· · ·

Nostalgiamatka Sibeliuksen Ainolaan

Nostalgiamatka Sibeliuksen Ainolaan oli toinen museokohde, kun kävimme tutustumassa Tuusulanjärven taiteilijayhdyskuntaan. Jostain syystä tuo merkittävä, Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo oli jäänyt meiltä kokematta, mutta hankittuamme museokortin, se nousi kohteiden kärkeen. Luon tässä postauksessa lyhyen katsauksen Ainolaan ja kertoilen vierailun aiheuttamista tunnelmista ja vaikutuksista. Sen se sai ainakin aikaan, että meidän oli pakko katsoa ties monennettako kertaa elokuva ”Sibelius”.

(Yhteistyössä Museokorttimuseoiden kanssa.)

Hankittuamme Museokortin valikoiva tarkkaavaisuutemme on kiinnittynyt normaalia enemmän kaikkeen mikä liittyy museoihin. Olemme ehtineet jo vierailla muutamassa museossa ja oppineet sen, että kannattaa tutkailla aktiivisesti Museokortti-sovellusta.

Tästä linkistä löydät selkeät käyttöohjeet Museokortti-sovellukseen, jota on ladattu enemmän kuin Netflixiä kesän aikana. Sovelluksen käyttö ei edellytä Museokortin ostamista.

 

Nostalgiamatka Sibeliuksen Ainolaan

 

Kuten tämän postaukseni lopusta käy ilmi, olimme tällä matkallamme käyneet jo lounastelemassa Krapinhovissa ja museokäynnillä Pekka Halosen ateljeekodissa Halosenniemessä.

Ainolan kartta

Ainola sijaitsee 3 km päässä Halosenniemestä.

Jean Sibelius halusi pois Helsingistä syystä, että ”Helsingissä laulu kuoli sisälläni”. Muutto auttoi ja valtaosa Sibeliuksen sävellyksistä syntyi Ainolassa, luonnon rauhassa.

Jean ja Aino Sibelius rakennuttivat talonsa samaan aikaan 1900-luvun alussa, kun monet muutkin taiteilijat. Syntyi Suomen kulttuurin kehittämisen kannalta merkittävä Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta.

Kaunis koti Ainola, jossa Sibeliukset asuivat sen valmistumisesta (1904) lähtien elämänsä loppuus saakka. (Jean Sibelius eli 1865-1957 ja Aino 1871-1969)

Alakertaan rakennettiin Jean Sibeliuksen työhuone, josta oli näkymä Tuusulanjärvelle.

Sibeliuksen Ainola

Ainolan ruokailuhuone.”Kun arkkitehti Lars Sonck ryhtyi suunnittelemaan Ainolaa, Jean Sibeliuksella oli kaksi toivomusta: hän halusi työhuoneensa ikkunasta näköalan Tuusulanjärvelle ja ruokasaliin vihreän takan”.

Ainola Sibelius
Sibeliusten ruokailuhuone Ainola

Ainola sali

Sibeliuksen piano AinolaSibeliuksen piano Ainola

Seinällä on maalaus Sibeliusten 2-vuotiaana kuolleesta Kirsti-tyttärestä. Suuri suru kulki Jeanin mukana läpi elämän. Hän istui usein öisinkin soittamassa tyttärensä kuvan ääressä.

Ruokailuhuoneen nurkassa Jean Sibeliuksen pronssiveistos. Oppaan mukaan Jean halusi laittaa hevosenkengän syliinsä, jottei patsas näyttäisi tyttöjen silmissä liian uhkaavalta.

Ainola kirjastohuone
Sibeliusten kirjastohuone Ainolassa

Ainola ruokailuhuone ja sali

Jean Sibeliuksen työ- ja makuuhuone vanhemmalla iällä.

Ainolassa tehtiin vuosien saatossa monenlaista remonttia ja järjestelyjä kuten säveltäjämestarin makuuhuoneen siirtyminen alakertaan sen jälkeen, kun hän ei enää jaksanut kulkea portaita yläkertaan.

 

Ainolan yläkerta

Paloturvallisuussyistä Ainolan yläkerta ei ole enää avoinna yleisölle. Sinne pääsee kurkkaamaan ainoastaan tämän videon avulla.

 

Ainola keittiö

Ainolan keittiö ei ilmeisesti herättänyt erityisiä tuntemuksia minuun, kun sieltä ei tullut otetuksi yhtään kuvaa.

Ainolan astioita

Ruokasalin vieressa portaiden alla on näyte 1900-luvun alkupuolen astiamuodista.

Keittiöön pääsee kurkkaamaan täältä:

https://www.ainola.fi/elementor-2500/

 

Puutarhasta tuli Aino Sibeliuksen elämäntyö

Puutarha oli jonkinlainen elämäntyö Aino Sibeliukselle. Hän omistautui sen hoitamiselle ja hän on vaikuttanut myös sen arkkitehtuuriin.

Tarkempi selostus Ainolan puutarhasta löytyy tästä:

https://www.ainola.fi/ainolan-puutarha/

 

Ainolan sauna

Ainolan puutarhassa sijaitsee erillinen saunarakennus.

Saunan pihassa on vinttikaivo, josta vesi ohjataan saunan pesutupaan kourua pitkin.

Ainolan sauna

Ainolan sauna toimi myös pyykinpesuhuoneena.

Tottahan saunassa pitää olla kylpyhuone.

 

Sibeliusten hauta

 

Sibeliukset haudattiin Ainolan puutarhaan.

Tutustuminen Tuusulanjärven taiteilijayhteisön miljööseen

 

Sibeliusten Ainola syntyi 1900-luvun alussa osaksi merkittävää järven Tuusulantaiteilijayhteisöä, jolla oli suuri vaikutus suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuurielämään.

https://www.ainola.fi/taiteilijayhteiso/

Kävimme samalla reissulla tutustumassa myös Halosenniemeen, jossa on taidemaalari Pekka Halosen museoksi muutettu ateljeekoti.

Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti

Muut museot jäivät seuraavaan kertaan. Kävimme sen sijaan lounaalla Rantatien eteläpäässä sijaitsevassa Krapihovissa.

Krapihovi sijaitsee kauniissa puutarhaympäristössä.

Sen vieressä on myös kesäteatteri ja latoon rakennettu ”konserttisali”, jossa pidetään kesän aikana paljon suosittuja, lähinnä kevyen musiikin konsertteja.

Lounasvierailuun mahtuu myös miellyttävä kohtaaminen sukulaispojan Harrin kanssa.

Vietimme Tuusulanjärven rantamaisemissa erinomaisen kulttuuripäivän. Näitä kierroksia tulemme jatkamaan eri puolilla Etelä-Suomea.

Kuulumisiin!

 

 

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *