Venetsian parhaita paloja
Olen kerännyt tähän postaukseeni Venetsian parhaita paloja. Kuljemme tässä matkakertomuksessa vuodelta 2013 ristiin rastiin tuota mereen vajoavaa kaupunkia, joka on yksi kuuluisimpia maailmassa. Vilkaisemme San Marcon aukiota ja sen varrella olevaa Pyhän Marcuksen kirkkoa. Ajelemme vesibussilla pitkin kanavia ja vaeltelemme niiden varsilla. Tutustumme myös joka toinen vuosi järjestettävään Venetsian biennaaleen sekä ihmettelemme Huokausten siltaa, tottakai. Viimeistään tämän postauksen luettuasi tiedät mitä ovat Ponte di Rialto ja bellini.
Lue tämä ja innostu Venetsiasta!
Mikäli olet matkaamassa Venetsiaan saat tästä vinkkejä sen parhaista kohteista ja pääset aistimaan mitä tuleman pitää. Adrianmeren rannikolla sijaitseva Venetsia on rakennettu 118 saarelle, joita yhdistää toisiinsa 354 siltaa. Saarista suurin on Lido, jossa yövyimme tällä vuonna 2013 toteuttamallamme matkalla.
Venetsiassa asuu noin 260 000 asukasta, joista vanhassa kaupungissa noin 60 000. Sen keskus on kuuluisa Piazza San Marco, jonka laidalla ovat Pyhän Markuksen kirkko ja kellotorni.
https://appamatkustaa.fi/hotel-excelsior-luksusta-lidon-saarella/
Lähdimme majoituspaikastamme hotelli Excelsiorista Piazza San Marcolle yksityiskuljetuksella. Tuo kaunis vene kulkee puolen tunnin välein ja on hotellin asukkaille maksuton.
Vene kuljetti meidät aukiolle, jossa tutustuimme sen päänähtävyyteen San Marcon kirkkoon.
San Marcon kirkko on Venetsian parhaita paloja
Olimme ostaneet ”ohitusliput” netistä San Marcon kirkkoon, joka on Venetsian parhaiden palojen kärjessä. Päästyämme kirkon pihaan päätimme kokeilla, pääsisimmekö sisään ennen varaamaamme aikaa. Eihän siinä ollut mitään ongelmaa.
Vinkki:
Jos olette menossa katsomaan tuota huippusuosittua nähtävyyttä, tiedoksi tämä: Netistä voi varata ”ohituslippuja” 1,5 eu hintaan (www.alata.it) . Sillä pääsee sisään ryhmille varatusta ovesta pääsisäänkäynnin vasemmalta puolelta. Ei tarvitse jonotella tuntikausia…
Onhan se vaikuttavan näköinen kirkko, kuten kuvat kertovat:
Kirkon upea sisäänkäynti.
Taidetta ja koristuksia riittää San Marcon kirkossa.
Kirkon erityisnähtävyyksiin kuuluvat mosaiikista tehdyt katot ja lattiat. Ne ovat silmiä hivelevän kauniita taideteoksia ja niitä riittää…
Kävimme katsomassa ”pakolliset” kirkossa. Maksoimme vielä 2 eu lisämaksut siitä, että halusimme nähdä kirkon äärettömän arvokkaan alttarikaappi Pala d´Oron, johon on tuhlailtu hirveä määrä jalokiviä ja helmiä. Olihan se hieno se!
Museon, tornin ja aarrekammion jätimme katselematta, sillä onhan ne nähty edellisellä kerralla. Pihiys iski, kun joka paikkaan pitää erikseen vielä maksella 🙂
Kun kirkosta astuu ulos, on edessä valtavan kokoinen San Marcon aukio. Se on jonniinmoinen sukellus kakofonian maailmaan, kun tulee sopivaan aikaan paikalle.
Kiertelyä Venetsian kanaaleilla
Lähdimme kirkkokierroksen ja tuon ”musiikkielämyksen” jälkeen vaeltamaan Venetsian labyrintteihin. Olimme vaikuttuneita siitä, kuinka upea tuo kaupunki todella on. Maailmaa on tähänkin mennessä kierrelty pitkin ja poikin, mutta vastaavaa ei löydy muualta, ei lähimainkaan.
Gondolit ovat Venetsian kanaalien kulkuneuvo n:o 1. Niiden taitavat kuljettajat (Venetsiassa noin 400) ovat pukeutuneet joka puna-valko- tai musta-valkoraidallisiin paitoihin. Ei ole helppoa päästä noihin hommiin:
”Puoli vuotta kestävällä kurssilla harjoitellaan 400 tunnin ajan muun muassa melan oikeaa pyörähdysliikellä, jolla gondoli saadaan lipumaan kanavassa. Kokeen läpäistäkseen on myös opittava vesillä liikkumisen säännöt ja Venetsian nähtävyyksien historia. Lisäksi oppiaineena on englannin kieli, kertoo Italian uutistoimisto Ansa.”
Täältä vielä joitain faktoja: https://en.wikipedia.org/wiki/Gondola
Kiittelimme jo tässä vaiheessa viisauttamme, että olimme varanneet 3 päivää aikaa kuljeskella kaupungilla. Jatkossa kiitoksemme aihe osoittautui paikkansa pitäväksi. Kuljimme, katselimme, ihmettelimme, koimme, näimme, ihastelimme… Jossain vaiheessa jalat alkoivat väsyä kävelemisestä ja mieli tukahtua paljosta näkemisestä. Pradat, Louis Vuittonit ja muut maailman merkit saivat rauhassa houkutella meitä näyttävillä näyteikkunoillaan, mutta emme sortuneet, tälläkään kertaa. Sen sijaan kanaalit, gondolit, kapeat kadut ja kauniit palatsit kiehtoivat.
Pysähdyimme välillä pitsalle Trattorio Calileoon. Marjatta tilasi jälleen kerran pomminvarman 4 juuston pitsan, minä kokeilin (jälleen) meren eläviä. Marjatta onnistui valinnassaan, kuten yleensä, minä petyin tällä kertaa niinkuin aina silloin tällöin. Sain haalean tuotoksen, johon oli laitettu aivan liikaa tomaattisosetta eikä maku muutenkaan valloittanut. Eläköön Quatro Formaggio!
Pakkohan sitä oli ostaa omaa nimikko-olutta 🙂
Venetsian taidebiennaali oli nähtävä, Guggenheim ei (tällä kertaa), mutta miksi?
Venetsian taidebiennaali järjestetään parittomina vuosina ja nyt onneksemme oli yksi niistä. Tavoitteenamme oli käydä Galleria della Accademiassaja/tai Guggenheimin museossa. Vaelsimme kaikessa rauhassa kapeita katuja mittaillen. Pysähdyimme ihailemaan hotellien auloissa olevia näyttelyjä, tutustuimme Venetsian taidebiennaalin näyttelyihin, ihmettelimme kaoottisen selkeää vesiliikenneruuhkaa, ihailimme palatseja. Eli sitä samaa taas.
Taidetta, taidetta, kaikkialla taidetta…
Tämä taideteos teki meihin suuren vaikutuksen. Kelpaisi meillekin!
Kävimme useassa näyttelyssä ja havaitsimme, että aika oli vierähtänyt niin, että taidemuseot menisivät kohta kiinni. Menimme vielä Guggenheimiin ajatuksella, että selvitetään mitä siellä on näytillä. Saimme eteemme sen hetkisestä näyttelystä tehdyn taidekirjan. Selasimme kirjan läpi ja totesimme, että se näyttely on nähty, ainakin taulujen osalta. Kiinnostus sisälle menoon lopahti, kun totesimme kuinka samankaltaisia taulut ovat.
Kävimme juomassa kivennäisvettä erään kanaalin eräässä rantaravintolassa ja lepuuttelimme samalla yli 13 000 askelta sinä päivänä ottaneita jalkojamme. Pitsapalat katukeittiöstä olivat siirtäneet nälkäämme jo aiemmin.
Ponte di Rialto ja bellinit Venetsian parhaita paloja
Palailimme kohti San Marcon aukiotaajatuksella kiertää Rialton sillan kautta ja palata näyteikkunaostoksia tehden kuuluisaa Mercerien ostoskatua pitkin. Kaunis ilta veti meidät sillan kupeessa olevan ravintolan terassille kanaalin rantaan maistamaan lasilliset proseccoa, jo kolmannet tänään! Hyi! Tällä kertaan hinta ja laatu & ympäristö miellyttivät. Perivät peräti 3,60 euroa lasillisesta 🙂 ja toivat vielä snakseja lisähoukuttimeksi.
Houkuttimet tehosivat siten, että otimme vielä maistiaslasin belliniä. Matkaopaskirjamme suositteli tuota kuohuviinin ja persikkatuoremehun sekoitusta. Olimme nähneet sitä mainostettavan jonkin ravintolan seinässä, mutta 11 euron hinta pakotti jatkamaan matkaa (liekö ollut aitoa shampanjaa siellä seassa?). Kysyimme tuossa pelossa sen hintaa ja kun vastaus oli 4,5o euroa, teimme kaupat. Ja taas tuli snakseja juoman painikkeeksi. Hyvää oli tuo signor Ciprianin maineikkaassa Harry`s Barissakehittämä juoma. Täytyypä testata kotonakin.
Sitten oli aika lähteä kohti hotellikuljetusta. Vaeltelimme hitaasti, kuuntelimme katusoittajia ja nautimme eläkeläiselämästä. Näyteikkunahoukutuksetkin ohitimme suomalaisella sisulla ja periksiantamattomuudella. Olimme siten San Marcon aukiolla 20 min ennen veneemme lähtöä. Kirkon kupeesta kuului kuorolaulua, joten kiiruhdimme kuuntelemaan. Kävi ilmi, että Washingtonista konsertoimassa ollut sekakuoro piti omaa lähtökonserttiaan matkalaukut jalkojensa välissä.
Saimme nauttia kauniista kuorolaulusta, negro spirituaaleista ym. noin vartin ajan. Sitä olisi kuunnellut pidempäänkin, mutta porukka lopetti ja me ehdimme veneeseemme. Loppuilta meni lueskellessa ja kirjoitellessa. Nyt silmiä kirvelee ja on aika mennä rakkaani viereen ja vaientaa samalla Katie Melua, joka on viihdyttänyt meitä Spotifyn kautta koko illan. Ei melua hän enää.
Myös Huokausten silta ja Pyhän Markuksen aukio ovat Venetsian parhaita paloja
Siinä se päivä sujui mukavasti laiskotellen kunnes tuli aika lähteä taas liikkeelle. Nautimme kämpillä tomaatteja ja hedelmiä, jonka jälkeen vesitaksiin. Kuljettaja ajoi tällä kertaa uutta reittiä eli hyvin läheltä pääsaaren rantaa. Hyvä niin, sillä saimme paremman käsityksen Venetsian nähtävyyksistä sillä alueella.
Seuraavana päivänä lähdimme kulkemaan toiseen suuntaa kuin aiemmin eli Huokausten sillan ohi itään.
Väen paljous rantakadulla Pyhän Markuksen aukiolta noin kilometrin verran oli valtaisa. Mistä noita turisteja sinne oikein riittää? Voimme vain kuvitella, miltä tuo kaupunki näyttää ja tuntuu heinä-elokuussa! Nytkin sai jo ajoittain raivata itsensä eteenpäin. Tilanne rauhoittui huomattavasti, kun ohitimme viimeisen laiva- /venelaiturin. Poikkesimme jälleen muutamissa Venetsian biennnalin näyttelyissä. Pääosin ne eivät kolahtaneet, osin tuntuivat jopa ihmisten herjaukselta.
Käväisimme myös biennaalin päänäyttämöllä Arsenalen alueella. Emme kuitenkaan halunneet lunastaa lippua näyttelyyn, sillä kello oli jo paljon ja nälkä kurni. Etsimme Venetsian labyrintissä tietä kohti Rialton siltaa ja mahdollisia ruokapaikkoja. Tuo alue oli pääosin yksitoikkoista katseltavaa, mutta törmäsimme matkalle vahingossa ehkä näyttelyn vaikuttavimpaan osastoon, kiinalaisten maalauksiin.
Siellä oli mm. Hong Sheng Tongin 470 x 1040 cm !!!! kokoinen maalaus ”Together”. Taiteilija on tehnyt sitä vuosien 2011-13 aikana ja sen ymmärtää,, kun näki lopputuloksen. Vaikuttavaa! Tuosta kaverista kuullaan vielä!
Kurnivien vatsojen siivittäminä matkasimme sopivaa ravintolaa etsien. Melko lähellä Rialton siltaa havaitsimme persoonallisen Artist-ravintolan. Olin jo kävellessä päättänyt, että haluan maistaa risottoa.
Kun kyseisen ravintolan sisäänheittäjä ilmoitti heiltä löytyvät meren antimilla terästettyä risottoa ja kun Marjattakin oli valmis valitsemaan tuon erittäin viihtyisän, Morenon kuuluisilla lasiesineillä sisustetun paikan, päätös oli tehty. Mikä parasta, Artist-ravintolan ruoka osoittautui todella maukkaaksi. Risotto oli suussa sulavan herkullista ja maistuihan myös lasagne Marjatalle. Lasi viiniä ja pullo kuplivaa vettä olivat päivällisemme oheiset. Jälkiruokayllätyksenä yhteensä 43 euroa maksaneen ruokahetken päätteeksi meille tuotiin herkulliset jäähileiset sitruunajuomat. Namia oli tämä kokonaisuus. Sitten olikin aika suunnata viimeistä kertaa hotellille, jossa ilta meni perinteisen kaavan mukaan lukien ja lepäillen.
Tämän matkamme muut kertomukset löydät täältä:
http://appamatkustaa.fi/hotel-excelsior-luksusta-lidon-saarella/
Ja kannattaa ehkä vilkaista tämäkin kirjoitus, josta saa vinkkejä lentojen ja hotellin hankkimisesta hintoja ym. mukavaa. Vedän myös yhteen tämän upean kokemuksemme.
http://appamatkustaa.fi/venetsian-napakymppimatka-elakelaiselamaa-ja-ripaus-luksuselamaa/
Tässä vielä pieni matkaopas, josta löydät lisää vinkkejä:
https://www.pienimatkaopas.com/venetsia/
Ja toinen hyvä postaus:
https://sites.google.com/site/matkailufoorumi3/venetsia
Hyvin kirjoitettu matkakertomus! Itsellä Venetsia kokematta, joten sinne kyllä päästävä ??
Kiitos palautteesta Jaakko! Suosittelen Venetsiaa pariksi päiväksi. Sitten ympäristöä katsomaan. Ja hyvää lomaa ?.
Venetsia on kyllä ihana! Kävin siellä ensimmäistä kertaa nyt toukokuussa, ja sellainen fiilis jäi että sinne täytyy joskus vielä palata. Varsinaisesti mikään nähtävyys ei jäänyt kaihertamaan paluuta, vaan ylipäätään se tunnelma pienten kanaalien varrella. Itse viihdyin kaikista parhaiten hieman pääkaduilta syrjässä, ja San Marcon aukio oli turistimassoineen minun mielestä jopa hieman luotaantyöntävä. Me majoituimme paikallisen luona cannaregion alueella, joka oli hieman syrjässä pääturistikaduilta, mutta suhteellisen lähellä rautatieasemaa.
Venetsia on kiehtonut jo pitkään, toistaiseksi en ole päässyt Venetsian lentokenttää pidemmälle, sillä sen kerran kun kaupunkiin laskeuduin jatkui matka heti kohti Pohjois-Italiaa. Mutta kyllä Venetsian aikakin vielä tulee! 🙂
Kiva ja kattava postaus!
Kyllä Venetsia on ehdottomasti upea kohde. Itsellä on jo hieman aikaa vierailusta, mutta jo silloisesta muistan väenpaljouden ahdistavana. Paras aika olisi varmasti matkailla vähän sesongin ulkopuolella.
Mukaansa tempaiseva kirjoitus ja tunsin olevani mukana Venetsian sokkeloisilla kujilla. Kerrassaan upea kaupunki ja aina parhaimmillaan, kun päiväturistit ovat kaikonneet. Tuttuja maisemia ja paikkoja vilahti kirjoituksessa sekä olisi sopivasti uutta tietoa. Parasta oli kuitenkin hinnat ja toteamukset, oli omanlaisena tarina teidän Venetsiasta. Mukavaa luettavaa alusta loppuun hienojen kuvien keran!
Kiitos Rami! Olen löytänyt hienon uuden harrastuksen teidän ammattilaisten parissa. Harmittavasti vaan ei meinaa riittää eläkeläiselläkään aika kirjoitella juttuja valmiiksi. Aihioita on vaikka kuinka paljon, mutta elämä on täynnä valintoja. Tällainen kannustava palaute auttaa jaksamaan. Nyt olen kirjoitellut juttua Islannin reissulta, jonka teimme kuukausi sitten. Ehkäpä se sieltä kohta tulee. Hyvää matkailukesää!