Espanjan Andalusian auringon alla: Frigiliana, Nerja, Marbella ja bonuksena Gibraltar
Pistäydymme tässä matkakertomuksessa Espanjan Andalusian auringon alla. Teemme pikapyrähdyksen Frigilianaan, Nerjaan ja Marbellaan sekä vierailemme Gibraltarilla.
Tästä alkaa pieni matkaoppaani Aurinkorannikolle. Tulemme käymään alueen mielenkiintoisimmissa kohteissa.
Aurinkorannikko on kautta aikain ehkä merkittävin suomalaisten talvehtimiskohde ulkomailla. Tästä alkaa pieni matkaopassarjani, jossa tulemme tutustumaan Andalusian merkittävimpiin kohteisiin. Vierailemme aluksi Frigilianassa ja Nerjassa. Teemme sitten pikavisiitin Gibraltarille ja poikkeamma Marbellassa.
Tämänkin matkakohteen valinnan merkittävä innoittaja olivat halvat lennot ja RCI:n pistemajoitus. Löysin 55 000 pisteellä 4 tähden hotellin Costa Del Solilta, Benalmandenasta Costan alueelta. Nettikuvien perusteella Holiday World näytti hienolta eikä siihen tarvinnut pettyä paikan päälläkään. Esittelen tässä matkakertomuksessa myös lyhyesti tuolloisen hotellimme.
Autovuokraamon normikiemurat eivät yllättäneet taaskaan – valitettavasti
Malagan lentokentällä meitä odotti Cold Carilta varaamamme D-luokan auto eli lähes uusi Renault Megane dieselversiona. Kuuden päivän vuokra piti olla päätähuimaavat 79 euroa!!! (Joopa joo! Niinhän sitä luulisi.). Opimme tosin jokunen viikko sitten Kanarialla, että tämän firman erikoisuus on, että he laskuttavat täyden tankin polttoainetta ja sen saa palauttaa niin tyhjänä kuin kehtaa. Niinpä laskua tuli 96 eu + 12 euron dieselvero + 30 eu ”kaikenvaran kaikenvaravakuutusta”. Saimme siis auton käyttöömme 217 eurolla sisältäen polttoaineen. Ottaen huomioon, että kyseessä oli ”yllättävän hyvä” menopeli, joka hiljaisuudellaan ja kyydillään yllätti ammattilaisetkin, olimme silti diiliin kovasti tyytyväisiä. Auto oli nimittäin ”must” tällä matkalla.
Minua on alkanut kiinnostaa tuo vuokra-automaailma syystä, että aika usein sattuu ja tapahtuu. Siksi sen syksyn 2019 Aurinkorannikon matkallamme testin, jonka lopputulos on todella surullista luettavaa.
Frigiliana, Nerja, Marbella ja bonuksena Gibraltar
Teimme lomamatkamme aikana pari pidempää automatkaa, joiden aikana tutustuimme pikaisesti Frigilianaan, Nerjaan, Marbellaan ja Gibraltariin. Ensimmäisenä matkapäivänä kävimme idässä.
Onko Frigiliana Andalusian kaunein kaupunki?
Päätimme lähteä tutustumaan Nerjan alueeseen, jonne matkaa oli vajaat 100 km. Painelimme moottoriteitä perille saakka, sillä olimme viettäneet aamupäivän hotellilla, minä lähinnä seuraavia matkoja etsimässä.
Päätimme aloittaa tutustumismatkamme tarkastamalla Frigilianan, joka on pari kertaa valittu Andalusian kauneimmaksi kaupungiksi.
Ymmärrämme vierailumme jälkeen valinnan täysin, sillä Frigiliana on todella kaunis, valkoinen kaupunki. Kylän siestan aikainen rauha ja ympäröivä atmosfääri tekivät lomalaiselle hyvää. Aurinko porotti täydellä terällä, joten kävely korkeita korkeuseroja omaavassa kylässä otti voimille.
Päästyämme melko ylös äkkäsimme terassiravintolan, josta oli huikeat näkymät alas laaksoon ja ylös vuorille. Oluet maistuivat taivaallisen hyvältä eikä lasien tyhjentämisellä ollut mitään kiirettä.
Jatkoimme matkaa ja jo muutaman minuutin kuluttua löysimme itsemme toiselta kattoterassilta maistelemassa tapaksia. Elämä oli lenheettiä!
Tässä lisävinkkejä Frigilianaan:
10 parasta nähtävyyttä Frigiliana – Tripadvisor
Nerja ei tehnyt merkittävää vaikutusta
Jatkoimme lopulta matkaa alas rannalle Nerjan kaupunkiin, jota on kehuttu matkaoppaissa. Olihan se ihan kiva, mutta ei mikään ihmeellinen. Tässä muutama kuva tuosta kaupungista:
Rannat ovat siellä korkeita kalliorantoja, joiden välissä sijaitsevat hiekka-/sorarannat. Pikkukivisellä rannalla oli lähes mahdoton kävellä, joten päätimme sukeltaa Välimereen. Kristallinkirkas vesi imaisi meidät huomaansa pitkäksi aikaa.
Nerjan kuuluisin nähtävyys on tippukiviluola, joka jäi meiltä tällä kertaa väliin.
Kuva kopioitu Wikipediasta: Cueva_de_Nerja_8.jpg (2560×1920) (wikimedia.org)
Gibraltar – pala Iso-Britanniaa
Torstai oli toivoa täynnä suunnatessamme Renaultin keulan ulkomaille eli Gibraltarille, joka kuuluu Iso-Britannian alaisuuteen. Matkasimme sinne vajaassa puolessatoista tunnissa.
Gibraltar sijaitsee korkeahkon ”apinavuoren” juurella.
Jätä auto kaupungin ulkopuolelle ja kävele!
Kaikki meni sujuvasti siihen saakka, kun lähestyimme rajaa. Emme kiinnittäneet riittävän tarkasti huomiota opasteisiin, kun tulimme turkasen pitkän jonon taakse.
Ajattelimme, että tuohon emme jää. Ajoimme pari sataa metriä eteenpäin tutkiaksemme tilannetta. Kyselimme yhdeltä jonottajalta tilannetta. Hän sanoi, että tällaista tämä on joka päivä: vähintään 45 min joutuu jonottamaan. Vieressä oli muutaman kuutamourakkalaisen pitämä parkkialue ja päätimme jättää auton siihen. Hinta oli nyt vain 1 eu/tunti ja otimme jälleen 3 h.
Kävelimme läheiselle rajalle ja hyppäsimme bussiin, sillä meillä ei ollut tajua siitä kuinka kaukana keskusta on. Olisi kannattanut kävellä perille saakka, sillä bussimatka vie paljon aikaa ruuhkasta johtuen.
Bussimatkailua Gibraltarilla
Emme olleet valitettavasti tutustuneet maahan ennakkoon, joten menimme vähän käsikopelolla katsomaan, miltä Iso-Britanniassa näyttää. Otimme reilusti kokopäivälipun (2 eu/sierainpari). 10-15 min kuluttua bussi oli niin täynnä, ettei sinne enää sopinut väkeä ja lähdimme matkaan. Reilun kilometrin päässä oli 1. pysähdys. Suurin osa kansasta jäi siinä pois, mutta halusimme nähdä minne meitä viedään. Jatkoimme matkaa päätepysäkille ja totesimme olevamme pääkadun toisessa päässä.
Tutustuminen Gibraltarin keskustaan on nopea toimitus
Lähdimme tutustumaan brittiläiseen elämänmenoon. Kävelimme aikamme pääkatua vähän sivuillekin poikkeillen. Mitään ihmeellistä emme kohdanneet.
Kävimme juomassa iltapäiväteet (ööh, kaljat/Asko) paikallisessa tee/kahvihuoneessa. Totesimme, että korkeita paikkoja on viime aikoina nähty niin paljon, että jätimme visiitin ja apinat väliin. Onhan siellä käyty aiemminkin.
Ei kun bussiin ja takaisin Espanjaan. Matka olisi illansuuruuhkasta johtuen sujunut kävellen nopeammin, sillä bussi lähti kadun toisesta päästä, jossa suuri osa kansasta oli jalkautunut tullessamme. No, olipa se mellevää istua aidon lontoolaisbussin toisessa kerroksessa eturivissä ja ihmetellä elämän menoa.
Rajalla hyppäsimme bussista ulos ja totesimme, että paluumatkalla olisimme saaneet jonottaa henkilöautolla todella kauan. Bussi ajeli omaa kaistaansa ilman esteitä. Sitten ihmettelimme, että mihin ihmeeseen se jono oli johtanut tullessamme. Kävi ilmi, että se olikin lauttajono satamaan matkalla Marokkoon yms. Voi meitä maalaisia! Mutta kun ei siellä opastettu meitä riittävästi 🙂
Matkan varrella on sellainen erikoisuus, että tie menee lentokentän kiitoradan läpi 🙂 Revi siitä!
Kaiken huippu ja tarkoitus tällä hommalla paljastui vasta myöhemmin valmistautuessamme palauttamaan autoamme. Havaitsin, että sopimuksessa oli pykälä, jonka mukaan auton vakuutukset eivät ole voimassa ulkomailla. Eipä tullut heti mieleen, että tässähän päästiin käymään ihan ulkomaillakin… Lucky us!
Marbella – toisen kerroksen väen kokoontumispaikka
Paluumatkalla ajelimme tutustuen hieman rannikkoon. Havaitsimme, että Estepona on ihan kelvollista seutua vaikka lomailukohteeksi. Ja olisihan siitä paljon lyhyempi matka myös Tarifaan, joten eiköhän palata asiaan joskus…
Pysähdyimme vasta Marbellassa, josta onnistuimme kovalla säkällä saamaan parkkipaikan ihan keskustasta. Se on Costa Del Solilla pieni ihme kokemuksemme mukaan.
Kävimme satamassa ”teellä” (lue: oluella) nauttien samalla lämpimästä kesäillasta.
Sen jälkeen jaksoi kävellä Marbella kauniissa vanhassa kaupungissa, josta tässä muutama kuvajainen.
Pakkohan Espanjassa on edes kerran joka reissulla ostaa churro eli uppopaistettu munkin kaltainen pitkulainen leivos. Sitä dipataan sulatettuun suklaaseen. Rasvaista ja epäterveellistä, mutta hyvää.
Espanjasta löytyy Portugalin tapaan kauniita kaakeleita, joihin on usein maalattu alueen rakennuksia tms.
Marbellan vanha kaupunki on kiva paikka, jossa kannattaa käväistä. Toisaalta, onhan noita vastaavia näkymiä muissakin Aurinkorannikon kaupungeissa, kuten esim. edellä mainitsemassani Esteponassa:
Kuten matkakertomuksestamme huomaat, Estepona teki meihin suuremman vaikutuksen.
Holiday World hotelli
Holiday World osoittautui mukavaksi hotelliksi. Totesimme tosin, että se on perhepaikka. Lapsia oli alueella todella paljon. Eivätpä he tosin meitä haitanneet. Kivahan se on, kun on onnellisia ääniä ympärillä.
(Ilmeisesti Holiday World ei ole enää RCI-kohde?)
Huoneistomme sijaitsi kolmen hotellin kombinaatiosta Holiday Villagessa, 3. kerroksessa. Se koostui kookkaasta makuuhuoneesta, olohuoneesta ja pienestä keittiöstä.
Näkymä parvekkeelta oli osin merelle, osin mäen rinteeseen. Täysin kelvollista luokkaa.
Maanantaina tutustuimme lähiympäristöön. Kävimme visiitillä hotellin omaan vesipuistomaailmaan eli Beach Clubiin.
Tuo suurehko lasten maailma sisälsi lapsille yllin kyllin tekemistä. Totesimmekin, että tälle matkalle lähti meiltä väärä perhe. Lastenlasten tänne olisi pitänyt tulla. Ohjelmaa ja tekemistä heille oli yllin kyllin. Beach Clubiin oli 6 euron sisäänpääsymaksu, mutta RCI:n osakkaat pääsevät sinne ilmaiseksi. Hyvä diili vieraille. Hotelli oli All Inclusive-paikka, joten lähes kaikilla muilla kuin meillä oli rannekkeet. Näyttää siltä, että paikka on Espanjan Katinkulta.
Vierailumme Beach Clubiin jäi lyhyeksi. Lähdimmekin autolla liikenteeseen ja tutustumaan Fuengirolan rantaelämään. Olihan siellä hiekkarantaa, jota kävellä. Ja kansaa oli paljon. Käppäilimme avojaloin hiekkarannalla muutama kilometrin ja palasimme kämpille surfailemaan netissä (Asko) seuraavat lomat mielessä ja ristisanoja ratkomaan (Marjatta).
Paluumatka alkoi jälleen loungesta
Mitäpä olisi eläkeläisten matkailu ilman Priority Passia ja sitä kautta upeita loungeja eri puolilla maailmaa.
Taas on yksi reissu takana. On aika jatkaa elämää Ruotsalaisen rannalla…
Tässä samaisen matkamme toinen osuus.
http://appamatkustaa.fi/andalusiaa-autoillen-osa-1-sevilla-ja-maailman-suurin-tuomiokirkko/