Tukholman kirsikkapuisto on osa jokakeväistä #eläkeläiselämää

Tutustumisesta Tukholman kirsikkapuistoon tuli meille osa jokakeväistä #eläkeläiselämää. Kungsträdgårdenin puiston noin 60 kirsikkapuuta saavat tuhannet muutkin liikenteeseen joka kevät.

(Tämä artikkeli on päivitetty ja korjattu 21.4.2021.)

Osuimme Kungsträdgårdeniin sattumalta ensi kerran 3 vuotta aikaisemmin juuri kirsikkapuiden kukinta-aikaan, jonka jälkeen sinne on ollut pakko päästä yhä uudestaan. Meille oli jälleen jostain kertynyt Club Onen pisteitä, joten saimme 30 000 pisteellä ja 60 eurolla Deluxe-hytin erikoisaamiaisineen Silja Serenadelta. Pakkohan se tarjous oli hyödyntää.

Laivamatkakin sujui perinteisen kaavan mukaan. Aiemmin hytissä oli monenlaisia juomia ja joukossa pari piccolopulloa laivan kuohuviiniä. Nyt Silja oli vaihtanut kuohut valko- ja punaviiniin. Kuoharia sai kyllä ostaa 2 eurolla/lasi parilla kupongilla, joten kippis hyvälle matkalle!

Katsoimme illan shown kannella ja kuuntelimme huikea Bahamasaarten Louis Amstrongin eli Tray Andersonin trioa. Mahtava äijä laulamaan ja koko porukka toimi erittäin ammattimaisesti. Laitan tähän pienen ääninäytteen eli arvioikaa itse:

Serenadelle on uudistumisen jälkeen ilmestynyt tax free myymälään pari nahkatuolia ja pieni baaritiski. Koska Suomen lainsäädäntö ei baarimestarin mukaan enää salli ilmaisia maistiaisia, on heillä pitkä lista erilaisia juomia hintaa 2 eu/2 cl. Edullinen hinta huikeista juomista. Oli tarkoitus valita niistä jokin aperitiivi, mutta sitten silmään osui seinällä oleva pitkä listä 50 sentin paukuista. Täh! Onko tuo totta? Oli se. Pitihän siinä maistaa kotimaista koskenkorvalaista huippuginiä, josta oli tullut markkinoille uutuusmaku. Marjatta maistoi jonkun Helsinki-juoman, jonka nimi ei myöskään jäänyt mieleen. Erinomainen hinta-laatusuhde oli molemmissa 🙂

Olemme tottuneet siihen, että Silja Serenadella on ala carte -ravintoloissa erinomainen ruoka. Pari vuotta sitten söimme huikeaa nieriää hollandaiskastikkeella ja odotimme saavamme sitä tällä kertaa. Ei onnistunut, sillä listan kierto ei ollut kohdallaan meidän tarpeisiin.

Pysyimme kalassa ja voimme todeta, että kyllä kannatti. Hienoa, että jokin säilyy laivoissa eli hyvä ruoka. Buffetit eivät siksi kuulu meidän suosikkivalikoimiin.

Ruokailun jälkeen menimme kovin odotuksin katsomaan Mother Africa -showta yökerhoon. Väkeä riitti lavalla ja onneksi taitoa myös. Hieno show, jonka katsoi kerran mielellään. Toisena iltana sama ohjelmisto ei sentään enää vetänyt puoleensa.

Söimme erikoisaamiaisen kuohuviineineen jo niin tutuksi tulleessa italialaisravintolassa 6. kerroksessa. Se on oivallinen yhdistelmä siian mädin, smetanan ym. lisukkeiden kanssa. Muutenkin tarjottava on kelvollinen. Väkeä tosin tuppaa olemaan joskus vähän liiankin kanssa, mutta sehän luo tunnelmaa. Pikkuisen olemme ihmetelleet, mitä on liikkunut sisustusarkkitehtien päässä nimenomaan tuota ravintolaa uudistaessaan, mutta nämähän ovat makukysymyksiä enkä tarkoita ruoka-aistimuksia.

On siinä jotain viehättävää, kun saa aamiaistella kaikessa rauhassa ja katsella Tukholman kaunista saaristoa sekä ohi lipuvia laivoja. On on!

 

Kirsikkapuita ihailemaan Kungsträdgårdenille

 

Tukholmassa terminaali oli siirtynyt noin puolta kilometriä kauemmaksi, joten saimme sopivan aamukävelyn askeltaessamme bussipysäkille. Hyppäsimme bussiin ja siirrätimme itsemme Kungsträdgårdenille. Olemme aikoinaan ostaneet bussikortit ja jonkin verran matkoja. Nyt kilahtivat viimeiset tiketit, joten seuraavalla kerralla pitää muistaa ostaa uusia, eläkeläishintaisia lippuja. Ovat hieman halvempia kuin tavallisten taatelintallaajien tiketit.

Matkamme jännittävin hetki oli edessä: Jokohan meitä odottaa kukkaisloisto?

Voi kuinka tuntui hyvältä, että olivat sentään jo tämän verran kukassa. Olin saanut vähän vihiä, että kukinta on alkamassa ja mahtavaa, että huhu piti paikkansa.

Ei kirsikan kukkien katseluun kyllästy koskaan. Jokavuotinen ihanuus, jota pääsee onneksi katsomaan myös Suomessa. Olemme ottaneet tavaksi käydä ihailemassa kukintaa Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Tässä artikkeli tuosta ihanuudesta koronavuonna 2020.

Kukat valloittivat Roihuvuoren kirsikkapuiston

 

Kaupunkia kiertämään tavoitteena 15000 askeleen päivämatka

 

Maltoimme hädin tuskin lähteä kävelemään upeasta kirsikkapuistosta, mutta tavoitteemme oli kävellä 15 000 askelta, joten menoksi. Teimme jälleen pakollisen kierroksen viereisessä Illum Bolighusin tavaratalossa, mutta tällä kertaa ei tarttunut mitään konkreettista haaviin, paitsi ideoita, ehkä?

Olin lukenut jonkun blogistikollegan jutusta, että puiston viereen on avattu uusi hotelli Kungsträdgården. Vilkaisin paikkaa netistä ja pakkohan se oli testata. Koskaan ei tiedä, milloin tulemme yöpymään noille kulmille. Minulla on hassu harrastus/intohimo eli käydä utelemassa miltä jotkin hienot hotellit vaikuttavat.

Emme päässeet katsomaan huoneita, koska hotelli oli täysi. Tuli kuitenkin sellainen kutina, että saatamme joskus kohdata…

Pakolliset oli nähty, joten eikun katuja mittailemaan. Teimme kierroksen NK-tavaratalossa ym. liikkeissä lähinnä tulevaan uuteen saunamökkiimme sisustusideoita etsien. Kaverini kehotti käymään Suomalaisen kirkon (Slottsbacken 2B-C) sisäpihalla Kuninkaanlinnan vieressä katsomassa Järnpojke-patsasta, joka on Tukholman pienin muistomerkki.

 

Pään koskettaminen tuo huhujen mukaan onnea, joten olihan se ihanasti kirkastunut tuhansista ja tuhansista hivelyistä.

Siinä lähellä oli tämäkin vähän isompi muistomerkki, jonka ohitimme kierrettyämme vanhan kaupungin kapeita katuja ties monennenko kerran vuosikymmenten aikana.

Vaeltelimme päämäärättömästi, poikkesimme muutamaan liikkeeseen ja saavuimme Östermalmin kauppahalliin todetaksemme, että tuo upea vanha rakennus oli remontissa ja avautuu vuonna 2018. Tilapäinen kauppahalli oli rakennettu puusta, lastulevyistä yms. vieressä olevalle torille. Hyvää kannattaa odottaa!

Koska aikaa oli, päätimme kävellä satamaan. Askeltavoitteemme ylittyi reilusti.

Hyttimme jääkaapissa odotti pullo kuohuvaa, joten se oli hyvää kyytipoikaa laivamme irtautuessa Värtanin satamasta. Kotimatka oli alkanut.

Tämä matkamme oli toinen kerta, kun kävimme ihailemassa tuota lumoavaa näkyä. Tässä linkki edelliseen vuonna 2014 tekemäämme kirsikkapuuristeilyymme:

Tukholma on parhaimmillaan kirsikkapuiden kukkiessa

 

Comments

  1. Kyllähän ne kirsikkapuut jo tosi kivoilta näissä kuvissasi näyttävät! Kuulostaa olleen mukava reissu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.