Tämä  matkakertomus kuljettaa meidät pitkin Dalmatian rannikkoa Dubrovnikista Bosnia & Herzegovinan läpi Gradaciin. Käymme myös Peljesacin niemimaalla Mali Stonessa maistelemme maailman parhaita ostereita . Tieosuus Dubrovnikista pohjoiseen on uskomattoman kaunis.

Jätimme Dubrovnikin taaksemme ja lähdimme kohti pohjoista. Päätimme ajaa vähän pidemmän rupeaman ja palata sitten rauhassa takaisin. Matkan varrella näkymät merelle olivat todella upeat, mutta päätimme katsella niitä tarkemmin paluumatkalla, kun ajelisimme tien merenpuoleisella kaistalla.

Pysähdyimme sentään ainakin kerran todistamaan, että Kroatiassa on myös järviä.

 

Gradac Dalmatian Rivieralla oli päätepisteemme tällä ajelullamme 

 

Päädyimme päivämatkamme kiintopisteeksi määrittelemäämme Gradaciin, mikä edellytti meille uuden valtion Bosnia & Herzegovinan läpäisyä. Jugoslavian sodan neuvotteluissa tuolle valtiolle on annettu muutaman kilometrin rantakaistale katkaisemaan Krotia kahtia. Kyselyjen jälkeen päädyimme yöksi MB-liikkeen yhteydessä olevaan pieneen hotelliin.

Tämä ”Mersuhotelli” oli vähintäänkin hintansa väärtti. 40 euron hinnalla sai käyttöönsä uima-altaan vierellä olevan studio-huoneiston merinäköalalla. Lähdimme aluksi tutustumaan ympäristöön.

Näkymissä ei ollut valittamista noilla seuduilla.

Me varpaistelijat emme osaa arvostaa kivikkoisia rantoja. Tilannetta ei auta edes Adrianmeren kirkas vesi.

Tämä 7 cm taskurapu käppäili kadulla vastaan.

Gradac osoittautui kauniiksi rantakaupungiksi, josta Pohjois-Dalmatian Riviera alkaa. Siellä on kuulemme alueen pisin uimaranta, n. 6 km pituinen kiviranta. Ei siellä hienoihin hiekkarantoihin ihastunut Suomi-Poika oikein naattinut rantakävelystä.

Pakko oli jättää kengät jalkaan ja työntyä mereen. Nautimme pitkät ajat kirkkaasta, virkistävästä vedestä. Virta meinasi viedä ekstaasiin vaipuneen kellujan turhankin kauas rannasta. Maltettuamme nousta rannalle teimme vielä pitkän kävelyretken rantabulevardilla. Tuntui, että olimme jälleen LOMALLA!

Palasimme hotelliimme jatkamaan uintia ja siemailemaan viiniä. Oli siinä helppoa naatiskella ja suunnitelle matkamme seuraavia askeleita.

 

Bosnia & Herzegovinan läpi ajaminen oli pikainen toimitus

 

Torstaina pähkäilimme mennäkö lautalla yli Peljesacin niemimaalle. Päätimme kuitenkin ajella rauhassa Bosnia & Herzegovinan kautta takaisin ja käydä Stonin osterialueella lounaalla. Samalla varmistimme, ettei Marjatta saa matkapahoinvointia merimatkan aikana. Valinta olikin onnistunut.

Kristallin kirkas vesi on Adrianmeren tavaramerkki.

Neum oli tältä osin Bosnia ja Herzegovinan rantakaupunki, jonka ohittaminen kävi äkkiä. Siinä vaiheessa alkoi jo näkyä osteriviljelmiä.

Näitä osterinviljelylaitoksia oli rannikolla useita.

Bosnia & Herzegovinan ohittamiseen ei montaa minuuttia mennyt.

 

Mali Ston on Kroatian kuuluisin osteripaikka

 

 

Pysähtelimme kuvaamaan maisemia tämän tästä ja saavuimme puolen päivän aikoihin Mali Stoniin. Kovin oli rauhallinen tuo kulinaristien paratiisi vielä puolilta päivin. Siirryimmekin naapurikylään Stoniin, jonne olisi voinut kävellä paikallista ”Kiinan muuria” eli pisimmillään 5 km pituista muuria pitkin. Valitsimme kuitenkin ajopelimme, menimme keskustaan ja söimme lounaan.

Vanhankaupungin rakennukset näyttivät tältä.

Stonin kylästä löytyi myös granaattiomenoita. Eipä ole ennen tullut vastaan.

 Viikunoita kyllä on näkynyt aiemminkin.

 

Osterin imeskelijöiden paratiisi on Mali Ston

 

Matkan yksi tavoitteeni täyttyi ja pysähdyimme vielä Mali Stonen pikkukylässä. Pakkohan niitä ostereita oli päästä maistamaan. Pysähdyimme yhteen kylän monista ravintoloista herkuttelemaan.

Kohta tarjoilija kantoi lautasellisen tuoreita, todella hyviä ostereita eteeni 1 euron kappalehintaan. Marjatalla on sen verran katkerat muistot Pretoriasta Etelä-Afrikassa pahoinvoivana potilaana syömästään osterista, että hän luovutti tuon nautinnon yksinoikeudella minulle.

Voin sanoa, että parempia ostereita en ole aiemmin saanut mistään.

Mali Ston ja Ston ovat kuvakortin oikeassa reunassa.

 

Tarina ei pääty tähän vaan jatkoimme matkaa kohti Korculan kaunista saarta. Edessä oli lauttamatka, mutta sitä ennen piti ajaa Peljesacin saati päästä päähän. Jatkokertomus matkastamme ilmestyy muutaman päivän kuluttua.

 

Tämänkertaisen Kroatina matkamme 1. kertomus löytyy tästä:

KROATIA Dubrovnik – suomalaisten suosikkikohde jo vuosikymmenten ajan

ja kolmas täältä:

Korculan kaunis saari Kroatiassa kannattaa kokea