Serlachiuksen museot ovat lahja Suomen kansalle

Järvi-Suomen sydämessä, Mänttä-Vilppulassa sijaitsee kaksi museota, taidemuseo Gösta ja Gustaf-museo.  Serlachius-museot ovat lahja Suomen kansalle.

Koin, että on lukijaystävällistä tehdä molemmista museoista erillinen postaus. Aloitan näiden Serlachius-museoiden esittelyn Gustaf-museosta. On hyvä luoda katsaus suvun historiaan, jotta ymmärtäisi paremmin miksi tämä erinomainen museoduo on syntynyt. Museossa kerrotaan tarinan ja näyttelyn muodossa miten kaikki alkoi. Mielenkiintoista oli nähdä tuo upea entinen Serlachiuksen pääkonttori upeine tiloineen ja taideteoksineen.

Samalla pääset vilkaisemaan erittäin mielenkiintoista suurelle kansalle tuntemattoman Ehrströmien taiteilijapariskunnan näyttelyä, joka on nähtävissä vielä elokuun loppuun saakka.

Suuri suositus tälle museoduolle, jonka varsinaisen taidekohteen Taidemuseo Göstan esittelen parin päivän kuluttua ilmestyvässä postauksessani.

(Yhteistyössä Museokorttimuseoiden kanssa.)

Serlachiuksen museot Gustaf ja Gösta

 

Molemmat Serlachius-museot Gustaf ja Gösta sijaitsevat Järvi-Suomen sydämessä, Mänttä-Vilppulassa. Niiden syntyhistoria juontaa Mäntän kukoistukseen nostaneeseen Gustaf Adolf Serlachiukseen, joka aloitti työuransa apteekkarina. Moninaisten vaikeuksien (mm. apteekin palo) hän ajautui Mänttään. Gustaf hyödynsi 10 vuoden uransa jälkeen osaamistaan puuteollisuuden kehittämiseen, osti liikesalaisuudet alan osaajilta ja perusti vuonna 1868 puuhiomon. Vuonna 1881 hän rakensi Mänttään paperitehtaan, jonka perustamisen edellytyksenä oli ollut rautatien rakentaminen ”korpeen”. Serlachius puhui päättäjät ympäri, rata rakennettiin ja syntyi G.A.Serlachiuksen paperitehdas.

Lueskelin sen verran Wikipediasta G.A.Serlachiuksesta, että hänen elämänkertaansa kannattaisi perehtyä tarkemminkin. Siitä ei todellakaan ole puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita.

 

Serlachiuksen museot ovat lahja Suomen kansalle

 

Serlachius-museot Gösta ja Gustav sijaitsevat Mänttä-Vilppulan kaupungissa noin 3 km päässä toisistaan. Jos kysyt, kumpi museoista on parempi, en halua vastata. Toki toinen nousi suosikikseni, mutta molemmissa kannattaa ehdottomasta käydä, koska pääsylipulla pääsee molempiin.

HINNAT

Museoiden yhteislippu oikeuttaa sisäänpääsyyn Gösta- ja Gustaf-museoihin.
Aikuiset 10 €
Eläkeläiset 7 €
Opiskelijat 7 €
Kausikortti 50 €/hlö.

Vapaa sisäänpääsy ympäri vuoden:
Alle 18-vuotiaat
Työttömät
Varusmiehet
Sotaveteraanit

Museoilla on aivan erinomaiset nettisivut, joista selviää kaikki oleellinen. Sen vuoksi en yritäkään alkaa avata näyttelyitä ym. vaan lukijan on parasta tarkistaa asiat suoraan museon verkkosivuilta.

En myöskään ole varma kaikista asioista, joita esittelen näissä postauksissani. Harrastelijabloggaajana en jaksa tarkistaa kaikkia taustatietoja, joten vastuu siirtyy lukijalle 🙂

 

Gustaf-museo on näyttely Serlachiuksen historiaan

 

Aloitan museoiden esittelyn Gustaf-museosta, joka sijaitsee Mänttä-Vilppulan keskustassa.

Gustaf-museo on rakennettu Serlachiuksen tehtaan aiempaan pääkonttoriin. Museon verkkosivuilla kirjoitetaan näin:

”Gustaf-museon näyttelyt liittyvät paperiteollisuuden historiaan ja taiteeseen. Jo museorakennus, entinen metsäyhtiön pääkonttori, on nähtävyys sinänsä. Klassismia edustava rakennus valmistui vuonna 1934 G.A. Serlachius Osakeyhtiön käyntikortiksi. Museona se on toiminut vuodesta 2003. Paperipaikkakunnan dramatisoitu historia tulee tutuksi niin museon näyttelyissä kuin opastuksissakin.”

Entisen pääkonttorin aula tekee heti vaikutuksen vierailijan astuessa sisään Gustaf-museoon. Virkailija kertoo lyhyen tietopaketin museossa ja ohjaa kuuloketelineen luo. Niitä tarvitaan, kun astutaan ensimmäiseen näyttelyyn, jonka nimi on Paperiperkele.

 

Paperiperkele-näyttely

Paperiperkele-näyttelyssä kerrotaan tarinaa Serlachius Oy:n värikkäästä syntyhistoriasta. Verkkosivuilla kerrotaan näyttelystä näin:

Gustaf-museon päänäyttely tarjoaa kävijöille vahvasti dramatisoidun näyttelykokemuksen. Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen tarina kuljettaa katsojat kahdeksan kohtauksen reitillä tunnelmasta toiseen. Niissä puheenvuoron saavat Serlachius itse, hänen perheensä, vihamiehensä ja ystävänsä

Tässä pieni ääninäyte tarinasta:

Gustaf Adolf Serlachius oli mielenkiintoinen ja kiistelty persoona, kuten ääninäytekin kertoo. Paperiperkele-näyttelyn avulla saa hieman perspektiiviä ja pohjaa museoiden taustoihin.

Akseli Gallen-Kallela maalaamassa Sessi Serlachiuksen muotokuvaa.

Apteekkarin kauppahuone lapsille ja muillekin

Kierros jatkuu mm. Apteekkarin kauppahuoneeseen. Se on lähinnä lapsille ja nuorille, mm. koululaisryhmille suunnattu työpajanäyttely, jossa pääsee kokeilemaan, arvailemaan yms.

Toimelias apteekkari myi apteekissaan kaikkea mahdollista hajusuolasta heinän siemeniin ja kuppaussarvista kananpoikiin. Hänen apteekkinsa muistuttikin kauppahuonetta, josta löytyi jokaiselle jotain. Mitä ei löytynyt, sitä tilattiin. Apteekkarin kauppahuoneen kävijät voivat omatoimisesti tai ohjatusti kokeilla vaikkapa vanhan ajan valokuvausta, myyntityötä tai yrttien tunnistamista. Vanhanaikaisen apteekin työtapoihin voi perehtyä myös videolta.

 

Selluportin takana – Työtä ja tarinoita Mäntän selluloosatehtaasta

Apteekin alakerrassa esitellään uudessa näyttelyssä sellun valmistusprosessia historian valossa.

Huomaan, että sieltä jäivät kuvat ottamatta lukuun ottamatta tätä pienoismallia.

Näyttelyteksteissä ihmiset kuvaavat työtä ja työn muutosta sellutehtaalla. Kerrotuista tarinoista syntyy kokonaiskuva sellun valmistuksesta, työtehtävistä prosessin eri vaiheissa ja varsinaista tuotantoa tukeneista tehtävistä.

Hyvä johdanto tähän karkauspäivänä 29.2.2020 avattuun näyttelyyn löytyy tästä:

 

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide

 

Sitten olikin aika siirtyä taidenäyttelyiden maailmaan.

Pääkonttorin huikean hieno porraskäytävä on jo taidenäyttely sinällään.

”Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide” esittelee suurelle yleisölle tuntemattomien Ehrstromien aikaansaannoksia. On pakko myöntää, etten ollut kuullut tuosta taiteilijapariskunnasta ennen vierailua Gustaf-museossa.

Lahjakas taiteilijapariskunta Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ja Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ovat suomalaisen taidehistorian tuntemattomia. Heidän tuotantoaan esitellään laajassa näyttelyssä, jonka teoksista ja luonnoksista suuri osa on esillä ensimmäistä kertaa.

OLLI JA BUCKLAN -näyttely on auki enää elokuun loppuun, joten kipin kapin Mänttään. Kertoilen tässä hieman mitä jäät paitsi ellet mene. Kaikki alkoi mesenaattisopimuksesta, joka on silloinen win-win-tarina.

Akseli Gallen-Kallela Probleemi

Yllä on pohjustusta seuraaviin kuviin:

Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuningas olisi kantanut tällaista kruunua.

Monet asiat oli suunniteltu kuningaskuntaa varten, mutta toisin kävi.

Ehrströmit jatkoivat mitalien, korujen ym. parissa.

 

Serlachius Oy:n pääkonttori

 

Serlachius Oy:n pääkonttorista täytyy, totta kai, löytyä myös historiaa eli näyttöä siitä millaisissa tiloissa Gösta Serlachius halusi tehdä vaikutuksen asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.

Gustaf Adolf Serlachius

On siinä kelvannut Gösta Serlachiuksen johtaa, kun on ollut tuollaiset puitteet johtamiselle.

 

Tämä olikin sopiva johdanto toisen eli taidemuseo Göstan esittelyyn. Postaus tuosta erinomaisesta museosta ilmestyy muutaman päivän kuluttua. Silloin pääsemme kurkkaamaan miten Göstan perhe asusteli ja näemme paljon muutakin, mm. uudehkon paviljongin.

 

Kaikki tähän mennessä ilmestyneet Museokortti-museot löytyvät tämän linkin kautta:

https://appamatkustaa.fi/category/yleista-suosituksia-vinkkeja/museokortti/