Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti
Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti Tuusulanjärven rannalla. Se kuuluu Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, joka syntyi taiteen kultakaudella sanan, kuvan ja sävelen mestareiden muuttaessa esikuvansa Aleksis Kiven perässä Rantatielle.
Esittelen tässä postauksessa Pekka Halosen taiteilijakotia ja kerron lyhyesti millaisessa porukassa ja ympäristössä tuon kuuluisan, menestyneet taidemaalarin teokset saivat innoituksen ja lopullisen muotonsa.
Tervetuloa kulttuurikierrokselle, joka jatkui sitten Ainolaan!
(Yhteistyössä Museokorttimuseoiden kanssa.)
Pekka Halonen kuului Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli yhdyskunta, jossa asusteli taiteilijoiden lisäksi varakkaita kauppiaita ja virkamiehiä.
Tuon Museotieksi nimetyn tien varrelle muuttivat Halosen lisäksi kirjailija Juhani Aho, runoilija J. H. Erkko, taidemaalarit Eero Järnefelt, Gösta Enckell ja Venny Soldan-Brofeldt sekä säveltäjä Jean Sibelius. Myös runoilijat Eino Leino ym. viettivät paljon aikaa alueen täysihoitoloissa.
Yllä oleva kartta kertoo mitä museoita ym. löytyy nykyisin tuon aikoinaan erittäin suositun lähes kulttimaineeseen nousseen Tuusulanjärven rantamaisemista. Valitettavasti järven kukoistuskausi on lamautunut osin järven heikon kunnon vuoksi. Sinilevä valtaa helposti matalahkon järven ja pahimmillaan se näyttää vähintäänkin ikävältä.
Onneksi likaisen vihreän järven kunto ei vaikuta sen kulttuurilliseen suosioon. Lähdetäänpä tutustumaan museoista ensimmäiseen.
Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti
Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti, joka toimii nykyisin suosittuna taidemuseona. Halonen suunnitteli vuonna 1902 valmistuneen talon veljensä Antin kanssa.
Tämän taideteoksen ovat viimeistelleet museovieraat liimatessaan pääsylipputarransa lasiin poistuessaan museosta.
Taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti sijaitsee upealla paikalla kallioisella niemellä.
Hulppean kokoisen ateljeekodin pääsisäänkäynti aukeaa Tuusulanjärvelle. Vierailumme aikana tuuli niin voimakkaasti, että sukat pyörivät jaloissa. Niemen nokassa on vielä erillinen rantasauna laitureineen, mutta uskaltaako järvessä uida? Sitä jäin miettimään. Ei kyllä houkutellut.
Suurehkon kaksikerroksisen taiteilijakodin sydän on valtaisa ateljee, jonk suuret ikkunat aukeavat pohjoiseen. Liekö suunnalla tekemistä parhaan mahdollisen valon saaminen maalarin avuksi?
Minulta jäi selvittämättä, onko ateljeen suuren takan luukku Eemil Halosen taidetta? Jos joku tietää, kerro kommentissa niin lisäilen sen tiedon sitten myös tänne.
Tässä 1900-luvun alkupuolen selfie taidemaalari Pekka Halosesta, joka syntyi Lapinlahdella 1865 ja kuoli Tuusulassa 1933.
Tästä voit lukea yksityiskohtia Pekka Halosen elämästä ja asuinympäristöstä.
Katsaus ateljeekodin asuintiloihin
Museokierros jatkuu ateljeesta yläkertaan, josta löytyy tytön huone.
Tytön huoneen seinällä on kuva kulttuurihenkilöiden esikuvasta Aleksis Kivestä, joka taisi olla ensimmäisiä kuuluisia asukkeja Tuusulanjärven rantamissa. Hänen asuinmökkinsä löytyy myös Museotien varresta.
Tämä uuni on myös tytön huoneessa.
Erään pöydän päältä löytyi tunnistettavia luonnoksia.
Muiden huoneiden sängyt paljastavat, että väki ei ollut reilu 100 vuotta sitten järin pitkää.
Huoneita noin suuressa talossa on useita vaikka ateljee viekin suuren osan pinta-alasta.
Tämä näkymä on ollut aikoinaan vähintäänkin lumoava.
Mankelit ovat olleet kova sana 1900-luvun alussa siitä päätellen, että ne ovat näkyvällä paikalla niin Halosenniemessa kuin Ainolassa, josta kirjoittelen jutun erikseen.
Huonekalut valmistettiin ja viimeisteltiin pieteetillä aikoinaan.
Vesi saatiin sisään reilut 100 vuotta sitten näin yksinkertaisesti.
Pekka Halosen serkun Eemil Halosen upea veistos ”Impi leikkaa hiuksiaan Väinämöisen kanteleen kieliksi” on hieno taideteos ateljeekodissa. Taiteellinen perhe ja taiteellinen suku tuo Halosen suku.
Halosenniemen kauniilla alueella on myös puutarha, mutta sitä ei ole hoidettu sellaisella pieteetillä, että sitä voisi kutsua käymisen arvoiseksi, valitettavasti. No, kannattaahan se vilkaista vaikkei puutarha mitään erityistä kiinnostusta herättänytkään.
Olimme tyytyväisiä vierailuumme Halosenniemessä. Kannattaa käydä tekemässä aikamatka 1900-luvun alkuun.
Ainola
Jatkoimme matkaa Ainolaan, josta ilmestyy postaus lähipäivinä.
Tässä muita museoita:
Tämä Ateneumin vaihtuva näyttely on jo ohi, mutta uutta on tullut tilalle. Postauksen lopussa juttua pysyvästä näyttelystä:
Ateneumissa jatkuu naisten valtakausi – vuorossa Natalia Gontšarova
