Serlachiuksen Taidemuseo Gösta on Suomen paras ”maalaistaidemuseo”

Serlachiuksen Taidemuseo Gösta on Suomen paras ”maalaistaidemuseo”. Tällaisiin ajatuksiin tulimme, kun kävimme toisen kerran elämässämme pohjoisella Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa. Museosta löytyy Akseli Gallen-Kallelan, Emil Wikströmin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja monien muiden teoksia. Huikeita juttuja! Mesenaatti ja taiteen kerääjä Gösta Serlachius on tehnyt suuren palveluksen Suomen kansalle kerätessään kansallisaarteita yhteen paikkaan. Eikä keräys ole onneksi päättynyt, sillä vuonna 1933 perustettu taidesäätiö tekee edelleen harkiten, mutta jatkuvasti sinne hankintoja.

Edellisenkin Mäntän vierailun syynä oli käydä samaisessa taidemuseossa, joka oli nyt saanut upean lisärakennuksen paviljongin kylkeensä. Paviljongin arkkitehtuuri on jo yksistään tutustumisen arvoinen nähtävyys. Sen arvo on kuitenkin ennen kaikkea vaihtuvissa näyttelyissä, jotka saavat ihmiset palamaan uudelleen ja uudelleen tuohon ainutlaatuiseen taidemuseoon.

Suuri suositus museoduolle, jonka toinen osa on Mäntän keskustassa sijaitseva Gustaf-museo!

(Yhteistyössä Museokorttimuseoiden kanssa.)

(Ajantasaistettu 23.5.2021)

Serlachiuksen Taidemuseo Gösta on Suomen paras ”maalaistaidemuseo”

 

Serlachius-museot Taidemuseo Gösta ja Gustaf-museo sijaitsevat Mänttä-Vilppulan kaupungissa noin 3 km päässä toisistaan. Gösta on suosikkimme, mutta molemmissa kannattaa ehdottomasta käydä, etenkin kun pääsylipulla pääsee molempiin. Suosituksemme on, että aloitat Gustaf-museosta, jotta saat ymmärrystä siitä miksi museot ovat syntyneet. Kirjoitin siitä erillisen postauksen:

Serlachiuksen museot ovat lahja Suomen kansalle

Museoilla on aivan erinomaiset nettisivut, joista selviää kaikki oleellinen. Sen vuoksi en yritäkään alkaa avata näyttelyitä ym. vaan lukijan on parasta tarkistaa hinnat, aukioloajat ym. asiat suoraan museon verkkosivuilta.

 

Taidemuseo Gösta on kansallinen aarre

 

Taiteen kerääjänä ja mesenaattina vuorineuvos Gösta Serlachius jatkoi setänsä, Mäntän paperitehtaan perustajan, kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen (1830–1901) jalanjäljillä. Myös kauppaneuvos oli tukenut nuoria lahjakkaita taiteilijoita heidän uransa alkutaipaleelle. Näiden herrojen ja etenkin Göstan ansiosta Mänttä-Vilppulasta on tullut Suomen johtavia taidekaupunkeja, jonka kansallinen aarre on Taidemuseo Gösta.

Gösta Serlachiuksen elämään ja saavutuksiin kannattaa tutustua esimerkiksi Wikipedian avulla. Hän vakautti yrityksen aseman rakennuttamalla Mänttään selluloosatehtaan vuosina 1913–1914 ja uudistamalla paperitehtaan teknologiaa. Hän laajensi Serlachius Oy:n monipuoliseksi puunjalostuskonserniksi. Wikipediasta kannattaa tutustua myös Göstan rooliin yhteiskunnallisena vaikuttajana:

”Serlachius alkoi eräiden kollegojensa lailla parantaa tehdasyhdyskuntien sosiaalisia oloja. Hän rakennutti työväelle asuntoja ja luovutti heille omakotitontteja, myi heille edullisesti yhtiön maatilojen tuotteita ja tehosti työsuojelua.” Wikipedia

Joenniemen kartano valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935.  Hänen kuoltuaan vuonna 1942 Taidemuseo Gösta aloitti toimintansa toisen vaimonsa toimesta vuonna 1945. Siitä lähtien siellä on esitelty taidesäätiön valtaisaa kokoelmaa.

Taidemuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa puistoympäristössä Melasjärven rannalla.

 

 

Kartanon klassikot -kokoelmaripustus on Taidemuseo Göstan ehdoton helmi

 

Tästä alkaa esittelymme Suomen parhaasta ”maalaistaidenäyttelystä”. Reilun tunnin aikana ei tavoita kaikkia oleellista, mutta tällaiset asiat herättivät huomiotani sen verran, että ne saivat minut tarttumaan kameraan.

Kun väitän otsikossa, että Serlachiuksen Taidemuseo Gösta Suomen paras ”maalaistaidemuseo”, viittaan ennen kaikkea tähän Kartanon klassikot -kokoelmaripustukseen. Sen teokset kuuluvat taidesäätiön omaan kokoelmaan. Kokoelmaripustuksessa on esillä Serlachiuksen taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden sekä vanhan eurooppalaisen taiteen klassikoita sekä Suomen varhaista modernismia.

Serlachiuksen taidekokoelma

Serlachiuksen taidekokoelman ytimen muodostavat Suomen taiteen kultakauden merkkiteokset. Taidemuseo Göstan verkkosivuilla kerrotaan näin:

Gösta Serlachius tutustui setänsä kautta Akseli Gallen-Kallelaan, josta tuli hänen ystävänsä ja hänen keräämänsä taidekokoelman keskeisin taiteilija. Monet muutkin taiteilijat ystävystyivät vuorineuvos Serlachiuksen kanssa. Hän oli hintatietoinen ostaja, mutta samalla vieraanvarainen isäntä lähipiirin taiteilijoille, kuten Eric O. W. Ehrströmille, Pekka Haloselle, Hannes Autereelle, Victor Westerholmille ja Jussi Mäntyselle. Vuorineuvos ei innostunut nonfiguratiivisesta maalaustaiteesta, mutta osti ennakkoluulottomasti näyttelyteoksia oman aikansa modernisteilta, esimerkiksi Tyko Salliselta, Wäinö Aaltoselta, Magnus Enckelliltä ja Helene Schjerfbeckiltä

Lisäksi kokoelmaan kuuluu vanhaa eurooppalaista taidetta 1400–1800-luvuilta. 

Kokoelma on kasvanut jo reilusti yli 10 000 teokseen. Maalaus- ja veistotaiteen ohella siihen kuuluu luonnoskokonaisuuksia, grafiikkaa, viime vuosina hankittuja nykytaiteen teoksia, muun muassa valokuva- ja videotaidetta, installaatioita ja julkisia monumentteja.

Tämä näyttely on niin loistava, että jo sen vuoksi matka Mänttä-Vilppulaan kannattaa. Voin käsi sydämellä todeta, että Suomesta on vaikea löytää upeampaa näyttelyä kuin tämä.

Aloitimme tutustumisen Suomen parhaaseen ”maalaistaidenäyttelyyn” osallistumalla assistentti Maarit Lampisen lyhyeen infotilaisuuteen. Niitä järjestetään säännöllisesti, joten kannattaa aloittaa kierros sieltä.

Kulkutie paviljongista kartanorakennukseen on oma taidenäyttelynsä.

Gösta Serlachius

Gösta Serlachius ottaa vieraat vastaan kartanon ala-aulassa. Gösta nousi G. A. Serlachius Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi monien vaiheiden jälkeen setänsä kuoltua. Gösta oli tehtaan suuruuden luoja ja hänen ansiostaan alkoi mittavan taidekokoelman kerääminen. Taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 pitämään siitä huolta.

Emil Wikström ”Kalapoika”

Harry Kivijärvi ”Kuningas ja kuningatar”

Kartanon kirjastosta löytyy taidenäyttelyn kookkain taideteos, Lennart Segerstrålen maalaama kattofresco.

Kartanon kirjasto

Kirjaston upea kattomaalaus esittää Gösta Serlachiuksen elämäntyötä ja ulkomaanmatkoja. Taiteilija Lennart Segerstrålelle rakennettiin maalaamista varten telineet, joiden päällä hän saattoi maaten tehdä valtavan kokoisen teoksensa.

Anselm Kiefer ”Väinämöinen Ilmarinen”

Tämä valtava, koko seinän kokoinen Anselm Kieferin teos on taidemuseon tuoreimpia hankintoja. Se on saanut kokonaisen huoneen alakerrasta ”käyttönsä”.

 

Akseli Gallen-Kallela on taidemuseon suuri nimi

Akseli Gallen-Kallelalla oli merkittävä vaikutus siihen, että Serlachiuksen Taidemuseo Gösta on Suomen paras ”maalaistaidemuseo”?

Tämä asetelma löytyy Gustaf-museon puolelta. Siinä Akseli Gallen-Kallela maalaa G. A. Serlachiuksen tytärtä ”Sissiä”. Gösta aloitti harjoittelijana Mäntän paperitehtaassa vuonna 1898 ja avioitui seuraavana vuonna serkkunsa Sigrid ”Sissi” Serlachiuksen kanssa.

Akseli Gallen-Kallela ”Sissi Serlachiuksen muotokuva”

Lopputulos Serlachiusten ystävän ja ”hovimaalarin” Gallen-Kallelan työstä on nähtävissä yllä.

Gallen-Kallela ”Tuonelan matkalla”
Akseli Gallen-Kallela ”Säveltäjä Gustav Mahlerin muotokuva”

Museoiden kokoelmiin kuuluu noin 200 Gallen-Kallelan työtä, jotka eivät tosin kaikki ole nähtävissä. Huippua silti!

 

Helene Schjerfbeck on näyttävästi esillä taidemuseossa

Helene Schjerfbeckin töitä löytyy kahdestakin eri huoneesta taidemuseo Göstassa. Yhteensä niitä on esillä noin 20. Tässä muutama:

Helene Schjerfbeck ”Punainen pää II”

Tämä teos on taidesäätiön uusia hankintoja.

Helene Schjerfbeck ”Hiihtäjätär”
Helene Shjerfbeck ”Helena Westermarck”
Essi Renvall ”Tytön pää”

Shjerfbeckin huoneesta löytyy myös tämä Essin Renvallin upea pronssityö.

 

Kuuluisuuksia laidasta laitaan maasta toiseen

 

Paitsi että Gösta Serlachius toimi taiteilijoiden mesenaattina, hänen suuri tavoitteensa oli hankkia taidesäätiölle monipuolinen, arvokas kokoelma. Tässä niistä muutama:

Von Wrightin veljesten lintuaihe

Fredrik Ahlstedt ”Vanha saaristolaisnainen”
Albert Edelfelt ”Sukkaa kutova tyttö”

Tässä Edelfeltin työssä on jotain herkkää, puhuttelevaa. Ihastuin.

Albert Edelfelt ”Tanssiva Gitanai”
Hugo Simberg ”Veljekset”
Hugo Simberg ”Köynnöksen kantaja”

Tämä kuuluu uushankintojen joukkoon ja on luonnosaihe Tampereen kirkon koristusteoksesta.

Pieter Lastman ”Daidalos ja Ikaros”
Rogier van der Weyden ”Ristiltä otto”
Nils Kreuger ”Osterinpyyntiä Bretagnessa”

Kuten yltä huomaatte, kyse on todella upeasta näyttelystä. Tulin kuitenkin yllätetyksi, kun katson tätä postausta tehdessäni museoiden verkkosivulle. Olisi kannattanut katsoa ennen museovierailua, sillä onhan sen teosvalikoima aivan mieletön. Täältä voi tutustua ennen vierailua mitä tuleman pitää. Peräti 197 taidekokoelman töistä löytyy tästä linkistä:

Gösta Serlachiuksen taidekokoelma

 

Piipahdus kartanon viinikellarissa

 

Yleisöllä on mahdollisuus käydä katsomassa Joenniemen kartanon viinitupaan, jonne pääsee pyynnöstä sisääntuloaulasta.

Kuten jutusta käy ilmi, upeat seinämaalaukset runoilija, hovisäveltäjä Carl Michael Bellmanista ym. on maalannut vasta 16 vuotias Irina Bäcksbacka.

Hannes Autereen reliefit viinikellarin ovessa.

Viinituvasta lisää juttua alta aukeavasta videosta ”Opastus kartanon taiteeseen”. Kannattaa katsoa!

Mikäli innostuit ja aiot lähteä tutustumaan tuohon ainutlaatuiseen näyttelyyn, pääset oikeaan tunnelmaan katsomalla ennen visiittiäsi tämän erinomaisen johdantovideon:

Olettamukselleni Suomen parhaasta maalaistaidemuseosta alkaa löytyä perusteita. Vai mitä olet mieltä? Jos tiedät jonkin paremman, kerro siitä postaukseni perässä olevassa kommenttikentässä. Kerro myös mitä itse pidit tästä museosta?

 

Göstan paviljonki 

 

Kesällä 2014 kartanorakennus sai rinnalleen uuden puurakenteisen Göstan paviljongin. Samalla museossa alettiin esitellä klassikkoteosten ohella nykytaidetta ja kiinnostavia teemanäyttelyjä. Gösta suunnitteli omaa taidemuseota Mänttään jo 1930-luvun alussa. Hän ehti piirrättää museosta monet piirustukset ja haki ideoita museoon matkustaessaan Euroopassa. Hänen suunnitelmansa olivat siis jo varsin pitkällä, mutta sota ja hänen kuolemansa 1942 hautasivat ne suunnitelmat.

Museo valmistui siis vasta 80 vuotta sen jälkeen, tosin täysin erilaisena kuin mitä se olisi ollut, jos Göstän suunnitelmat olisivat ehtineet toteutua. Paviljongin suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Vajaan 600 ehdotuksen joukosta voittajaksi valikoitui barcelonalainen arkkitehtistudio MX_SI ja sen arkkitehdit Boris Bezan, Héctor Mendoza sekä Mara Partida.

Paviljonki on tehnyt mahdolliseksi uudet, entistä monipuolisemmat ja mittavammat näyttelyt. Laajennusosan myötä taidemuseo sai myös nykyaikaiset yleisötilat, maisemaravintolan, juhlasalin ja museokaupan sekä ajanmukaiset taidesäilytys- ja konservointitilat.

Paviljongin arkkitehtuurissa kiinnittää erityishuomion se kuinka upeasti se kytkeytyy vanhaan kartanoon.

Lisää paviljongista täältä:

http://artisokka.fi/tag/mx_si/

 

Paviljongin näyttelyt

 

Uudessa upeassa paviljongissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Kesäkuussa 2020 siellä oli tällaiset näyttelyt:

How About the Future? 

Nanna Hännisen retrospektiivinen valokuvanäyttely How About the Future? oli ensimmäinen tila, joka tuli vastaan paviljongissa.

Valokuvanäyttelylle on varattu väljät tilat. Tungosta ei ollut, kuten ei museossa muutenkaan. Tämä johtunee osittain siitä, että olimme liikkeellä myöhään iltapäivällä, juuri ennen sulkemisaikaa. Antaapa valokuvataiteilijan itsensä kertoa näyttelystä:

Nanna Hänninen – How about the Future?

Nanna Hännisen näyttely on avoinna 7.3.2021 saakka.

 

Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta

Italian kiinnostavimmat nykytaiteilijat ovat esillä näyttelyssä Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Useimmat taiteilijoista ovat ensi kertaa esillä Suomessa.

Jos haluat päästä noiden yllä olevien taideteosten ym. näyttelyssä esillä olleiden töiden mielenkiintoiseen maailmaan, kannattaa katsoa tämä esittely:

HUOM! Tämä näyttely Taidemuseo Göstassa päättyi 27.9.2020.

 

Paviljongissa on myös Petri Eskelisen interaktiivinen näyttely ”Toimintamuisti

Tähän Toimintamuistinäyttelyyn pääset tutustumaan tämän linkin kautta.

 

Veistospuistossakin kannattaa käydä 

 

Kannattaa ehdottomasti käydä kävelemässä myös ulkopuolella museorakennuksia. Sieltä esim. paviljonki aukeaa upeassa näkökulmassa.

Puisto on ollut 1930-luvulta lähtien keskeinen osa kartanon kulttuurimaisemaa. Puistossa nähdään runsaasti Harry Kivijärven veistoksia, joita Gösta Serlachiuksen taidesäätiö sai lahjoituksena vuonna 2011 Kokoelma Kivijärvi -säätiöltä. Paviljonki ja puistoon sijoitetut veistokset jäsentävät maisemaa, jonne syntyy uusia tiloja ja katsomisen paikkoja. Puiston kujanteet johdattavat kävijät sillalle ja läheiseen Taavetinsaareen, jossa myös nähdään kesäaikaan taidetta.

Emme voineet kävelyretken aikana vastustaa halua ottaa selfietä. Silloin tällöin sallimme sellaisen itsellemme. Tarkkaavainen katsoja löytää mammun ja apan yllä olevasta valokuvataideteoksesta 🙂 Se on mielestäni niin onnistunut, että kelpuutin sen peräti tämän postauksen artikkelikuvaksi.

Serlachius puisto ja kartano
Taidemuseo Gösta kartano

 

Serlachiuksen museoiden tämänhetkiset ja lähiaikoina tulevat näyttelyt löydät täältä:

 

Näyttelyt

 

Tässä vielä lopuksi linkki Museokorttimuseoista tekemiini postauksiin:

Suomen Museokorttimuseot

Comments

  1. I’m also a big fan of writing down goals and keeping up with them for that very same reason–to see my progress and get encouraged to keep going. If there’s no feeling of progress, then motivation can dwindle before you accomplish what you set out to. Great article!. Tykkään olla täällä. Pidän tapa, jolla kirjoitat. Täydellinen!

  2. Mänttä harmikseen menetti Food & Art tapahtuman Turulle, sillä Mänttä oli aikaisemmin kiistatta Suomen ruoka- ja kulttuuritaiteen yhdistelmän kehto. Itsekin olen saanut kunnian syödä useiden eri Michelin-tähti ravintoloiden kokkien luomuksia Mäntässä taiteeb lomassa ja voitin myös hiilityötaidekilpailun 😀 Lisäksi venäläiskokkien kuuden tunnin Hel****n pitkä lounas oli omanlaisensa elämys kulttuuriesityksineen. Serlachius-museot ovat Suomen kansainvälisin museokokonaisuus js helmi keskellä ei mitään. Suosittelen ehdottomasti kaikkien Mäntässä käyvien katsastamaan Paperi Perkele -näyttelyn, jonka toteutus on kansainvälistä kermaa. Tässä lisää tarinointia Mäntästä ja sen ainutlaatuisuudesta: https://kohteenamaailma.fi/ruokamatkailu/mantta-food-art-2017/

    1. Enpä ole Rami edes kuullut tuosta Food & Art -tapahtumasta, jossa olet kyllä saanut käydä ”ruokataivaassa”. Kiva niitä on muistella. Mutta käyhän katsomassa miten Gösta-näyttely on kehittynyt. Ja toivottavasti sait joitain uusia ideoita/katselukohteita kirjoitukseni kautta.

  3. Timo says:

    Ei sentään samana päivänä käyty tuolla – meillä Mänttä oli kesäringin viimeinen taidekohde viime sunnuntaina ennen Tuurin kautta kotiin jatkoa. 2016 käytiin kiertämässä Mäntän paikat kattavasti, nyt oli taideviikot peruttu, joten otettiin pizza ja Göstan uusi puoli.

    1. Teillä on hyvä harrastus, Timo 🙂 Ja kyllä tuo Göstan puoli Göstaa vaikka käynnin vuosittain. Siellä on niin paljon näkemistä. Meillä taidekierrokset jatkuvat, kuten huomaat seuraavasta postauksestani. Ja ensi viikolla uudet kujeet.

  4. Kiitos tästä ”taidekierroksesta” ja mukavasta vinkistä! 🙂

    Tykkään kovin taiteesta ja tämä kohde kuulostaa sellaiselta missä haluan joskus päästä käymään. Tuo seutu mulle vähän tuntemattomampaa ja en ollut ennen kuullutkaan tästä paikasta. Nyt laitettu korvan taakse 🙂

    1. Asko Leppilampi says:

      Kiitos ja ole hyvä Katri. Jos ja kun moni on ”herännyt” Mänttään tuon avulla, tavoitteeni on saavutettu. Sinne vaan!

  5. Vierailin täällä viime kesänä ja vaikka olin tiennyt museon olemassaolosta jo iät ja ajat, sen korkea taso yllätti. Suositus myös ravintola Göstalle, jonka upea lounas kruunasi viimevuotisen taidevisiitin Mänttään 🙂

    1. Sittenhän meitä on taas yksi Gösta-fani lisää 😂. On se hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.