Härkälän kartano on täynnä keräilyaarteita, taidetta ja kulttuuria
Monelle kartanovierailu tuo mieleen silkkiset tapetit, kristallikruunut ja ripauksen menneen ajan luksusta. Sitä kaikkea Härkälän kartano tarjoaa, mutta tekee täysin poikkeuksellisesti. Nykyisten omistajien intohimo ja visio vievät vierailijat syväsukellukseen Japanin ja Kiinan kulttuuriin sekä lasin, posliinin, miniatyyrien ja hattuneulojen aarteisiin leluja unohtamatta. Voi taivas mikä aarrearkku on tuo kartano! Se ei kuitenkaan ole pelkkä staattinen museo, vaan elävä kulttuurikoti, jonka seinien sisälle kätkeytyy hätkähdyttävän upeita ja harvinaisia keräilykokoelmia. Suuri suositus käydä paikassa, jossa leuat loksahtavat auki pelkästä ihmetyksestä. Isäntäpariskunta ei kuulemma ota vastuuta siitä, jos leukoja ei saa enää takaisin normiasentoon 😊
(Tutustumismatka tehty yhteistyössä Visit Someron kanssa.)
Tällä kertaa Appa matkustaa -blogin nokka suunnisti kohti Someroa, jossa meitä odotti ensimmäisenä todellinen kulttuurihistoriallinen helmi eli Härkälän kartano. Kartanon tarinaa kuunnellessa ja paikkoja ihmetellessä tuli sellainen tunne, että jo tämän takia kannatti lähteä käymään Somerolla, jota emme aiemmin tunteneet muuten kuin Pentti Nikulan, Rauli Bädding Somerjoen ja Unto Monosen elämäntöiden kautta. Yllätys oli suuri, kun eteen tupsahti muitakin tuttuja somerolaisia kuten esim. Kaija Aarikka. Mutta niistä siinä toisessa, Someroa käsittelevässä artikkelissa, jonka voi lukea täältä:
Mutta lähdetäänpä tutustumaan Härkälän uskomattomaan kartanoon, joka on täynnä keräilyaarteita, taidetta ja kulttuuria.
Härkälän kartano tarina
Aloitimme Someroon tutustumisen kahvittelemalla isäntäpariskunnan ja oppaamme kanssa.
Meillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla Härkälän kartano tarina radioääni Raino Hurmeen kertomana. Tavatessamme hänet ensimmäistä kertaa kasvot eivät sanoneet meille mitään, mutta ääni sitäkin enemmän. Mistä on tuo ääni niin tuttu? Paljastuihan se nopeasti, kun kysyimme. Vaikka emme ole suurella antaumuksella hänen ohjelmiaan kuunnelleetkaan, palautuivat Metsäradio ja Maamiehen tietolaari mieleen ainakin otsikkotasolla. Siinäpä se!
”Tuttu ääni radiossa vaikeni vuonna 2017, sillä Hurme oli juontanut Metsäradiota kolmisenkymmentä vuotta. Pitkän uran aikana maailma muuttui, ja Metsäradion kuulijamäärät laskivat miljoonan huippulukemista. Lopulta työnantaja päätti lopulta muuttaa sen luontoradioksi.”
Raino on kymmeniä kertoja kertonut matkailijoille samaa tarinaa, joten nimet ja vuosiluvut soljuivat hänen suustaan kuin vilja maamiehen laariin. Käsittämätön muisti miehellä! Kun meikäläisellä on vastaavasti surkea muisti, en yritäkään muistaa mitä hän kertoi vaan otin avuksi Google ja aloin selvittää Härkälän kartanon vaiheita, Jotenkin näin se on mennyt:
Alkuvuodet ja aatelissukujen aika (1500–1800-luvut)
Härkälän kartano on Someron kolmestatoista kartanosta vanhin, ja sen tarina on täynnä uskomattomia käänteitä, aristokraattista loistoa, historian synkkiä vuosia sekä lopulta suurenmoisen pelastusoperaation.
Härkälä mainitaan paikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1463, mutta varsinaisen kartanon historia alkaa vuodesta 1593. Silloin Halikon Puotilasta kotoisin ollut ratsumestari Anders Larsson till Botila yhdisti Härkälän kylän autioituneet talot yhdeksi suureksi kartanoksi.
Vanhimmat konkreettiset muistot tästä ajasta löytyvät kirjaimellisesti maan alta: kartanon nykyisen päärakennuksen alla ovat harvinaiset 1500–1600-lukujen taitteesta peräisin olevat kaksiosaiset holvikellarit.
”Tilan historia ulottuu jo keskiajalle, ja esimerkiksi pihapiirissä oleva holvikellari on rakennettu 1500-luvun lopulla.”
Vuosisatojen saatossa kartano oli useiden merkittävien aatelis- ja virkamiessukujen omistuksessa:
- Perustajasuvun jälkeen kartanoa hallitsivat muun muassa Krakau-suku aina 1700-luvun puoliväliin saakka.
- 1800-luvulla kartano siirtyi vaikutusvaltaiselle Gadd-suvulle. Heidän kaudellaan Härkälää isännöi muun muassa senaatin prokuraattori ja Viipurin hovioikeuden presidentti Carl Per Edvard Gadd.
- Nykyinen, upea puinen päärakennus valmistui vuonna 1882 kolmanneksi päärakennukseksi, kun kaksi edellistä olivat tuhoutuneet historian saatossa. Sen rakennutti tuolloinen omistaja, kollegireistraattori Emil Reinhold Gammal.
Sortovuosien dramatiikkaa ja kunnalliskotiaika
1900-luvun alussa Härkälässä koettiin todellista poliittista dramatiikkaa. Omistajan poika Einar Thure Alarik Gammal osallistui sortovuosina aktiivisesti Venäjän keisarikunnan vastaiseen passiiviseen vastarintaan. Vuonna 1904 tilanne kävi niin kuumaksi, että hänen oli paettava santarmeja soutuveneellä Ahvenanmeren yli Ruotsiin. Tämän jälkeen kartanon maiden suuri kukoistus päättyi hetkeksi, kun Suomen valtio osti tilan vuonna 1905 ja palstoitti sen yli 90 uuteen pientilaan.
Vuonna 1920 Härkälä siirtyi Someron kunnan omistukseen. Seuraavat lähes 60 vuotta (1920–1978) kartanon loisto oli vain muisto, kun päärakennus toimi vaivaistalona ja kunnalliskotina.
Kun kunnalliskotitoiminta päättyi, rakennus siirtyi takaisin yksityisille ja siellä toimi muun muassa taidemaalari-apteekkari Keijo Mäkelän kesäateljee. Kartanossa myös filmattiin Jörn Donnerin tunnettua Angelan sota -elokuvaa 1980-luvulla.
Rappiosta nykyiseen loistoon: Kartanon pelastivat Hurme & Suominen-Hurme
2000-luvulle tultaessa kartano oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Katto vuoti, pajuvesakko peitti ikkunat, sisällä asusti lintuja ja historiallinen arvorakennus oli vaarassa rapistua lopullisesti. Vuonna 2005 astuivat kuvaan kartanon nykyiset omistajat (järjestyksessään jo 31. omistajat) Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme. He ostivat huonokuntoisen alueen rakennuksineen ja aloittivat suorastaan jättimäisen urakan.
”Yhteistyötä on tehty niin Museoviraston kuin vanhoihin kartanoihin erikoistuneen arkkitehdin kanssa. Remontit ovat edenneet noin 20 000 euron vuosibudjetilla. Samalla 1882 valmistunut rakennus valottaa vähin erin salaisuuksiaan.”
”Järveä ei näkynyt lainkaan pajukon ja ohdakkeiden takaa. Nokkoset ja vatut olivat vallanneet pihan kuin prinsessa Ruususen tarinassa, ja maasturin pohja otti kiinni jo ennen kohdetta.”
Omistajapariskunta entisöi kartanon pieteetillä ja rakkaudella vanhaa kunnioittaen. Valtava remontti valmistui vuonna 2010.
Koska tarinaa riittää, päätin, että annan lukijalle mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle kartanon historiaa tämän linkin kautta:
Härkälän kartano on nykyisin paitsi näyttely- myös suosittu juhlien pitopaikka
Lasiverannan katossa oleva tilaustyönä kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnan tekemää kattomaalaustakaan ei voi ohittaa ihmettelemättä.
Härkälän kartanosta on tullut elävä kulttuurikoti, jonka isäntä Raino Hurme itse herättää eloon hurmaavilla ja huumorintajuisilla historianopastuksillaan.
Kartanonhenkeen kuuluvat luonnollisesti myös katetut pöydät ja hienostunut arki. Härkälässä on esillä merkittävä kokoelma eurooppalaista ja suomalaista antiikkilasia, arvoposliinia sekä kuvataidetta. Katso tästä vielä Härkälän kartanosalin virtuaaliesitys |
Kokoelmissa voi ihailla niin kotimaisten mestarien lasitaidetta kuin Keski-Euroopan kuninkaallisten hovien tyyliä jäljitteleviä astiastoja. Nämä esineet sitovat kartanon historian osaksi laajempaa eurooppalaista kulttuurihistoriaa ja muotoilun evoluutiota.
Härkälän kartanon poikkeuksellinen antiikki- ja taidekokoelma mykistää vierailijan
Historialla on paikkansa, mutta paljon mielenkiintoisempaa on se mitä Härkälän kartano on nykyisin. Luon katsauksen siihen siihen, mitkä keräyskohteet tekevät Härkälästä täysin ainutlaatuisen vierailukohteen. Kartano on todellinen aarrekammio, joka hakee vertaistaan Suomesta.
Nykyiseen uniikkiin loistoonsa kartano puhkesi, kun omistajat toivat sinne mukanaan yli 40 vuoden aikana keräämänsä poikkeuksellisen antiikki- ja taidekokoelman. Opintolainoista asti aloitettu intohimoinen keräilyharrastus sai Härkälästä arvoisensa kodin.
Kaikkea upeaa ja ihmeellistä katsellessa tuli mieleen, että miten ihmeessä kukaan on voinut kartanon kunnostuksen ohessa kerätä tuollaisen aarrekammion sen tiloihin? Kävi ilmi, että lukiolaisina toisiinsa tutustuneet Soili ja Raino aloittivat keräilyharrastuksen jo 1980-luvulla. Vähän lisää ymmärrystä tuli, kun lueskeli juttua Rainosta:
”Pellot ovat nyt vuokralla, mutta sukutilan metsiä Hurme on hoitanut. Tukkien myynnistä tullut raha on auttanut kartanon remontoinnissa.
On vaikea kuvitella, että mistään löytyy parempaa katsausta japanilaiseen ja kiinalaiseen kulttuuriin. Vai mitäpä olet mieltä tästä? Raapaisen hieman pintaa:
Japanilaisen kulttuurin ja taiteen keidas keskellä hämäläistä maalaismaisemaa
Kun astuu sisään hämäläiseen kartanomiljööseen, viimeinen asia, mitä odottaa kohtaavansa, on huipputason itämainen taidekokoelma. Härkälässä tämä kontrasti kuitenkin toimii maagisesti.
Kartano kätkee sisäänsä poikkeuksellisen laajan Japani-kokoelman. Esillä on muun muassa:
- Aitoja, satoja vuosia vanhoja samuraivarusteita ja -miekkoja.
- Upeasti kirjailtuja kimonoita ja perinteisiä tekstiilejä.
- Uskomattoman yksityiskohtaista puupiirrostaidetta ja keramiikkaa.
Omistajien rakkaus ja asiantuntemus itämaista kulttuuria kohtaan näkyy siinä, miten esineet on asetettu esille. Kyseessä ei ole mikään satunnainen matkamuistokokoelma, vaan historiallisesti arvokas kokonaisuus, joka vetää vertoja monille virallisille museoille. Tässä kuvakavalkadi japanilaisiin ja kiinalaisiin aarteisiin:
Kartanon isäntä Raino Hurme kertoi hieman japanilaisten haarniskojen tarinaa:
Keisarillista loistoa: Kiinan dynastioiden aarteet ja salaperäiset hattuneulat
Monet muistavat Härkälän upeasta Japani-kokoelmastaan, mutta kartano kätkee sisäänsä vähintään yhtä häikäisevän Kiina-kokoelman.
Jos luulit nähneesi jo kaiken, Härkälä vetää hihastaan vielä yhden todellisen yllätyksen. Kartanon kokoelmiin kuuluu nimittäin aito fossiilinen dinosauruksen muna! Tämä miljoonia vuosia vanha luonnonhistorian harvinaisuus todistaa, että kartanon omistajien keräilyintoilulla ei ole rajoja. Se tuo mieleen vanhat eurooppalaiset Wunderkammerit eli ihmehuoneet, joihin kerättiin rinnakkain taidetta, tiedettä ja luonnon ihmeitä. Kuinka monessa suomalaisessa kartanossa pääset näin lähelle esihistoriallista aikaa?
Nostalgiaa ja muotia: Uniikki hattuneulakokoelma
Yksi kartanon kaikkein kiehtovimmista ja harvinaisimmista erikoisuuksista on sen upea hattuneulakokoelma. Tämä näyttely sai alkunsa keväällä 2016 ja se on kasvanut vuosi vuodelta lahjoitusten ja hankintojen avulla kartanon pysyväksi vetonaulaksi.
Hattuneuloilla on uskomaton historia, joka kytkeytyy suoraan naisten pukeutumisen ja itsenäistymisen murrokseen. Neulojen kulta-aika sijoittui noin vuosiin 1850–1950. Kun naisten muoti muuttui ja muhkeat lierihatut tulivat suosituiksi, tarvittiin jopa 20–30 senttimetriä pitkiä, teräviä neuloja pitämään hattu kiinni tuuheassa kampauksessa. Erityisen suosittuja ne olivat Englannissa, jossa työssäkäyvät naiset kiinnittivät niillä huopapäähineensä – usein kahtakin hattuneulaa yhtä aikaa käyttäen!
Neulat eivät olleet vain käytännön esineitä, vaan huikeita koruteoksia. Niiden päitä koristeltiin mitä mielikuvituksellisimmin tavoin: emaleilla, jalokivillä, lasihelmillä ja jopa miniatyyrikuvilla. Hattumuodin villityksistä kertoo sekin, että suuriin hattuihin saatettiin parhaimmillaan sommitella täytettyjä lintuja tai jopa laivojen pienoismalleja!
Lelujen ja nukkien nostalgiaa -näyttelyssä on tarjolla lapsuusmuistoja vuosisatojen takaa
Härkälän yläkerrassa odottaa kohde, joka saa kokeneenkin reissaajan sydämen lämpenemään. Siellä on tarjolla huikea antiikkinukkien ja vanhojen lelujen kokoelma. 
Täällä aika pysähtyy. Kokoelma kattaa leluja aina 1800-luvun loppupuolelta asti. Esillä on posliinipäisiä ranskalaisia ja saksalaisia nukkeja upeissa alkuperäisasuissaan, vanhoja nukkekoteja pikkutarkkoine miniatyyrihuonekaluineen sekä mekaanisia peltileluja. Kokoelma ei ole vain silmänruokaa, vaan se peilaa kiehtovalla tavalla eri aikakausien lapsuutta, muotia ja yhteiskunnan kehitystä.
Vaikka et olisi itse nukkefani, näiden esineiden käsityötaito ja historian havina tekevät vaikutuksen. Jokaisella ilmeikkäällä nukkekaunottarella tuntuu olevan oma tarinansa kerrottavana.
Tässä elävää kuvaa eläinkabinetista ja posliininukkemuseosta:
Puisto, jossa patsaat heräävät eloon
Härkälän elämys ei suinkaan rajoitu vain sisätiloihin. Kun astut ulos päärakennuksesta, edessäsi aukeaa kaunis, englantilaistyylinen kartanopuisto, joka levittäytyy Paimionjoen rantaan.
Puisto on oma taideteoksensa, jota koristavat lukuisat klassiset patsaat ja veistokset. Kävellessäsi varjoisia puistokujia pitkin voit kohdata kreikkalaisen mytologian hahmoja, nymfejä ja allegorisia hahmoja, jotka istuvat kauniisti vehreyden ja jokimaiseman keskellä.
Erityisen taianomaisen puistosta tekee sinne istutettu kirsikkapuisto. Keväällä kirsikkapuiden kukkiessa valkoiset patsaat ja vaaleanpunainen kukkameri luovat näkymän, joka vie ajatukset jonnekin aivan muualle kuin perinteiseen suomalaiseen maaseutumiljööseen. Puistosta löytyy myös hauskoja yllätyksiä, kuten vanha myllynkivi ja historiallisia maatalousesineitä, jotka muistuttavat kartanon vuosisataisesta roolista toimivana suurtilana.
Kartanossa on tarjolla myös majoitusta
Härkälässä upeinta on se, että vierailija ei vain katsele lasikaappeja, vaan saa kokea kokonaisen maailman. Kartanossa on tarjolla myös majoitusta muutaman huoneen verran. Huoneet on entisöity pieteetillä kunnioittaen eri aikakausien tyylejä barokista empireen ja jugendiin, ja esillä oleva antiikki ja taide täydentävät elämyksen.
Huoneiden sisustus on valittu huolellisesti historiaa kunnioittaen. Tältä nykyiset omistajat olisivat halunneet kartanon näyttävän jo 100 vuotta sitten.Jos siis etsit kesäreissullesi kohdetta, jossa yhdistyvät suomalainen kartanoromantiikka, keisarillisen Kiinan mystiikka ja maailmanluokan käsityötaide, ota suunnaksi Somero ja Härkälän kartano. Täällä riittää ihmeteltävää yhdellä käynnillä melkein liikaakin!
HÄRKÄLÄN KARTANON AUKIOLOAJAT JA HINNAT
Härkälän kartano on avoinna huhtikuusta lokakuuhun.
Kesän 2026 yleiset näyttelyajat: pe ja la klo 12-14 ajalla 26.6.-7.8., jolloin pääsymksut 15€/12€/0€. Museokortti käy pääsymaksusta.
Voit osallistua myös isännän opastamalle tarinalliselle kierrokselle kesän näyttelypäivinä (6€/hlö sis kahvi).
Muina aikoina olet tervetullut ennakkovarauksella. Lue kartanokierroksista ym. lisää täältä:
Härkälän Kartano on Someron Museokortti-kohde – Yrittajat.fi
Suuret kiitokset Soili ja Raino! Jätitte pysyvät jäljen muistiimme esittelemällä merkittävän elämäntyönne meille. Toivomme, että mahdollisimman moni matkaaja päättää yllättää itsensä vierailemalla Härkälän ainutlaatuisessa kartanossa. Kaikkea hyvää teille!
PS.
Tehtyämme parin päivän ohjatun kierroksen Someron kaupunkiin, meille tuli vahvasti sellainen käsitys, että Somero on keräilijöiden valtakunta ja Härkälän kartano edustaa sitä parhaimmillaan. Lisää pontta tuolle väittämälle saat, kun luet artikkelini, jossa kertoilen muista kokemuksistamme:
ARTIKKELI TÄHÄN
Lähteet
- Tervetuloa kauniiseen Härkälän kartanoon. Kartano sijaitsee Somerolla Kirkkojärven rannalla vanhan Hämeen Härkätien puolivälissä. Paikkakunta kuului ennen Hämeeseen ja nykyään on osa Varsinais-Suomea. Härkälä paikkana mainitaan kirjoitettuna ensi kertaa vuonna 1463 ja kartanon monivaiheinen historia alkaa lähteiden mukaan viimeistään 1593.
- Kevätretki Someron kartanoihin 14.5.2022 – Salon Seudun Sukututkijat ry
- Härkälän kartano henkii historiaa – Salonjokilaakso
- Härkälän kartano
- Härkälän kartano – Wikipedia
- Meistä | Tutustu kartanon tarinaan – Härkälän kartano
- Härkälän Kartano on Someron Museokortti-kohde – Yrittajat.fi
- About 5 — Härkälän kartano
- Soili ja Raino ostivat 1500-luvulla perustetun kartanon – kuvat: romahtamassa ollut tönö on nyt upea koti – Ilta-Sanomat
- Metsäradion entisellä juontajalla on upea kartano ja haarniskakokoelma – mutta yksi miljoonia vuosia vanha esine lyö ällikällä – Lukemisto – Maaseudun Tulevaisuus
- Härkälän kartano Somerolla – HIMAHELLAN TIINA
- Härkälän kartanon ihmeet – Somero – Mummo matkabloggaa
- Marjon matkassa : Härkälän kartano Somerolla on elämyksiä ja kulttuuria täynnä
- Härkälän kartano – postaukset | Blogit.fi
- Kristallinhohtoa: Kesäretki Somerolle – tyllihameita ja tuhansia norsuja
Olimme täällä pari vuotta sitten. Oli kyllä ihan upea paikka! Voi kyllä suositella.
Tästäkin siis olemme samaa mieltä 🙂 Harvinaisuus Suomessa.