Thaimaan Koh Samuilta löytyy upea varpaisteluranta

Thaimaan Koh Samuilta löytyy upea varpaisteluranta, mutta myös paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää. Kannattaa käydä skootteriajelulla tervehtimässä isoisää ja isoäitiä (Hin Ta ja Hin Yai), tutkailemassa hienoja hotelleja ym. Nähtävää riittää.

Jos olet menossa Koh Samuille, kannattaa sinun ehdottomasti lukea tästä matkakertomuksesta muutama tutustumis- ja majoituskohdetärppi! Löysimme pari todella hyvää rantaa ja useita päällisin puolin erittäin hyviltä näyttäviä hotelleja. Jos palaamme Koh Samuille, tiedämme mistä alamme katsella majapaikkoja! Koska emme niissä asuneet, emme mene kuitenkaan kokonaisuudesta takuuseen, mutta…

(Muokattu ja korjattu 22.3.2021)

Olimme kuulleet paljon hyvää Koh Samuista, joten se oli ehdottomasti vuonna 2014 tekemämme ”reppureissun” yksi kohde. Saaren kuuluisimmat rannat osoittautuivat ylitäysiksi paikoiksi, jonne ei näin vanhojen kannattanut vaivautua. Vuokrattuamme 4,5 eurolla skootterin vuorokaudeksi, saari aukeni erilaisin silmin..

 

Seikkaillen monella kulkuvälineellä hotelliin

 

Lauantaina 8.2.2014 istuimme lautalla (meiltä yht. 300 bth) Khanomista kohti Koh Samuita. Aava Resortin auto heitti meidät 600 bth (16 €) maksua vastaan satamaan ja kohta etsimme jatkokyytiä hotelliimme. Varasimme 5 viikon reppureissumme viimeisiksi vapaiksi öiksi pakollisen tutustumismahdollisuuden tuolle saarelle, jonne piti tulla jo pari vuotta sitten. Otimme huoneen Samui Pier Beah Resortista Bo Phutin kalastajakylän keskustasta hintaan 38 eu/yö. Jää nähtäväksi mitä noin halvalla hinnalla saa. Paikka on ainakin keskeinen ja asiakaspalautteet hyviä. Uskomme, että se on hyvä tukikohta majoittua ja vuokrata skootteri saarikierrosta varten.

Istahdimme satamassa lavataksiin, joka vei meidät Bo Phutiin 100 bth/hlö. Tuon kyydin saa, kun viitsii kävellä pitkähkön laiturialueen toiseen päähän, jossa ne odottavat. Jokaisella rannalla näkyi olevan oma taksinsa ja ne lähtivät sitten, kun väki oli purkautunut laivasta. Meitä oli lopulta 4 menossa BP:lle. Kuljettaja joutui soittelemaan saadakseen selville, missä hotellimme on. Lopulta hän sekoitti hotellimme Samui Beach Resortiin ja jätti meidät Fishermans Villagen kohdalla pois. Epäilykseni (olin katsellut paikkaa netistä) ei auttanut, vaan jäimme siihen. Kävelimme 200 m rannalle ja aloimme kysellä hotellia. Kävi ilmi, että se oli muutaman kilometrin päässä eteenpäin eli siellä, mihin itse sen olisin sijoittanut puhelimeni kartan mukaan.

Palasimme tien varteen etsimään tuk-tukia. Niitäpä ei olekaan tuolla alueella pilvin pimein vaan kulkeminen on taksien varassa. Hyvä haltija puuttui kuitenkin peliin. Kysyimme kuljetusasiasta eräältä paikalliselta naiselta, joka pyrähti autollaan viereemme. Hän ohjasi meidät kadun toisella puolella olevaan Pharmaciaan ja niin alkoi hotellimme sijainnin selvittely. Ystävällinen konsulentti soitteli muutaman puhelun ja sai selville, missä hotelli on. Olimme lähdössä taksin etsintään, mutta neiti/rouva ystävällisyys ilmoitti, että hän voi viedä meidät. Sehän sopi meille. Vedimme laukkumme hänen autonsa viereen todetaksemme, että lava-auton perätila oli täynnä erilaisia kemikaliotuotteita ja edessä oli pieni tilan raivaus.

Saatuamme laukut onnellisesti autoon, menimme istumaan kaikki etupenkille. Auto oli mikrokokoinen ”kiinalainen” tms. ja naisen pienestä koosta johtuen penkki etuasennossa. Meikä yritti vääntää itsensä kippuralle sopiakseen autoon, mutta eihän siitä mitään tullut. Konsulentti veti penkin taka-asentoon, meikä sisään ja konsulentti ohjaamaan autoa penkin etureunassa istuen. Tarkan markan ajo alkoi. Neitokainen ajeli hissukseen menemään ja parin kilometrin päässä otettiin esiin navigointipalvelu.

Loppuvaiheen hän ajeli puhelin auki oikeaa osoitetta udellen. Loppujen lopuksi navitus epäonnistui sen verran, että jouduimme tekemään U:n keskellä vilkasliikenteistä katua. Onnistuihan se lopulta, kun muu liikenne pantiin seisahduksiin. 100 m päässä näimme vastaanottovirkailijan huitovan tien varressa ja olimme perillä. Tarjosin urhoolliselle auttajallemme rahoitusta seuraavaan kahvitteluhetkeen, mutta tarjous torjuttiin ystävällisesti. Ei sitten millään… En jäänyt riitelemään matkamme loppumetreillä vaan tarjosin ison miehen halauksen, jonka hän otti vastaan.

Hotelli Samui Pier Beach Resort

 

Majoittauduimme hotelliimme ja saimme parin yön leposijaksi perusasiallisen huoneen merinäköalalla.  Ilmeisesti paikka ei tehnyt meihin mäkipeuramaista vaikutusta, kun siitä ei ollut kuin pari iltakuvaa.

Osoittautui, että olimme laivalaiturien välissä Big Buddha Pierin (laiturin) vieressä, josta oli kuljetus ilmeisesti vatarannalla näkyvälle Koh Phanganin saarelle. Ainakin väkeä laivasta tuli ja meni niin paljon, että noin voi olettaa. Tuo 3 tähden (oma arviomme) hotelli oli siisti ja sen useimmista huoneista oli näkymä merelle. Piha-alueella oli mikrouima-allas ja monenlaisia lepopaikkoja ja –tuoleja. Varsin viehättävä, rauhallinen paikka. Ainoa häiriötekijä oli ravintolarakennuksen takana oleva tie, mutta senkin kanssa saattoi hyvin elää.

Asetuttuamme taloksi päätimme lähteä etsimään kahvipaikkaa kadun varrelta. Emme päässeet kuin nurkan taakse, kun törmäsimme tyylikkääseen skootterivuokraamoon. Kysyimme hinnan ja kohta olimme vuokranneet asiallisen Hondan 200 bth:lla.  Hetken kuluttua olimme jo matkalla kohti pohjoisen rantoja.

 

Buddha-patsas

 

Parin kilometrin päässä oli viitta saaren kuuluisimmalle nähtävyydelle eli valtavan kokoiselle  buddha-patsaalle.

Kävimme kiipeämässä lohikäärmekaiteiset portaan ylös moikkaamaan pääbuddhaa. Olihan hän mittavan kokoinen ilmestys, mutta hieman oli ympäristö kulahtanut ylätasanteella.

Alas tultuamme näimme, että siellä olisi kaupan tiiliä, joilla restaurointia tehdään. Olisi ollut mahdollista ikuistaa oma nimi tiilen toiselle puolelle pientä maksua vastaan, mutta jätimme väliin.

 

Skootterilla Chaweng Beachin tungoksesta rauhallisemmille vesille

 

Jatkoimme pian matkaa 6 km päähän kohti saaren ehkä kuuluisinta rantaa Chaweng Beachiä. Aloitimme siis rantakierroksen suurimmasta ja kauneimmasta. Rannan läheisyydessä oleva katu, josta rantaa ei näkynyt, oli täynnä moottoroituja välineitä ja ihmisiä. Päätimme kuitenkin etsiä jonkin raon, jotta näkisimme rannan edes vilaukselta. Pääsimme ohjeistuksen jälkeen jotain pientä kujaa pitkin etenemään 100 m rantaa kohti, jonka jälkeen törmäsimme maailman toiseksi ahtaimpaan skootteriparkkiin. Puikkelehdin muiden moottoripyörien välistä 50 m ja onnistuin kuin onnistuinkin löytämään pienen aukon kulkupelillemme. Tyytyväisenä kävelimme rannalle. Kävi ilmi, että siellä on AIVAN HIRVEÄSTI väkeä ja musiikki pauhaa. Vilkaisimme rantaviivaa molempiin suuntiin ja totesimme. ettei tämä ole ainakaan meidän paikka. Hikoilimme skootterin ulos parkista ja matka jatkui. Teimme vielä toisen sukelluksen rannalle parin kilometrin päässä, mutta emme vakuuttuneet. Chaweng Beach ei ollut meidän paikka!

Huomasimme kartasta, että ennen toista kuuluisuutta Lamai Beachiä on näköalapaikka ja sen vieressä Dr. Frogs Restaurant. Päätimme käydä siellä juomassa jotain. DFR olikin varsin hulppealla paikalla. Sen kauneus ja rauhallisuus sekä oven edessä oleva mainos ”saaren pizzapaikasta n:o 1” saivat nälkäiset vatsamme himoamaan huippupizzaa. Otimme näköalapaikan ja tilasimme 6 juuston pizzan puokkiin. Tunnelma oli hyvä ja suolapala kera soodavesien maistui. Löimme 650 bth pöytään, kiitimme ja jatkoimme matkaa. Sama liikennekaaos jatkui edelleen, ehkä vähän lisääntyvässä määrin.

 

Isoisää ja isoäitiä (Hin Ta ja Hin Yai) kannattaa käydä tervehtimässä

 

Olimme päättäneet käydä katsomassa saaren toiseksi suosituinta nähtävyyttä eli isoisää ja isoäitiä (Grandfather’s Grandmother’s Rocks). Pienen etsiskelyn jälkeen osuimme oikealle rannalle (Hin Ta ja Hin Yai) ja ilta-aurinko loi jo omat värinsä noille rantakallioille.

Hin Ta Hin Yai – Grandfather & Grandmother Rocks, Koh Samui (kohsamuitravelhub.com)

Luoja kädentyö, ihmisen mielikuvitus ja tarinat ovat luoneet tämänkin myytin, mutta väliäkös sillä. Lievästi pornahtavat muodostelmat saavat kansan liikkeelle ja myyntikojuille asiakkaita.

Mekin lunastimme kuivattuja mangoja ja taidokkaasti kuoritun ananaksen, jota oli kaupittelemassa söötti simpanssi emäntänsä ja isäntänsä kanssa. 50 bathin ananias tuli nautituksi aamiaiseksi seuraavana aamuna, sillä huoneemme hintaan sellainen ei kuulunut, poikkeuksellista kyllä.

 

Puuttuneen kuljetuksen metsästys

Ajelimme tummuvassa illassa hotellille vilkkaasti liikennöityä katua pitkin ja ehdimme perille juuri ennen pimeän tuloa. Päätimme vielä käydä kyselemässä kuljetusta Khao Lakiin. Vastapäätä hotelliamme oli matkatoimisto, josta ostimmekin paketin. Meitä tullaan hakemaan maanantaiaamuna klo 6.30 hotellilta, jonka jälkeen lautalla Surat Thaniin, josta bussilla Khao Lakiin. Nappipaketti meille hintaan 700 bth eli 19 €/hlö. Vaikka olemme perillä vasta klo 15, päätimme ottaa tuon lukulomana. Olimme jo ostamassa itsellemme lentolippua viikkoa ennen matkaa. Se olisi maksanut 80 eu/nenä Phuketin lentokentälle, josta vielä bussilla Khao Lakiin. Olimme jo vahvistaneet ostomme, kun kone tilttasi eikä lippuja tullut. Kävin muutaman kerran tarkistamassa luottokorttiyhtiöstä, mutta ei veloituksia. Tulkitsimme, että asia on haudattu lopullisesti ja otimme tämän yli 120 eu halvemman paketin. Käytetään säästynyt raha vaikka hyviin illallisiin. Nyt oli viimeinenkin haasteellinen osa matkastamme hoidossa.

 

Thaimaan Koh Samuilta löytyy upea varpaisteluranta  Choeng Mon Beach

 

Sunnuntai 9.2. valkeni kauniina ja aurinkoisena, kuten jokainen aamu lomallamme. Aamiaistelimme hedelmillä ja teellä, jonka jälkeen istuimme skootterin selkään tavoitteena tutustua lähiseudun hiekkarantoihin. Ennakkolukemisen perusteella ne olisivat rauhallisempia kuin ikiaikaiset päärannat.

Ajauduimme puolivahingossa niemen vastarannalle Choeng Mon Beachille (katujen nimet ym. ovat Samuilla aika vaatimattomasti esillä). Löysimme itsemme todella ihanalta rannalta, jonka alueen hotellit kannattaa jokaisen itsenäisen matkailijan panna mieleensä!!!

Kahlailimme upeahiekkaisella rannalla ja nautimme elosta ja olosta.

Päädyimme aamiaiselle niemen kärjessä (Kirati Beach Resort) olevan hotellin ravintolaan. Taustalla soi kaunis musiikki, nähtävyydet olivat vähintäänkin siedettävät ja puut varjostivat sopivasti pieniä kulkijoita.

Tuolle alueelle voisi mennä asustelemaan, jos eksyy vielä Koh Samuille!

Vietimme ikimuistoisen aamiaishetken ja vaelsimme skootterimme luo. Matkailu jatkui…

 

Tutustumista Koh Samuin hotelleihin

 

Kämpillä olimme huomanneet, että matkan varrella ollut kiinnostavan näköinen hotelli on Muang Samui Villas & Suites. Katsoin netistä ja huomasin, että siitä olisi saanut halvimmillaan noin 100 eurolla/yö huoneen. Uskallamme suositella ainakin paikan ja ulkoasun perusteella. Toinen, vähän etäämmällä, aamiaispaikkaamme vastapäätä rinteessä oleva hotelli on Q Signature Samui ja sekin bongahti vaihtoehtona riittävien tähtien ja sopivan hinnan muodossa. Sieltäpä vaan hotellia valkkaamaan.

Kävimme vielä tutustumassa saaren pohjoisimpaan kolkkaan ja siellä luksushotelli Six Senses Samui– hotelliin. Alueella on 60 huvilaa, jotka maastoutuvat hyvin rinteille. Useimmista on mahtavat panoraamanäkymät merelle ja Phanganin saarelle ja lähes kaikissa myös oma uima-allas. Jos sattuu löytymään hyvä tarjous tuohon hotelliin, kannattaa napata kiinni. Nyt sinne olisi päässyt Agodan kautta halvimmillaan 200 eurolla ja uima-altaalliseen noin 300 eurolla. Normihinnat ovat vähintään tuplat. Ties milloin olemme lähtemässä (tuskin jos koskaan) Samuille seuraavan kerran, mutta on hyvä noteerata, että pienehkö hiekkaranta on alhaalla, lukuisten portaiden päässä. Hotellin vastaanotto järjesti meille miellyttävän tutustumiskierroksen ”grande golfautollaan” ja havaitsimme, että laaja on alue, laaja. Mutta kauniit ovat näkymät.

Otimme kyllä joitain kuviakin tuon tutustumiskierroksen aikana, mutta sensuuri lienee hävittänyt ne, kun mitään ei löydy. Onneksi noiden ylle keräämieni linkkien avulla pääset helposti niihin käsiksi.

Marjatalla alkoi iskeä matkan ensimmäinen hedari, joten kiirehdimme takaisin hotelliin. Pidimme pienen lepotauon ja kävimme sitten tutustumassa Fishermans Villageen. Lounastelut jäivät tällä kertaa väliin, sillä Marjatalle ei ymmärrettävistä syistä maistunut mikään. Kävimme kuitenkin ajelemassa uudelle Hansar hotellille ja havaitsimme sen hyväksi. Pieni puute oli, että siistille rannalle oli kuskattu jostain sitä karkeampaa hiekkaa ja pisteet tippuivat jonniin verran. Silti uskallamme suositella sitäkin murjua.

Hyppäsimme skootterin selkään, palautimme  4,5 euron vuokrapelin ja lähdimme korkkaamaan kiinalaisen kuoharin (näin päättelimme, vaikkei pullon kyljessä lähdemaata mainittu). Tuo juoma maistui ihan skumpalle, joten hyvästi selvä päivä. Joimme lasilliset ja rouva lähti kokeilemaan saisiko unen päästä kiinni ja olon mukavaksi. Nyt on kello jo 16 eikä olo ole vielä kunnossa hänellä. Toivotaan, että pian on ja tulossa oleva matkustuspäivä olisi terveen immeisen mukava päivä. Ties monesko lentokone lensi juuri päämme yli. Onneksi eivät yöllä häiritse. Lentokenttä on nimittäin muutaman kilometrin päässä. Koh Samui vaikenee, mutta vain toviksi… Matkamme jatkui seuraavana päivänä Khao Lakiin, josta löytyy matkakertomus täältä:

Onko Khao Lakissa Thaimaan parhaat varpaistelurannat?