Kansallismuseo ja Vigelandin puisto ovat Oslon huippunähtävyyksiä
Kansallismuseo ja Vigelandin puisto kuuluvat eittämättä Oslon parhaisiin nähtävyyksiin. Vigelandin puistoa emme voineet ohittaa tälläkään kertaa ja taidemuseossa kävimme ottamassa parit ilmaiset Munckit. Muutenkin sieltä löytyi huikeita taideaarteita. Miten niin ilmaiset? Se selviää jutusta.
Tästä alkaa huikeiden matkakertomusten sarja, jossa pääsemme katsomaan Norjan parhaita paloja. Mikä onkaan parempi lähtöpaikka unelmamatkalle kuin sen pääkaupunki Oslo? Tervetuloa unelmamatkalle.
Jälleen kerran koitti aika vuosittaisen juhannusmatkan. Tällä kertaa olimme päättäneet lähteä kokemaan Norjan vuonot ja vuoret autoillen sillä onhan Norja on automatkailun unelmamaa. Olimme varanneet matkan Silja Symphonylla Helsingistä Tukholmaan juhannusaattona 20.6.2014. Saimme Autoliiton kautta kohtuuhintaisen laivamatkan (170 eu erikoisaamiaisineen B-hytissä kera auton) .
Juhannusmatka Helsingistä Osloon
Aloitimme lomamatkamme kuohuviineillä veljeni Jukan ja vaimonsa Toven luona käydessämme tutustumassa heidän uuteen kotiinsa USA:n suurlähetystön naapurissa. Kyllä joidenkin kelpaa! En ole kateellinen, mutta :-). Sen jälkeen ajoimme ”uuden” avomme laivaan ja nappasimme Dolce Custo -keittimen kaveriksemme taataksemme hyvät kahvit hytissämme.
Aloitimme matkamme kuohuviinilasillisella, joita myytiin 2 euron hintaan buffee-illallispaikan oven edessä. Siirryimme yläkannelle lasien kanssa ja lähdimme vilkuttamaan Jukalle ja Tovelle korkeuksista. Lasi tyhjeni nopeasti, joten oli pakko hakea vielä pullo proseccoa hytistämme.
Siitä lähti lomamatka liikkeelle Jukalle & Tovelle vilkuttaen ja Maaritille Suomenlinnaan tekstaillen. Ulkona oli kylmä, mutta mieli oli korkealla.
Ilta meni lueskellen ja pienen shoppailun merkeissä. Väsyneet vanhukset eivät jaksaneet lähteä iltarientoihin vaan keskittyivät ristikoihin ja lehtiin. Aamiaiselle lähdimme klo 8 aikoihin.
Aloitimme sen tapamme mukaan kuohuviinillä ja Siljan tavaramerkkinä olevalla hyvällä merenelävien aamiaispöydällä. Istuimme samassa ravintolassa aamiaisella jo toisen kerran muutaman viikon sisällä. (Teimme Päivä Tukholmassa -risteilyn toukokuun lopussa.)
Ajoimme Bemarin ulos laivasta klo 9.30 jälkeen, laskimme katon, kirjoitimme Nokian navigaattoriin ”Oslo” ja annoimme ”hanaa”. Juhannus ei näyttäytynyt Ruotsissa mitenkään muuten kuin keskimääräistä vähäisempänä liikenteenä. Se ei meitä haitannut vaan ohitimme Vetterit ja muut järvet ilman turhia pysähdyksiä. Tankkasimme lähellä Norjan rajaa yllättäen säiliön tyhjäksi, joten oma tankkimme jäi vajaaksi. Arvoimme kannattaisiko pysähtyä vielä toiselle tankille täyttämään omamme, mutta emme viitsineet. Päätimme pelata uhkapeliä bensan hinnan kanssa. Lopputulos oli se, että Norjassa hinnat olivat noin vajaat 10 % kalliimmat eli molemmissa maissa keskihinta oli 15 kruunua. Meillä kävi tosin sen verran säkä, että lähtiessämme Oslosta kohti länttä eräs bensa-asema myi menovettä hintaan 13,64 eli Ruotsin hinnalla.
Oslossa Munckia ja Vigelandia tervehtimässä
Olimme varanneet netin kautta vuosi sitten valmistuneen Radisson Park Inn–hotellin käsittämättömän halpaan 79 euron vuorokausihintaan pariksi yöksi. Tuo noin 8 km päässä itään keskustasta sijaitseva hotelli osoittautui oivaksi valinnaksi. Uutuuttaan hohtavan huoneen tarjoamien unien lisäksi nautimme parina aamuna erinomaisen aamiaisen. Koska ”päivä Oslossa” sattui sunnuntaille, päätimme ajaa omalla autolla keskustaan. Olimme päättäneet aloittaa Kansallismuseosta ja Munckin ”Huudosta”. Hyvä tuurimme jatkui sikäli, että sunnuntaina museoon pääsi ilmaiseksi. No, saimmepa säästyneillä kruunuilla maksetuksi viereisen parkkitalon maksun (60 kr eli 7,3 eu 2 tunnin varastoinnista).
Aloitimme todellakin kierroksen Munckin kuuluisimmasta teoksesta ”Huuto”, joka sijaitsee huoneessa, jossa kuvaaminen on kielletty. Siksi oli pakko toteuttaa oma ”huuto” sallitussa tilassa. Muutkin taideteokset tuossa taustalla näkyvässä kielletyssä salissa olivat tuon Norjan kuuluisimman ”kondiittorin” leipomia.
Norjan kansallisgalleriassa on tallessa monien kuuluisuuksien töitä (Rodin, Rubens, Picasso, Matisse ym), joten siellä kannattaa kyllä käydä pientä maksuakin vastaan. Törmäsimme myös lukuisiin upeisiin teoksiin, joiden tekijöistä emme olleet kuulleet aiemmin. Kyllä matkailu avartaa ja sivistää!
Oslon moderni oopperatalo
Yksi kiinnostavimmista kohteista Oslosssa on vuonna 2008 valmistunut oopperatalo.
Noin 2 tunnin vaeltelun jälkeen kävelimme autolle ja ajoimme katsomaan Oslon uudehkoa oopperataloa. Jouduimme katsomaan tuota palkittua komistusta etäältä, sillä parkkipaikkaa sieltä ei löytynyt.
Ihailimme aikamme taloa kahden upean purjelaivavanhuksen läpi lahden toiselta puolelta noin 200 m päästä. Sitten meidät ja muut yllätti sadekuuro, jonka loppumista odottelimme tovin autossa.
Vigelandin ohittamaton puisto
Olikin tullut aika mennä jälleen tervehtimään Vigelandin yli 200 taideteosta hänen mukaansa nimettyyn patsaspuistoon. Se on jäänyt positiivisena kokemuksena mieleen 1970-luvun lopulta, jolloin kävimme siellä edellisen kerran. Piti päästä sinne taas!
Saimme automme parkkiin pääporttia vastapäätä jonkun suurlähetystön naapuriin. Suosittelemme!
On pakko ihailla miten yksi mies on uhrannut elämänsä hakkaamalla graniittia ym. kiviä. Luulisi, että homma olisi alkanut kyllästyttää, mutta mikä noista norjalaisista tietää. Puolihullua urheilukansaa! No, Vigeland on ollut mieletön taikuri loihtiessaan ihmisille niin paljon puhuvia ilmeitä. Käsittämätön gubbe!
Sekin hämmensi, ettei tännekään peritä maksua. No, öljymiljonäärit eivät tarvitse kruunujamme. Heillä on jo kuningas!
Olemme käyneet samaisessa puistossa noin 35 vuotta sitten ja muistojen aarteisiin oli jäänyt moni asia, mm. puiston kuuluisin ja pidetyin veistos, jalkaansa polkeva kiukkuinen pikkupoika.
Kuvat puhukoon puolestaan ja myös Vigelandin puolesta:
On niissä patsaissa jotain niin todella miellyttävää ja hellyyttävää, että…
”Arvatkaa miltä tuntuu istua tässä hellan ja nyrkin välissä?”
Romuluksen ja Reemuksen sukua?
Onhan se hieno patsaspuisto, onhan?
Vierailu Vigelandin patsaspuistossa on monessa mielessä puhutteleva ja pysäyttävä kokemus. Sinne kannattaa varata aikaa. Yksi asia on varma. Lähdet sieltä hyvällä mielellä. sillä ne patsaat ovat hyvän mielen patsaita vaikka aihe ei aina olekaan niin kiva.
Tässä vielä videopätkä Vigelundin puistosta:
Ajoimme hotelliimme ja pysäköimme automme hotellin taakse pikkukadulle. Pihiys iski siinä vaiheessa, kun vastaanottovirkailija oli kertonut vuorokauden maksavan noin 30 eu. No, kyllä köyhät parkkipaikan löytää vaikka naapurien kiusaksi. 60 eurolla on parempaakin käyttöä!
Oslossa riittää paljon muutakin nähtävää. Kokosin tähän pari hyvää linkkiä:
Oslon parhaat nähtävyydet top 10 (rantapallo.fi)
Oslon nähtävyydet top 15, katso kohteet! | Skyscanner Suomi
Matkamme jatkui tästä uskomattoman kauniiseen vuoristoon ja Geirangerin maailmankuululle vuonolle. Katso ne ja muut Norjan postaukset täältä:
Jos haluat havainnon uusista matkakertomuksista, käy tykkäämässä Facebook-sivua Appa matkustaa.
