· · · · · · · · ·

Ympäristökaupunki Lahti on kulttuurin ja urheilu mekka

Meillä oli suuri ilo ja kunnia aloittaa keväällä 2024 yhteistyö kotikaupunkimme Lahden matkailutoimen Visit Lahti kanssa. Tavoitteenamme on tutustua muutamaan kohteeseen, jotka liittyvät tavalla tai toiselle Lahteen ja sen historiaan.

(Päivitetty 5.4.2025)

(Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Visit Lahden ja muutamien yrityksien kanssa.)

(Kannen kuva Lahti Guide)

Projektin aloitusajankohta oli Nostalgiaviikko, jonka suurin tapahtuma Classic Motorshow kokosi 4.-5.5.2024 Lahden messukeskukseen klassikkoajoneuvojen ystävät ihailemaan yli 400 klassikkoajoneuvoa

Tein tämän koosteen kokemuksistamme ja täydennän sitä aina heti, kun uudet jutut valmistuvat.

Omat Lahti-muistoni vievät 1960-luvulle. Junailimme aina silloin tällöin Ylivieskasta tapaamaan serkkujeni perheitä, joita asusteli täällä useita. Oma Veikko-isäni asui lapsena Lahdessa syystä, että isoisäni Tuomas Leppilampi muutti perheensä kanssa Lahteen rakentamaan Heinolan rautatietä, jota tehtiin vuosina 1928-32. Useat isäni sisaruksista jäivät tänne sillä reissulla ja perustivat perheen. Oma isäni palasi Pohjanmaalle. Mielenkiintoista on, että isäni Veikko asui jonkin aikaa Paavolan alueella ja me asumme nyt siellä Rautellinkadulla. Koulua hän kävi Anttilanmäen koulussa. Varmasti tällä kaikella oli aikoinaan vaikutusta siihen, että muutimme Lahteen vuonna 1989 ja täällä sitä nyt ollaan.

Koska tämän Lahti-projektini alkuperäinen teema on ”nostalgia”, nostan pienen palasen Lahden historiaa johdattelemaan meidät tähän päivään. Poimin Wikipediasta muutamia valikoituja kohtia, jotta saisimme käsityksen, mistä tähän on tultu:

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445 . Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä.

Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä.

24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n käskyllä. Lahden kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin nykyinen ydinkeskusta.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista tunnetuksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava RauteMallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.[22]

Lisää Lahden historiasta ja nykyisyydestä voi lukea esim. Wikipediasta.

Lahdessa oli toukokuussa 2024 tarjolla poikkeuksellisen paljon nostalgiaa, kun siellä järjestettiin nostalgiaviikko. Sen päätapahtuma eli vuotuinen klassikkoajoneuvojen suurnäyttely Classic Motorshow kokosi jälleen kerran tuhannet nostalgian ystävät Lahden messukeskukseen 4.-5.5.2024 Teemana oli ”Pieni on kaunista”.  Näyttelyssä oli mukana yli 400 vähintään 25-vuotiasta ajoneuvoa moottoripyöriä, autoja, traktoreita yms. Todella mielenkiintoinen tapahtuma oli siis odotettavissa.

Visit Lahti kehotti yhdistämään Classic Motorshow-reissuun muutakin nostalgiaviikon oheisohjelmaa. Riku Motor täytti 40 vuotta, Malvan Juuret-näyttely on viime vuosien suosituimpia näyttelykohteita Suomessa ja legendaarinen El Toron pippuripihvi jatkaa voittokulkuaan, Teerenpeli täytti 30 vuotta ja Kino Iiris tarjosi edelleen erinomaisia elokuvia viikoittain vaihtuvin elokuvin. Oli siinä ohjelmaa pidemmäksikin aikaa! 

Olen koonnut tähän kaikki ne kohteet, joissa olemme ehtineet käydä tähän mennessä. Lisää tulee sitä mukaan kuin kierroksemme etenee ja jutut valmistuvat. Todella kiinnostavaa!

Kino Iiris osoittautui todelliseksi helmeksi hyvien elokuvien ystäville. Olemme ehtineet nauttia jo useita erinomaisia elokuvia ja elämysmatkamme jatkuu. Tässä kooste siitä mitä muutakin löytyi tuosta lahtelaisesta elokuvakulttuurin legendasta. Yksi oivallus oli sekin, että tuollahan voi järjestää vaikka omia elokuvatapahtumia eli valita elokuva ja pyytää kaverit paikalle yksityisnäytökseen. Hyvä vinkki syntymäpäiville yms.

Elokuvateatteri Kino Iiris

Kino Iiris – lahtelainen legenda jo eläessään

 

Lahden kaupunginteatteri

Kaupunginteatteri toimii arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemassa, vuonna 1983 valmistuneessa rakennuksessa, joka palkittiin Vuoden Betonirakenne -palkinnolla vuonna 1982 ja on edelleen yksi Lahden nykyarkkitehtuurin maamerkeistä. Teatteritalossa on kolme näyttämöä: Suuri näyttämö (653 paikkaa), pieni näyttämö (212 paikkaa) ja studionäyttämö (75 paikkaa). Lisäksi syksyllä 2024 otetaan käyttöön myös Lämpiönäyttämö teatterin ala-aulassa.

Ensimmäinen muistikuvani Lahden kaupunginteatteriin on syksyltä 1986. Toimin tuolloin Oulun Normaalikoulun ala-asteen rehtorina. Opettajankouluttajien etuoikeuksiin kuului vielä silloin puolen vuoden sapattivapaa ja meillä oli sapattilaisten tapaaminen Heinolan silloisessa kurssikeskuksessa. Teimme sieltä teatterimatkan ”vuoden betonirakennukseen” ja siitä alkoivat nyt on lähes 40 vuotta kestäneet teatterikäyntini Lahden kaupunginteatterissa. Jostain syystä mieleen on jäänyt Simpauttaja-elokuvan ”Imppana” tutuksi tullut näyttelijä, poliitikko Pekka Räty, joka oli silloin televisiosta tuttu 😉 Hänen muotokuvansa löytyy edelleen teatterin lämpiöstä.

Aloittaessani Visit Lahden kanssa pienimuotoisen yhteistyön, tapasin Lahden kaupunginteatterin uuden johtajan Lauri Maijalan eräässä matkailufoorumissa ja heittäydyin hänen kanssaan juttusille. Lopputulos oli, että minusta tuli teatterin pienlähettiläs blogini kautta. Saamme käyttöömme vapaaliput joihinkin näytöksiin ja sopimukseemme kuuluu, että pidän sopivasti ”älämölyä” siitä mitä teatterissa tapahtuu.

Olemme käyneet katsomassa nyt pari uutuutta eli ”The Black Rider ja ”Thelma ja Loviisa”. Miten nuo hämmennystä, jopa ajoittaista kohua aikaansaaneet esitykset kolahtivat meihin, selviää, kun luet alla olevasta linkistä aukeavat ”kriitikon” näkemykset.

Lahden kaupunginteatterin uusi linjaus herättää toiveikkaita ajatuksia

 
Näihin arvioihin tulee lisää vaiheittain. Pysy siis kanavalla niin kuulet.
 

Katso Lahden kaupunginteatteri ohjelmisto/esityskalenteri täältä:

Esityskalenteri – Lahden kaupunginteatteri

On kyllä helppo tunnustaa olevansa lahtelainen, kun vuoden 2023 kulttuuriteoksi valittu Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva sijaitsee noin 1 km päässä kotoamme. Olemme vierailleet siellä useita kertoja ja käynti siellä on aina yhtä kiehtovaa.

Jokainen Malvaan astuva museovieras kohtaa ensimmäisenä tämä Ahto-teoksen, jonka on tehnyt suomalainen Ekho Collective.

Lahtelaisittain ylivoimaisesti kiehtovin näyttely on Juuret – Aarteita kokoelmista, joka esittelee museon Lahdessa säilyttämiä julisteita, taideteoksia ja huonekaluja. Palkittu lahtelaismuotoilija ja sisustusarkkitehti Tapio Anttila on suunnitellut Juuret-näyttelyn arkkitehtuurin ja ilmeen. Anttilan ajatuksiin näyttelysuunnittelusta tutustutaan alla olevalla videolla.

Kävimme tutustumassa Malvan näyttelyyn palveluasiantuntija Toni Laakson johdolla. Suosittelemme osallistumaan noihin yleisöopastuksiin, joita järjestetään museovieraille muutaman kerran viikossa kierroksen kuuluessa lipun hintaan. Opastuksen voi tilata maksusta myös muihin aikoihin. Ja huomaathan, että Malva on Museokortti-kohde.

Juuret-näyttely on ainakin meille senioreille se must-juttu! On kiehtovaa tehdä aikamatka omaan lapsuuteen ja nuoruuteen vaikkapa katselemalla lahtelaisen huonekaluteollisen pioneerin Asko-huonekalutehtaan tuotteisin.
Malva on myös kohtaamispaikka. Satuimme jokunen vuosi sitten näyttelyyn yhtaikaa ystävämme Maritan kanssa.

Jokainen seniori-ikäinen löytää monipuolisesta valikoimasta juuri niitä huonekaluja, joita oli ”jokaisessa” kodissa 50-70-luvuilla. Voi mikä nostalgiamatka. Näyttelyssä on toki paljon muutakin aikakautensa nähtävä taidetta unohtamatta.

Tällä hetkellä meneillään olevat näyttelyt löytyvät täältä:

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

Ensimmäinen ravintola, jossa kävimme syömässä muutettuamme Lahteen vuonna 1989, oli El Toro. Siksikin oli todella nostalgista käydä, jälleen kerran, maistelemassa tuo legendaarinen pippuripihvi. Tarjolla on toki paljon muutakin hyvää. Kerron artikkelissa miksi syntyi El Toro ja ketkä sen synnyttivät. Lue ja tutustu!

Viva El Toro! – Lahden legendaarisin pippuripihvin kotipaikka

 
Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone
 

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone lienee Lahden perinteisin ja tunnetuin hotelli. Kävimme tutustumassa siihen kesällä 2023 ja hotelli ansaitsee tulla nostetuksi tähän nostalgiapläjäykseen. Staycation Lahden Seurahuoneella oli hieno elämys!

Staycation Lahden Seurahuoneella oli elämys!

 

Ainakin vanhat tietävät, että Lahden keskustassa on komeillut jo yli 120 vuoden ajan rakennus, joka on palvellut Kansanopistona. Mutta kuinka moni tietää mitä tuossa historiallisessa rakennuksessa tapahtuu tällä hetkellä? Me emme tienneet, joten otimme asiasta selvää.

Kävimme tutustumassa Opiston Kunkkuun sen nykyisen omistajan Tom Vasaran opastuksella. Erinomaisen mielenkiintoisen kierroksen tuotoksena koneellani odottaa mittava määrä mielenkiintoisia valokuvia paikoista, joissa aaveetkin elävät omaa elämäänsä.

Saimme vierailumme aikana perusteellisen opastuksen Opiston Kunkun tiloihin ja toimintaan Samin ja nykyisen omistajan Tom Vasaran avulla.

Mitä kaikkea noiden vanhojen seinien sisältä löytyy, selviää tästä:

Opiston Kunkku on Lahden uusi tapahtumakeskus

 
Kisälli – antiikkia ja Lahden paras kirpputori
 

Tutustumislistaltamme löytyy myös eräänlainen lahtelainen legenda, vuodesta 1994 antiikkialalla toiminut Antiikkikauppa Juhokusti -toiminimen alla touhuava Kirpputori Kisälli.

Kisällin tiskin takana seisova Esa Salminen ei ole mikään oppipoika. Esa on jo 30 vuotta kestäneen antiikkikauppiaan uransa lisäksi meklannut myös reilut 1500 huutokauppaa. Ennen antiikin aikoja Esa valmistui kultasepäksi Lahden Kultaseppäkoulusta. Kirpputori Kisällin isäntänäkin on ehtinyt vierähtää jo kohta seitsemän vuotta. ”

Juhokustin luoja, yrittäjä Esa Salminen perehdytti meidät Kisallin toimintaan.

Olemme kohdanneet Esa Salmisen kanssa ensimmäisen kerran joskus 1990-luvulla käydessämme ostamassa puisen arkun Juhokustista, joka toimi silloin hänen kotitilansa tiloissa. Sittemmin teimme hänen kanssaan kauppaa, kun Esa osti tätini omaisuutta hänen muutettua Jenkkeihin tyttäriensä luokse.

Meillä ei ole aiempaa kokemusta kirpputorimyynnistä, mutta nyt päätimme kokeilla. Sovimme, että vuokraamme Kisällistä myyntipöydän kuukaudeksi ja laitamme kotoamme löytyvää ylimääräistä tavaraa myyntiin. Tulen raportoimaan tuosta kokemuksesta sivuillani, Instagramissa ja Facebookissa säännöllisesti. Vuokrapöydän antimet ovat ostettavissa Kisällissä 2.5.2024 alkaen. Laitan myytävistä tuotteista tietoa sosiaaliseen mediaan sitä mukaan, kun uutta aineistoa ilmestyy pöydälle.

Pidempi artikkeli Kisällin toiminnasta ja kokemuksistamme kirpputorimyyjinä löytyy tästä alta. Lue miten pärjäsimme testattuamme neljä viikkoa kirpputoripöytää. Veikkaan, että saat pari vinkkiäkin. Kannattaisi ehkä sinunkin kokeilla toripyyntiä.

Appa testasi Lahden suosituimman kirpputorin

 
 
Teerenpeli – maailman kuuluisin suomalainen tislaamo
 

Kukapa olisi vielä 20 vuotta sitten uskonut, että Suomesta löytyy joskus kansainvälisiä palkintoja haaliva huippuviskejä tuottava tislaamo Teerenpeli? Ei juuri kukaan, paitsi toimitusjohtaja Anssi Pyysing, vuonna 1994 perustetun perheyrityksen sielu. Teerenpelin sanotaan syntyneen intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria ja laadukkaita panimo- sekä tislaamotuotteita kohtaan.

Meille tarjoutui tässä Visit Lahti -yhteistyössä mahdollisuus tutustua myös Teerenpeliin. Kierros on nyt tehty ja artikkeli on luettavissa tästä:

Teerenpeli Yhtiöt loihti maailman parhaan viskin!

 
Noiden palkintojen kanssa voi elää… 🙂

Teerenpelin panimo on kasvanut jopa suuren ja kauniin lähes naapuritontilla toimivan Hartwallin kilpailijaksi monipuolisella valikoimallaan. Pääsimme maistamaan tutustumiskierroksella paria tuotetta, josta toinen vakuutti niin, että sitä lähti mukaan useampi pullo. Muita ostimme yhden ihan vaan omaa tastingiamme varten. Saas nähdä milloin niitä raaskii maistaa. Kesää ja saunailtoja odotellessa, palaamme asiaan, kun aihetta ilmenee…

Lähes jokainen hieman varttuneempi suomalainen kyllä tunnistaa lentävät lauseet ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi noilla mainoskampanjoillaan ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen , joka täyttää tänä vuonna jo 94 vuotta ja Lahden Sininen.[22] Mallasjuomaa ei enää ole sillä nimellä, mutta panimo kyllä jatkaa ja voi hyvin edelleen nimellä Hartwall. Tuo Victor Hartwallin Helsinkiin vuonna 1836 perustama Pohjoismaiden ensimmäisen kivennäisvesien tuotantolaitos osti Mallasjuoman vuonna 1988, kuten oli tehnyt myös Lapin Kulta -yhtiölle vuonna 1980.

Hartwallin tehtaanmyymälässä ja panimossa vierailimme jo ennen tätä yhteistyöprojektia, joten siitäkin saattaa tulla lisää kerrottavaa myöhemmin. Tässä alkuun pari kuvaa vierailultamme:

Hartwallin historia pähkinänkuoressa tai kuvassa, ihan miten vaan.
Aikamoinen yritys. Ja kaiken takana on maailman paras vesi!
Kyllä lähtee!

Malskin historia juontaa Mallasjuomaan, joka oli oli kauppias Henrik Mattsonin poikiensa Ernst Mattsonin ja Maximillian Mattsonin kanssa 1912 perustama panimo. Lahti tunnetaan Mallasjuomasta vaikka sitä ei enää ole olemassa. Panimo paikalle on kuitenkin syntynyt Malski, josta kotisivu kertoo näin:

Lahden keskustassa toimiva kaupunkilaisten, yritysten ja kulttuurin keskus. Historiallisessa panimorakennuksessa toimivan Malskin erikoisuus on paikallisuus ja yhdessä tekemisen tapa, joka tuottaa näkyviä tuloksia ajankohtaisina tapahtumina, uutena liiketoimintana ja vaikuttavina kohtaamisina. Malskin kantavat voimat ovat uutta luovat yritykset, Malva-museo, tapahtumasali Sammio, coworking yhteisö, ravintola, viinikahvila ja panimopubi.

Palaamme jossain vaiheessa Malskiin ja sen puitteissa toimiviin yrityksiin. Toimistotilat kävimme jo katsastamassa, mutta kahvila, ravintola ja panimo jäivät vielä esittelyä vaille. Katsotaan milloin ehdimme tutustumaan niihin. Hyvää kannattaa odottaa!

Lahti on jonkinmoinen pyöräilykaupunki ainakin siinä mielessä, että se on satsannut hirveän isoja rahoja CitiCAP:iin, ns. älykkääseen pyörätiehen. Lue linkistä mikä juju on tuossa 2,5 km mittaisessa energiatehokkaisiin valoihin ja pimeän ja lumen aikaan tien pintaan heijastavissa kävelyn ja pyöräilyn erottelua merkkaavat liikennemerkeissä. Minun älyni ei valitettavasti oikein riitä ymmärtämään miljoonasatsauksen merkitystä.

Mutta onhan Lahti pyöräilykaupunki. Pyöräteitä riittää ainakin meikäläisen tarpeisiin. Ja voin kokemuksen syvällä alemman 2-basson äänellä lausua, että pyöräily paransi tenniksessä kipeytyneen akillesjänteeni. Kipuilin sen kanssa tammikuusta 2021. Lääkäri sanoi, että saan sen kuntoon uimalla tai pyöräilemällä. Valitsin jälkimmäisen ja kartoitin kaikki lähiseudun sähköpyöräliikkeet aikana, jolloin komponenttipula oli tehnyt sähköpyöristä tuotteen, jotka viedään käsistä sitä mukaan kuin niitä tulee liikkeisiin.

Haluan nostaa Fillaripisteen pramille paitsi siksi, että löysin itselleni hyvän pyörän, myös siksi, että saan siellä aina todella hyvää palvelua. Osin sen, osin rajoitetun säilytystilan vuoksi jätän mieluusti lemmikkini pojille talvisäilytykseen ja teetän samalla siihen vuosihuollon. Katson, että arvokas pyörää ansaitsee asianmukaisen huollon.

Valtteri Turunen kertoi millainen huolto pyörälle kannattaa tehdä ja mitä sellainen maksaa.

Kristian ja Valtteri ymmärtävät pyörien päälle, mutta myös hyvän asiakaspalvelun merkityksen. Kiitos poijaat!

Uskon ja toivon, että Fillaripiste on tulevaisuuden nostalgiaa. Fillaripiste oli esillä Nostalgiaviikon aikana Lahden torilla esittelemässä tuotteitaan ja palvelujaan la 4.5.2024. Tässä alla Kristian esittelee Fillaripisteen toimintaa:

Katso Lahden alueen pyöräilyreitit täältä ja lähde fillaroimaan!

Pyöräily Lahden seudulla

Tässä vielä muutamia muita vinkkejä Lahdesta ja sen lähiseudulta:

Lahden alueen parhaat luontokohteet

Lahden keskustan parhaat kävelymaastot

Pulkkilanharjun kaunis luontopolku

Aurinkovuoren kaunis maisema lumoaa

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. Tässä oli paljon tuttuja ja hyväksi todettuja paikkoja. Taivaanrannassa on vuosien aikana tullut käytyä todella usein, ja olen osallistunut myös esittelykierrokselle. Seurahuoneestakin on pelkästään hyvää sanottavaa, ja Opiston kunkussakin on tullut järjestettyä muutamakin tapahtuma – erinomainen paikka myös siihen.

  2. Niinpä Mikko, Lahdesta löytyy paljon mukavaa. Kyllä meidän kelpaa 🙂 Päivitän tuota listausta, kun kiireiltäni ehdin. Paljon on vielä kesken ja rakennekin muuttunee. Onhan se niin, kuten tiedät, että artikkelien kirjoittaminen vie valtavasti aikaa. Silti ihan kivaa hommaa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *