä japanilaista tunnelmaa, jossa puu ja paperi ovat keskeisiä materiaaleja. Valaistus on pehmeä ja kohdistettu patsaan ympärille, mikä luo meditatiivisen ja kunnioittavan ilmapiirin. Tämä ei ole vain sisustuselementti, vaan henkinen keskus kodissa tai temppelissä.

Kuva kertoo japanilaisesta tavasta yhdistää henkisyys, estetiikka ja luonnon elementit arjen tiloihin. Tokonoma ei ole vain kaunis – se on hiljaisen kunnioituksen paikka, jossa taide, usko ja luonto kohtaavat.

Katsaus japanilaiseen kotiin

Katsaus japanilaiseen kotiin jäi tällä kertaa lyhyeksi, sillä niihin voi kurkistella vain köysien takaa kierrellessämme alueella.

Tatami-matot ovat olennainen osa japanilaista kotia. Ne määrittävät huoneen rytmin ja käytön, ja niillä kävellään paljain jaloin.
Fusuma-liukuovet, joissa on maisemamaalauksia, toimivat sekä tilanjakajina että taiteellisina elementteinä. Ne tuovat tilaan joustavuutta ja visuaalista rauhaa.
Shoji-säleiköt ja puupalkit korostavat luonnonmateriaaleja ja valon pehmeyttä.

Tuo kierros ei paljoa avannut japanilaisesta kodista, mutta tulipahan käytyä.

Zen-puutarhan arvoitus (Ryoan-ji)

Eniten oli ennakkoon kuullut puhuttavan japanilaisista puutarhoista. Nyt oli tullut aika ottaa selvää mistä niissä on kyse. Olin valmistautunut matkaan huonosti, kun en ollut selvittänyt ennakkoon mistä noissa ZEN-puutarhoissa on kyse. Siksi jouduin selvittämään sen vasta matkamme jälkeen. Laitoin kuvani ChatGPT:n analysoitavaksi ja sieltä tuli tällaista tarinaa:

Yllä oleva kuva esittää perinteistä japanilaista zen-puutarhaa (karesansui), joka tunnetaan myös kuivamaastopuutarhana.  Tekoäly paljasti, että japanilaisen puutarhan keskeiset elementit ovat:

Rakeistettu valkoinen sora

  • Sora on huolellisesti haravoitu aaltoileviksi kuvioiksi, jotka symboloivat vettä.
  • Kuvioiden rytmi ja harmonia luovat rauhoittavan vaikutelman ja kutsuvat katsojaa meditatiiviseen tilaan.

Kivet kuin saaret tai vuoret

  • Suuret kivet on aseteltu harkitusti soran keskelle.
  • Ne edustavat luonnonmuotoja, kuten saaria tai vuoria, ja toimivat keskittymis- ja mietiskelykohteina.

Vihreä ympäristö ja syksyn sävyt

  • Puutarhaa reunustavat huolellisesti leikatut pensaat ja puut, joiden lehdissä näkyy sekä vihreää että punaista.
  • Tämä viittaa mahdollisesti syksyyn ja tuo puutarhaan elävyyttä ja kontrastia.

Tällaiset puutarhat on suunniteltu edistämään rauhaa, keskittymistä ja mietiskelyä. Ne eivät ole vain esteettisiä tiloja, vaan myös henkisiä harjoituspaikkoja, joissa jokaisella elementillä on symbolinen merkitys.

Puutarhassa saattaa olla esimerkiksi 15 kiveä aseteltuna valkoiselle soralle. Sanotaan, että riippumatta siitä, mistä kulmasta puutarhaa katsoo, yksi kivistä on aina piilossa. Vain valaistunut voi nähdä ne kaikki yhtä aikaa.

Meillä ei ollut vierailumme aikana tietoa tuosta, joten taisi jäädä valaistuminen vielä odottamaan seuraavaa kertaa. Paikka oli silti uskomattoman rauhoittava.

Tässä vielä videoyhteenveto kodista ja puutarhasta:

Kuorokaverien tapaaminen Kiotossa

Oli melkoinen sattuma (?), että kuorokaverimme Risto Joutsenlahti sattui olemaan samaan aikaan Kiotossa vaimonsa Eevan kanssa. Sellaista ei ollut sovittu, mutta niin vain kävi, että tapasimme ja jopa pari kertaa. Sosiaalisessa mediassa viestittelimme sen verran, että kohtaisimme jossain Kioton illassa ja menimme yhdessä syömään.

Kuoroveljemme Risto (1-basso) oli vaimonsa Eevan kanssa sattumoisin samaan aikaan Kiotossa, joten yhteinen illallinen oli itsestäänselvyys. Kristian on 1-tenori ja Asko-Appa 2-basso, mutta koska Riston vaimo ei luvannut laulaa 2-tenoria, jätimme flashmobin tällä kertaa väliin 🙂
Vaikka jouduimmekin valmistamaan ruoan itse, olimme tyytyväisiä illallispaikkavalintaamme. Raaka-aineet olivat erinomaisia ja ruoka maistuvaa 🙂
乾杯 – kanpai – kippis!

Kuoroveljien viskikieli vipatti sen verran, että jompikumpi maistoi tätä maineikasta japanilaista viskiä. Pullon hinta on iästä riippuen 70-4000 €. Muistaaksin tuo ei ollut sitä kalleinta 25-vuotiasta.
Kioton vanhaa kaupunkia kartalla.
ja kuvina…

Tekoälymatka japanilaiseen ruokakulttuuriin

Lähdettyämme ruokailemasta katselemaan paikallista kaupunkiympäristöä huomasimme pikaruokaravintolan, jossa emme ennen pysähtyneet syömään vatsat täysinä. Mielenkiintoni heräsi kuitenkin sen verran, että päätin ottaa siitä pari kuvaa ja videon pätkiä. Koska en tiennyt mistä on kyse, päätin ”killauttaa kaverille” eli tekoälylle. Laitoin sille analysoitavaksi yhden kuvan ja siitäpä syntyikin mielenkiintoista tarinaa. Tehdäänpä pieni tekoälymatka japanilaiseen ruokakulttuuriin.

Tällaisia kojuja ja pieniä ravintoloita näkee erityisesti Osakassa (okonomiyakin “kotikaupunki”), festivaaleilla (matsuri) ja turistialueilla ja ruokakujilla. Ylhäällä oleva englanninkielinen kyltti “walk and eat takeaway” ja japaninkielinen 食べ歩き (tabearuki) kertovat, että ruoka on tarkoitettu mukaan ja syötäväksi kävellessä.

Kysyin ChatGPT:ltä yllä olevasta kuvasta ja sain tiedon, että siinä on japanilainen katukeittiö / ruokakoju, joka myy okonomiyakia – yhtä Japanin tunnetuimmista arkiruoista ja katuruoista. Kyltit viittaavat okonomiyaki-kojuun (お好み焼き), ei niinkään yksittäiseen ketjuravintolaan.

Ruoassa on pääosassa okonomiyaki, jota paistetaan kuvassa näkyvällä teppan-grillillä. Siinä on mukana taikinaa (jauho, kananmuna, kaali), lisukkeina esim. possua, mereneläviä tai kasviksia. Paiston jälkeen päälle laitetaan okonomiyaki-kastiketta, majoneesia, aonoria (merileväjauhe) ja bonito-hiutaleita. 

Kuvasta selviää, että kojun edessä näkyy myös kurkkuja ja kyltti きゅうり漬け (kyūri-zuke): kyseessä on suolakurkku / pikkelöity kurkku, jonka hinta 400 jeniä.

Kuva tiivistää monta japanilaisen ruokakulttuurin ydinasiaa:

  • Teppan-ruoanlaitto
    Ruoka valmistetaan avoimesti asiakkaiden edessä – ruoanlaitto on osa elämystä.
  • Katuruoka ja tabearuki
    Japanissa syöminen kadulla ei ole kaikkialla sallittua, mutta tietyillä alueilla ja festivaaleilla se on hyväksytty ja jopa olennainen osa kulttuuria.
  • Alueellinen identiteetti
    Okonomiyaki liittyy vahvasti Osakan ja Hiroshiman ruokaperinteisiin – kyse ei ole vain ruuasta vaan paikallisesta ylpeydestä.
  • Esteettisyys ja tunnelma
    Lyhdyt, käsinkirjoitetut kyltit, puu ja perinteiset värit luovat nostalgisen shitamachi-henkisen (vanhan kaupunkikorttelin) tunnelman.
  • Yksinkertainen, edullinen arkiherkku
    Okonomiyaki on “kansanruokaa”: täyttävää, muunneltavaa ja kohtuuhintaista.

 ChatGPT halusi vielä tehdä tarinan kokemuksistamme, joten annoin luvan. Näinkin se olisi voinut mennä:

Teppan kuumeni jo ennen kuin ehdin tilata. Pienessä okonomiyaki-kojussa kaikki tapahtui avoimesti tiskin toisella puolella: taikina kaadettiin levylle, kaali sihahti, ja lastat löivät rytmiä metallia vasten. Ilmassa leijui makean suolainen kastikkeen tuoksu, sekoitus savua ja merilevää. Vieressä riippuvat punaiset lyhdyt ja käsinkirjoitetut kyltit lupasivat ruokaa mukaan – tabearuki, syömistä kävellessä, juuri kuten Japanissa tietyissä paikoissa on tapana.

Kun annos ojennettiin, se ei ollut vain välipala vaan hetki paikallista arkea. Okonomiyaki, tämä osakalainen sielunruoka, oli rapea reunoilta ja pehmeä keskeltä, päälle vedettynä kastiketta ja majoneesia huolettomalla kädenliikkeellä. Kojun edessä myytiin myös suolakurkkua, yksinkertaista ja raikasta vastapainoa kuumalle pannulle. Seisoimme hetken syrjässä, söimme ja katselimme ohikulkevia ihmisiä – ja juuri siinä, keskellä katua ja kiireetöntä syömistä, tuntui kuin olisi saanut pienen palan japanilaista arkea mukaansa.”

Koska ChatGPT voin tehdä virheitä ja ”puhua puppua”, tarinan todenmukaisuus jääköön lukijan päätettäväksi. Minusta se kuitenkin tuntuu ihan aidolta…

Sitten olikin jo aika rientää yöpuulle. Kaiken tuonakin päivänä koetun jälkeen Appa oli tyytyväinen. Jalat ovat poikki kävelemisestä, mutta mieli on levännyt.  Seuraavana päivänä oli meillä suunnitelmissa käydä tutustumassa upeaan temppelialueeseen. Ja keitähän siellä, yllätys yllätys, olikaan…?

Vinkkejä Kioton valloitukseen

Matkalla tuli opittua kantapään kautta muutama asia. Tässä tärpit, jotta sinun Kioton reissusi sujuu kuin tanssi:

  1. Varaudu kenkäsulkeisiin: Temppeleihin mennessä kengät riisutaan pois. Laita jalkaan sellaiset kengät, jotka on helppo sujauttaa pois ja takaisin jalkaan. Ja ehjät, siistit sukat mukaan, sillä niitä tulee esiteltyä paljon!
  2. Aikainen mato saa rauhallisen kuvan: Suosituimmat paikat (kuten Kultainen paviljonki) vetävät väkeä. Ole portilla heti aamulla tai juuri ennen sulkemisaikaa, jos haluat välttää pahimman ryysiksen.
  3. Käteistä mukaan: Vaikka luottokortit käyvät yhä useammin, moni pienempi pääsylippuluukku tai matkamuistokoju huolii vain jenejä käteisenä. Kolikkopussille tulee käyttöä.
  4. Ota rennosti: Kioto on valtava, eikä kaikkia 1600 temppeliä ehdi nähdä. Valitse muutama suosikki ja nauti tunnelmasta kiirehtimättä. 

 

JAPANIN KIERTUEEMME TÄHÄN MENNESSÄ ILMESTYNEET TARINAT LÖYDÄT TÄÄLTÄ:

 

EXPO 2025 -maailmannäyttely – Osaka, Japani

Osaka Castle ja Namba Yasaka-jinja edustavat Osakan historiaa

Naran luonnonpuiston harmoniassa kohtaavat japaninhirvet ja historia

Yöpyminen perinteisessä ryokanissa Kiotossa on matka rauhaan ja japanilaiseen kulttuuriin

Laulu-Miehet veivät Kullervon Japanin Sapporoon

Laulu-Miehet Japanin Sapporossa – tarinaa konserttien ulkopuolelta

Samankaltaiset artikkelit

Yksi kommentti

  1. Hyvät vinkit, todellakin paikalla kannattaa olla ajoissa. Ihmisiä on paljon liikkeellä. Ja tuo on myös hyvä ottaa huomioon, että kun menee temppeliin sisälle kengät yleensä pitää ottaa pois. Itse en niin hirveästi tykännyt Kultaisesta paviljongista, vaikka se aika monen oppaan kantta koristaakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *