· · · · · ·

Sibelius-museo on Suomen monipuolisin musiikkimuseo

Åbo Akademin säätiön ylläpitämänä Sibelius-museo on Suomen monipuolisin musiikkimuseo. Tämä Turussa (Piispankatu 17) Aurajoen rannalla lähellä Turun tuomiokirkkoa sijaitseva museo on omistettu sekä kansallissäveltäjä Jean Sibeliukselle että laajemmin musiikin historialle. Museossa järjestetään myös tilapäisnäyttelyitä sekä konsertteja. Tällä hetkellä siellä on erittäin mielenkiintoinen näyttely Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä – J. Pohjanmies

(Osittainen yhteistyö Sibelius-museon kanssa.)

Sibelius-museo on sen verran huomaamaton, että vaikka olemme vierailleet lukuisia kertoja Turun Tuomiokirkossa, emme olisi tienneet siitä mitään, ellemme olisi saaneet museon johtajalta Teemu Kirjoselta kutsua tulla tutustumaan siihen. Noudatimme tuota kutsua marraskuussa 2024 ja kerron tässä artikkelissa mitä kaikkea opimme vierailumme aikana. Sen voin heti todeta, että kannatti mennä!

Sibelius-museon historiaa ja arkkitehtuuria

 

Sibelius-museon rakennus on yksi Suomen 1960-luvun modernismin omalaatuisimmista luomuksista. Sen yksinkertainen ja karu, mutta samalla jännittävä ja ainutlaatuinen muotokieli houkuttelee arkkitehtuurista kiinnostuneita vierailijoita eri puolilta maailmaa. Museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1968, ja sen on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman, joka suunnitteli myös monia muita Åbo Akademin rakennuksia. Museorakennus on listattu Docomomon Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimassa.”   (Lainaus Sibelius-museon sivuilta)

Arkkitehti Woldemar Baeckmanin modernistista betoniarkkitehtuuria edustava rakennus on jo itsessään merkittävä nähtävyys arkkitehtuuristaan kiinnostuneille. Matala rakennus ei kiinnitä helposti kulkijan mielenkiintoa, joten se olemassaolo on tiedettävä, että edes huomaa rakennuksen muiden joukosta.

”Matala museorakennus poikkeaa sitä ympäröivistä yliopistorakennuksista, joista kaikki ovat peräisin 1800-luvulta. Museorakennuksessa on kaksi kerrosta, joista toinen on maanpinnan alapuolella. Molemmissa kerroksissa on näyttely- ja opetustiloja, ja alemmassa kerroksessa on lisäksi arkistohuoneita ja luentosali. Museon kokonaistilavuus on yli 10 000 kuutiometriä.”  (Lainaus Sibelius-museon sivuilta)

 

Sibelius-museo sijaitsee keskellä kaupunkia Piispankadulla, Tuomiokirkon puolella Aurajokea eli täl pual jokke.

”Museo rakentuu konserttitilana käytetyn Sibelius-salin ympärille. Konserttisalin vieressä sijaitsee neliönmuotoinen atriumpiha, jota reunustavat muut museotilat. Museon alkuperäinen sisustus oli Carin Bryggmanin käsialaa. Esimerkiksi edelleen käytössä olevat valaisimet ja konserttisalin tuolit ovat Bryggmanin suunnittelemat. Sisustusta on myöhemmin täydennetty.” (Lainaus Sibelius-museon sivuilta)

Lue lisää Sibelius-museon arkkitehtuurista täältä:

Arkkitehtuuri – Sibelius-museo

Tapahtumat ja konsertit

 

Museo järjestää säännöllisesti konsertteja ja muita musiikkitapahtumia. Esimerkiksi ”Sibbe Live!” -konserttisarja tuo lavalle monipuolisia esiintyjiä eri musiikkigenreistä. Tulevista tapahtumista saa lisätietoja museon verkkosivuilta.

Teemu Kirjonen, Asko Leppilampi ja II intendentti Charlotta Kivistö Turun filharmonisen orkesterista, joka tarjosi meille sunnuntai-iltana mahdollisuuden kuulla museon Sibelius-salissa orkesterin muusikoiden kamarimusiikkikonsertin.

Turun filharmonisen orkesterin tuleviin konsertteihin pääset tutustumaan täältä: Etusivu | Turun filharmoninen orkesteri.

Sibelius-Museon konsertit löytyvät täältä: Tapahtumat arkiv – Sibelius-museo

”Kun museorakennus saatiin valmiiksi 1960-luvun lopulla, Maj-Lis Rosenbröjerin suunnittelema sisäpiha kasveineen ja valaistuksineen oli näkyvä osa museon arkkitehtuuria. Sittemmin sisäpiha oli pitkään suljettu, mutta vuonna 2019 arkkitehti Pia Sabelström suunnitteli sen uudelleen. Sisäpiha avattiin uudelleen yleisölle, ja kesäaikaan siellä järjestetään konsertteja. Istutuksia atriumpihalla ei enää ole, vaan nykyisin pihaa koristavat kivet, ruukkukasvit ja istumapaikat. Sibbe Atrium on viihtyisä rentoutumispaikka, keidas kaupungin keskellä. Siellä Sibelius-museon voi kokea aivan uudella tavalla ja täysin maksutta. Sisäpihan kivipuutarhan terassilla vierailijat voivat istuskella ja rentoutua.”  (Lainaus Sibelius-museon sivuilta)

Kokoelmat ja näyttelyt

Sibelius-museon kokoelmiin kuuluu noin 2 000 soitinta eri puolilta maailmaa, kattaen sekä länsimaisen taidemusiikin instrumentit että kansansoittimet. Lisäksi museossa on laaja arkisto, joka sisältää muun muassa käsikirjoituksia, kirjeitä ja valokuvia liittyen suomalaiseen musiikkihistoriaan.

Sibelius-museon kellarikerroksen suojiin kätkeytyy eräs Suomen suurimmista musiikkiarkistoista. Museon nimi johtaa helposti harhaan – varsin yleinen oletus on, että museo arkistoineen keskittyy tallentamaan pelkästään Jean Sibeliukseen liittyvää aineistoa. Sibelius-aineisto muodostaa kuitenkin vain muutaman prosentin kokonaisuudessaan n. 1500 hyllymetriä käsittävästä musiikkiarkistosta. Arkiston kokoelmiin kuuluu mm. painettuja nuotteja ja nuottikäsikirjoituksia, valokuvia, konserttiohjelmia sekä julisteita. Osa Sibelius-museon arkistomateriaalista on selattavissa Finnassa, ja uutta materiaalia luetteloidaan ja digitoidaan koko ajan.  (Lainaus Sibelius-museon sivuilta)

Pysyvä Sibelius-näyttely esittelee Jean Sibeliuksen elämää ja teoksia.

Museosta löytyy mm. tämä alkuperäinen Sibeliuksen 6. sinfonian partituuri. Teoksen kantaesitys oli 1923.  (Anteeksi epätarkka kuva!)

Sibelius-museon alakerran näyttelytila, urkusali, esittelee kosketinsoittimia. Esillä on yli 30 pianoa, flyygeliä, urkua, harmonia ja mekaanisia soittimia, sekä joitain erityisiä harvinaisuuksia kuten koskettimistolla varustettu jousimonokordi ja Topeliuksen omistuksessa ollut flyygeli.

Sibelius-museon soitinnäyttelyssä on nähtävissä (osin myös testattavissa) paljon soittimia. Tässä alla muutamia urukusalin soittimia:

Esillä on yli 30 pianoa, flyygeliä, urkua, harmonia ja mekaanisia soittimia, sekä joitain erityisiä harvinaisuuksia, mm. Topeliuksen omistuksessa ollut flyygeli.

Koskettimistolla varustettu soitinharvinaisuus jousimonokordi.
Soitinnurkassa olevia soittimia voi vapaasti soittaa museovierailulla. (Kuva museon sivulta.)

Tässä opastusvideo, jossa museonjohtaja Teemu Kirjonen kertoo Sibelius-museosta:

Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä – Juhani Pohjanmies

 

Sibelius-museossa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä siellä on tarjolla 1.6.2025 Juhani Pohjanmiehen elämäntyötä esittelevä näyttely ”Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä.  
Juhani Pohjanmies oli urkuri, urkusuunnittelija, säveltäjä, opettaja, scifi-kirjailija ja soitinkeksijä, edellä aikaansa etenkin sähkösoittimissa.
Vaikka Pohjanmies opiskeli ennen kaikkea musiikkia, suoritti hän myös kasvatustieteen opintoja ja ajautui kansakoulun opettajaksi ja sitä kautta soitinten keksijäksi ja tekijäksi. Siitäkö johtuu, että minulle, musiikkiin erikoistuneelle luokanopettajalle tuo näyttely kolahti oikein kunnolla? Toimiessani   kouluissa lähinnä rehtorin tehtävissä opetin myös viikoittain muutaman tunnin musiikkia. Silloin erilaiset koulusoittimet tulivat todella tutuksi. Juhani Pohjanmies rakenteli urkuja, mutta soittimien suunnittelussa ja rakentamisessa hän oli varsinainen Pelle Peloton.
Pohjanmiehen toimiessa opettajana kouluilla ei ollut varaa ostaa soittimia, joten hän rakenteli niitä itse. Tässä varsin erikoinen ratkaisu soittaa koulukanteleella ja opetella samalla nuotteja.
Juhani Pohjanmies oli myös säveltäjä.
”Jokainen” varttuneempi suomalainen tuntee Kuubalaisen serenadin, mutta tuskin juuri kukaan sen säveltäjää. Ainakaan me emme tunteneet koko miestä saati sitä, että Pohjanmies on tuon suositun laulun tekijä.
Nuottipikakirjoittaja
Soitinten suunnittelu ei pysähtynyt pelkästään koulusoittimiin vaan Pohjanmies oli myös urkujen rakentaja.

Pohjanmiehen asuinpaikaksi vakiintui vuoden 1942 jälkeen Lahti, jossa eräs hänen läheisiä ystäviään ja kollegoitaan oli musiikkiopiston johtaja ja säveltäjä Felix Krohn (1898–1963). Läheisistä väleistä kertoo, että Krohn oli myös Pohjanmiehen pojan kummi. Lahdessa (Kirkkokatu 5) oli aikoinaan Pohjanmiehen rakentamat urut. Pohjanmies rakennutti myöhemmin talon Hollolan Sairakkalaan.

Museonjohtaja Teemu Kirjonen esittelee Juhani Pohjanmiehen rakentamaa pianokannelta.

Opastusvideo Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä -näyttelyyn

Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä -näyttelyn kuraattori, Sibelius-museon näyttelyamanuenssi Ilona Vanhakartano toimi oppaanamme. Taltioin pääkohteita opastuskierroksesta videolle. Mikäli haluat saada ensivaikutelman näyttelystä tai palauttaa mieleesi mitä näit museossa, sinun kannattaa katsoa tämä video:

Pohjanmiehen näyttely on sellainen, että jos olisin edelleen opetushommissa,  veisin luokkani ehdottomasti tutustumaan siihen pidemmänkin matkan päästä. Laittakaahan opettajat Sibelius-museo luokkaretkikohteeksi. Se kannattaa! Niin, ja onhan siellä Turussa paljon muutakin nähtävää 🙂

Sibelius-museon aukioloajat

Ke, pe–su klo 11–16
To klo 11–18

Konsertit ja muut tapahtumat näet museon tapahtumakalenterista.

Vuonna 2025 museo on avoinna seuraavasti:

  • 1.1.2025: Suljettu
  • 6.–21.1.: Suljettu
  • 22.1.–19.6.: Keskiviikko, perjantai–sunnuntai klo 11–16, torstai klo 11–18
  • 18.4. (Pitkäperjantai): Suljettu
  • 1.5.: Suljettu
  • 20.–22.6. (Juhannus): Suljettu
  • 25.6.–31.8.: Keskiviikko–sunnuntai klo 11–18
  • 3.9.–28.12.: Keskiviikko, perjantai–sunnuntai klo 11–16, torstai klo 11–18
  • 21.9. (Turun päivä): Ilmainen sisäänpääsy
  • 1.10. (Säätiöpäivä): Ilmainen sisäänpääsy
  • 6.12. (Itsenäisyyspäivä): Suljettu
  • 24.–26.12. (Joulu): Suljettu
  • 31.12. (Uudenvuodenaatto): Suljettu
  • 1.1.2026: Suljettu

Pääsyliput   

  • Aikuiset 7 €
  • Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
  • Ryhmät 5 € /hlö, vähintään 10 asiakasta
  • Museokortti käy myös maksuvälineenä.
  • Alle 18 v. ilmaiseksi
  • Koululuokille opettajan seurassa ilmainen sisäänpääsy, suosittelemme varausta etukäteen.
  • Museoon on mahdollista tutustua lisäkorvauksesta myös normaalin aukioloajan ulkopuolella.
Kiitos museoiden johtaja Teemu Kirjonen opastuksesta ja vieraanvaraisuudesta!

Vierailuvinkkejä

Sibelius-museo tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden syventyä suomalaiseen musiikkiperintöön ja nauttia monipuolisista kulttuurielämyksistä. Olitpa musiikin harrastaja tai satunnainen matkailija, museo tarjoaa kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa.

Museon yhteydessä toimii museokauppa, josta voi hankkia musiikkiin liittyviä tuotteita ja matkamuistoja. Turun keskustasta on lyhyt kävelymatka museolle, ja alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vierailun yhteydessä kannattaa tutustua myös läheiseen Turun tuomiokirkkoon ja muihin Aurajoen ympäristön nähtävyyksiin.

Museon naapurissa tien toisella puolella on Ett Hem -museo, joka on auki kesäisin ja joulun ympärillä. Seuraavan kerran museo aukeaa toukokuussa 2025

Koska jokaisen tulee myös syödä, hyvä ruokapaikka löytyy myös naapuritontilta. Kävimme lounastelemassa viereisessä ravintola Gräddassa.

Teemu Kirjonen tarjosi meille lounaan ja toimi oppaanamme vierailumme ajan. Suurenmoinen kiitos Teemu!

Kävimme tutustamassa myös Ett Hem -museoon ja tuon vierailun postaus on luettavissa tästä alta:

Ett Hem -museo Turussa pukeutuu jouluun

Lisäksi Åbo Akademin säätiön museoiden joukkoon kuuluu Naantalissa sijaitseva Casa Haartman.  Siitä kerrotaan museon sivuilla seuraavaa:

Turkulaisarkkitehti Erik Bryggman (1891–1955) piirsi Casa Haartmanin pariskunta Axel ja Hedvig Haartmanille. Axel Haartman (1877–1969) oli monipuolinen kulttuuritoimija. Hän päätti jo lapsena ryhtyvänsä taiteilijaksi, ja tässä päätöksessä hän pysyi. Taiteilija-ammattinsa lisäksi hän toimi toimittajana, taidekriitikkona, taidekauppiaana ja kirjailijana. Kolmen vuosikymmenen ajan, vuodesta 1923 vuoteen 1953, hän oli Turun taidemuseon intendentti.

Rakennus edustaa 1920-luvun tyypillistä klassista tyyliä, joka on saanut vaikutteita Italiasta ja Ruotsista. Karkea ulkokuori muodostaa kontrastin Axel Haartmanin värikkäisiin katto- ja seinämaalauksiin sekä persoonalliseen sisustukseen.

Talossa on säilytetty pariskunta Haartmanin alkuperäinen sisustus. Sitä on koristettu niin Axel Haartmanin kuin muiden taiteilijoiden, kuten Fanny Churbergin, Victor Westerholmin ja Wäinö Aaltosen teoksilla. Kesäaikaan myös talon puutarha kukkivine hedelmäpuineen, sipulikasveineen ja perennoineen on nähtävyys.

Axel ja Hedvig Haartman pitivät taloaan yhtenä Axelin tärkeimmistä taideteoksista ja halusivat sen säästyvän jälkipolville. Hedvigs Minne -yhdistys toteutti tätä toivetta vuodesta 1970 vuoteen 2017, jolloin Casa Haartman lahjoitettiin Åbo Akademin säätiölle.

Katso kesän 2025 aukioloajat ja pääsylippujen hinnat täältä:

Vieraile meillä – Casa Haartman

 

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. On tosiaan huomaamaton. Olen aikoinaan asunut 8 vuotta ja käynyt niin ikään monta kertaa tuomiokirkossa, mutta en ollut tästä tietoinen. Mutta täytyy pitää mielessä, Turussa kuitenkin tulee välillä käytyä.

  2. Niinpä Mikko! Minäkään en olisi tiennyt tuosta mitään ellei Teemu olisi kutsunut tutustumaan. Laita sinäkin postausta jakoon, jotta mahdollisimman moni muukin löytää tuon upean museon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *