Matkailuautolla Skotlannissa – etelästä pohjoista kohti

Matkailuautoreissumme alkoi Englannista ja jatkui Skotlantiin. Nyt jatkamme maan eteläosan Langholmista pohjoista kohti. Maisemat ovat sitä mitä lähdimme Skotlannin Highlandista hakemaan. Piipahdamme muutamassa kauniissa kaupungissa/kylässä,  tutustumme ”Whisky Linnaan” ja myös aitoon Dunropin linnaan, joita tuossa maassa riittää, siis viskiä ja linnoja 🙂

(Teimme tämän matkan kaupallisessa yhteistyössä Touring Carsin kanssa.)

Olimme päässeet tällä 2-viikkoisella asuntoautomatkallamme sopivasti vauhtiin ja matkanneet Englannissa pari päivää tutustuen mm. Lake Districtin kauniiseen kansallispuistoon:

Englanti matkailuautomaana – Eaves Wood ja Lake District

Yövyimme levähdysalueella jossain Langholmin seudulla ja lähdimme ajamaan kohti Hawickia.

 

Hawick

Hawickin kaupunki perustettiin virallisesti 1500-luvulla, mutta aiemmin se oli satojen vuosien takainen historiallinen asutuspaikka. 1600-luvun lopulla kaupunki alkoi kasvaa merkittävästi, erityisesti teollisen vallankumouksen ja viktoriaanisen aikakauden aikana, tekstiilien tuotannon keskuksena, joka keskittyi neulomiseen ja kutomiseen, käyttäen materiaaleja, kuten tweediä ja kashmiria. 1900-luvun lopulla tekstiilituotanto oli vähentynyt, mutta kaupunki on edelleen tärkeä alueellinen ostos-, matkailu- ja palvelukeskus. Hawickin arkkitehtuuri on erottuvaa siinä, että siinä on monia hiekkakivirakennuksia, joissa on liuskekivikatto. Kaupungissa on useita museoita, puistoja ja kulttuuriperintökohteita. Kaupungissa järjestetään vuosittain Alchemy Film and Moving Image Festival.

Mm. filmifestivaalistaan tunnettu Hawick oli Skotlannin puolella ensimmäinen kaupunki, josta olimme saaneet vihiä ”kaverilta” ja muista lähteistä. Ja kun löysimme yllättäen vielä autoparkin tuon yli 1000 vuotta vanhan kylän/kaupungin keskustan liepeiltä, parkkeerasimme automme sinne ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

James Thompson syntyi vuonna 1827 Bowdenin kylässä lähellä Melrosea Skotlannin rajoilla. Hän kuoli Hawickissa vuonna 1888, mutta ei ennen kuin hän oli kirjoittanut kaksi suosituinta laulua, joita laulettiin joka vuosi Hawick Common Ridingissä, nimittäin ”Up Wi the Banner” ja ”Border Queen”.

Joen ylittävä silta Slitrig- ja Teviot-jokien risteyksessä avattiin vuonna 2005. Nyt sillan viereen on paljastettu muistomerkki, jossa Thompson katselee ”Where Slitrig Dances Doon The Glen Tae Join The Teviot Water” -kappaleensa ensimmäistä riviä.

Edinburgh

Edinburgh on Skotlantin upeimpia kaupunkeja. Tällä kertaa jätimme sen linnoineen väliin syystä, ettemme halunneet lähteä suurella autollamme kaupungin keskustaan etsimään parkkipaikkaa syystä, että vierailimme siellä aikoinaan. Tuosta 13 vuotta aiemmin tehdystä matkastamme löytyykin yllättäen yksi ensimmäisistä matkablogipostauksistani. Se aukeaa pdf-muodossa tästä artikkelista ja Edinburgh on mainittu 🙂

SKOTLANTI – kauniiden ylänköjen ja vesien maa

Kannattaa pysähtyä Edinburghissa, sillä on se upea kaupunki.

Tässä kuitenkin teille, jotka haluatte käyvä Edinburghissa, pari lähdettä, joista löytyy hyviä vinkkejä tuon ”Harry Potter” -kaupungin ihmettelyyn:

Edinburgh-matkaopas – Kerran elämässä

Edinburgh – Pieni matkaopas

Matkailuautolla halki Glensee Cairncolms National Parkin

Jatkoimme ajelua matkailuautolla halki Glensee Cairncolms National Parkin. Tuo reitti olikin luonnon luomien taide-elämysten ihmettelyä.

Tällaisena ylämaan maisemat jatkuivat ajaessamme kohti Invernessiä:

Viskin (whiskyn) luvattu maa – Skotlanti

On ehkä liikaa todeta, että Skotlanti olisi viskin (whiskyn) luvattu maa, mutta kyllä se vähän siltä vaikuttaa, kun juttelee isojen poikien kanssa tuosta heidän suosikkijuomastaan.

”Viski on viljasta tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma. Viski on alun perin lähtöisin Britteinsaarilta, ja yleensä sen ajatellaan olevan kotoisin joko Skotlannista tai Irlannista. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa. ^lähde?”

En ole mikään suuri (vaikka olenkin suuri) viskin ystävä, mutta kyllä sitä silloin tällöin voi maistaa. Nyt olin ajatellut, että menen jonnekin viskin maisteluhetkeen Skotlannissa, mutta ei se oikein istunut karavaanarin elämään. Halusimme majoittua luonnon keskellä ja siellä ei taas ole viskimaistiaisia.

Kun huomasin, että matkan varrella on The Whisky Castle, pitihän edes siellä käydä tutustumassa. No, eihän se ihan linna ole, mutta viskiä sieltä löytyy todella paljon,

Tästä voit ihmetellä miten paljon viskiä voi mahtua yhteen liikkeeseen:

 

Tässä vaiheessa matkaamme tiet olivat parhaita mahdollisia. Niin ei aina ollut, joten nautintokerroin oli korkealla.

Golspie ja Dunropin linna

Viehättävät kylät ovat aina mukava juttu ja onneksi niitä riittää myös Skotlannissa. Yksi niistä on pienehkö 1350 asukkaan Golspie, jossa päätimme pitää menopaussin eli keitellä kahvit ja jaloitella hieman.  Onneksi tien varressa on kunnon pysäköintialue ja vielä ihan kivasti merimaisemilla Pohjanmeren rannassa vastapäätä Norjaa. No, eihän se Norja tuonne näy, mutta voisi näkyä ellei maapallo olisi pyöreä ja matka niin pitkä (vajaat 1000 km).

Dunropin linna

Reilun kilometrin päässä Golspiestä on turistinähtävyys eli Dunropin linna. Siellä näytti riittävän väkeä linja-autolasteittain, joten nähtävää riitännee. Me tulimme paikalle, kun sitä oltiin sulkemassa, joten katselimme linnaa vain päällisin puolin.

”Dunrobinin linna on komea koti Sutherlandissa, Skotlannin Highlandin alueella, joka toimii Sutherlandin jaarlin, Sutherlandin klaanin päällikön, perheen kotipaikkana. Se sijaitsee 1,5 kilometriä Golspiesta pohjoiseen ja noin kahdeksan kilometriä Brorasta etelään, ja sieltä on näkymät Dornoch Firthille.

Dunrobinin juuret ovat keskiajalla, mutta suurimman osan nykyisestä rakennuksesta ja puutarhoista lisäsi Sir Charles Barry vuosina 1835-1850. Osa alkuperäisestä rakennuksesta näkyy sisäpihalla huolimatta useista laajennuksista ja muutoksista, jotka tekivät siitä Pohjois-Skotlannin suurimman talon. ”

Nähtyämme tuon huikean puutarhan mieleemme tuli Versaillesin puutarha, jossa olemme joskus 1980-luvulla vierailleet asuntoautolla. Eikä ihme, kun luin Wikipediasta mitä tuosta puutarhasta kerrotaan:

”Ranskalainen vaikutus ulottuu vuonna 1850 valmistuneisiin puutarhoihin, ja Barry on saanut inspiraationsa Versaillesin puutarhojen ranskalaisesta muodollisesta tyylistä. [^23] Jokainen parterre on sijoitettu pyöreän uima-altaan ympärille, jossa on suihkulähde, ja sen pohjaratkaisu on sama siitä lähtien, kun se luotiin noin vuonna 1848. ^[10][24] Barry suunnitteli parteren optiseksi illuusioksi, ylhäältä katsottuna ne näyttävät ulottuvan fyysisen asettelunsa ulkopuolelle kaventamalla sitä vähitellen. [^12] Maisemoitu kokonaispinta-ala on 1 379 hehtaaria (558 hehtaaria). [^15]”

Matkamme jatkui yön jälkeen kohti Skotlannin pohjoisrannikkoa Thursoon ym. kaupunkeihin. Sieltä ajelimme pohjoisrannikkoa pitkin Roac Roadia ym. ”ei-niin- helppoja-teitä” pitkin kohti etelää. Tuon reitin esittelen seuraavassa matkakertomuksessa muutaman päivän kuluttua.

PS.

Kehuskelin tuolla aiemmin Skotlannin tiestöä. Muitakin kokemuksia tuli. Ajoin mm. varmaankin noin 130 km yksikaistaista tietä (mm. tuolla Skotlannin pohjoisimmalla rannalla) ja voin sanoa, että se oli vielä ihan mukavaa menoa. Muutakin tuli koettua. Lue täältä millaista on asuntoautoilu Skotlannissa ja etenkin Englannissa:

Käytännön vinkkejä matkailuautoiluun Iso-Britanniassa