Kreikan kaunein saari Santorini ja sen pääkaupunki Fira
Normaalisti luotettavat lähteet olivat vakuuttaneet, että Kreikassa Egeanmerellä sijaitseva Santorini (Thira eli Thera) on yksi maailman kauneimmista paikoista. Tuo kaareva saari kuuluu Kykladien saariryhmään. Tämän ja muiden tähän samaiseen reissuun kuuluvien matkakertomusteni kuvien katsomisen jälkeen jokainen on varmasti asiasta samaa mieltä. Tässä ensimmäisessä osiossa tutustumme lähinnä tuohon kauniiseen pääkaupunkiin Firaan sekä matkaamme bussin kyydissä saaren eteläosassa. Näistä saa jo hyvän käsityksen siitä, millaisesta lumoavasta saaresta on kyse.
Tämän matkan juuret ovat toukokuussa vuonna 2008, jolloin tein yksin reppureissun Kreikkaan. Tavoitteena oli tuolloin saarihypellä viikon ajan, mutta hypyt hyytyivät ensimmäiseen kohteeseen, Santorinille. Tuo saari lumosi kulkijan niin perusteellisesti, että seuraava hyppäys oli pikalaivalla takaisin Ateenaan ja kotiin. Päätin samalla, että vien rakkaan vaimoni vielä joskus tuolle tarunhohtoiselle Atlantiksen saarelle.
Haave toteutui 8.-15.4.2013. Varasimme lentoliput jo puoli vuotta aiemmin Riigan kautta Ateenaan ja sitten Aegean Airlinesin kyydissä jatkolento Santorinille ja takaisin. Molempien etappien hinta oli noin 190 euroa eessuntaas. Herra Murphy tosin puuttui tammikuun alussa matkasuunnitelmiin: Baltic Airlines ilmoitti, että lento Ateenaan on peruttu. Siitä alkoikin vimmattu lentojen etsiminen, joka päättyi siihen, että Asko-Tours löysi samaan hintaan Lufthansan lennot. Tosin paluupäivä siirtyi vuorokaudella maanantai-illaksi. Oli pakko jatkaa lomaa vielä yhdellä päivällä Ateenassa, jotta lentohinta olisi kohtuullinen.
Koneemme lähti kohti Frankfurtia 8.4. kello 7.40. Pysähdyimme muutamaksi tunniksi nautiskelemaan loungen tarjoiluja. Onneksi aikaa oli, sillä Priority Pass kävi ainoastaan terminaali 2:ssa sijaitsevaan Sky Loungeen ja koneemme tuli ja lähti Terminaali 1:stä. Olemme onneksi tottuneet tuolla kentällä vaihtamaan sujuvasti junalla terminaalia aiemminkin loungen johdosta, joten suoriuduimme tehtävästä lähes kiitettävästi.
Lentokenttämatkailumme kannatti, sillä tarjoilut olivat kiitettävää tasoa ja loungen lepohuone tarjosi meille vielä yksityisen tilan nahkatuoleineen. Kiitetty olkoon PP!
Jätimme noin tunnin siirtymäaikaa lähtöportille ajatuksella käydä katselemassa myymälöiden tarjontaa. Aikomukseksi jäi, sillä turvatarkastuksineen ja pitkine siirtymisineen havaitsimme, että on parasta mennä saman tien lähtöportille. Se oli nimittäin vielä vajaan 15 min. kävelymatkan päässä saavuttuamme terminaali 1:een junalla. Vajaat 30 min istuskelua ja koneeseen.
Ateenassa oli aikaa noin 1,5 tuntia koneen vaihtoon ja siitä kului 10 min. siihen, että kone oli myöhässä. Onneksi olimme saaneet laukun ohjatuksi suoraan Santorinille, sillä muuten olisi tullut pieni hoppuli odottaa laukku hihnalta, kuljettaa se tullin läpi lähtöselvitykseen. Siihen oli nimittäin aikaa vain noin 25 minuuttia. Nyt jouduimme joka tapauksessa käymään samaisessa paikassa hakemassa itsellemme lentolipun, sillä siirtyminen kansainväliseltä puolelta Kreikan kotimaan lennolle edellytti tätä ylimääräistä mutkaa. Onneksi homma hoitui riittävän nopeasti ja aikaa jäi vielä istuskeluunkin.
Saavuimme Santorinin lentokentälle noin klo 20 maissa 12 tunnin matkailun jälkeen. Ei ole helppoa päästä tarujen saarelle.
Ensimmäisen majapaikkamme Danae Villa omistajapariskunta oli meitä sopimuksemme mukaisesti vastassa. Käsittämättömien kohtaamisten sarja alkoi heistä. Herra ei sanonut juuri sanaakaan koko aikana vaan keskittyi kuljettamaan meidät majapaikkaan. Vaimo sen sijaan puhui kuin papupata. Perille päästyämme hän vei meidät 35 euron huoneistoomme, kehui omaa sisustussilmäänsä ja huoneiston puhtautta ja oli positiivisuuden kävelevä mallinukke.
Kieltämättä kämppä olikin hintaansa nähden tosi ok. Aamulla rouva kuljetti huoneeseemme aamiaisen, jonka hän oli, tietysti, tehnyt kokonaan ja kaiken itse.
Huoneessa oli pieni parveke, josta avautui aamulla näkymä maaseudulle ja sen takana näkyvälle merelle, lentokentälle ja 350 m korkeille kukkuloille. Aurinko helli meitä alusta lähtien vaikka edellisenä päivänä oli kuulemma satanut ja tuiskunnut oikein kunnolla. Tästä taitaa tulla hyvä lomaviikko!
Aamiaisen jälkeen meille oli jälleen luvassa maksuton kuljetus seuraavalle hotellille. Annoimme majoituksesta ja lentokenttäkuljetuksesta 5 euroa vaivanpalkkaa, jonka rouva otti vastaan. Kyydin jälkeen tarjosimme isännälle 10 euroa extra-kuljetuksesta, mutta hän ei suostunut ottamaan sitä. Ihmetyksemme ja oppituntimme Santorinin matkailukulttuurista alkoi tästä. Jäimme lopulta miettimään, onko se maan tapa vai kansalaisten vastaisku Kreikka-vihaan sen jälkeen, kun maa meinaa ryöstää EU:n holtittomalla rahankäytöllään? Emme varmaan saa vastausta ainakaan tällä reissulla.
Fira – ihmisten ja aasien kaunis kaupunki
Saavuimme seuraavaan majapaikkaamme Mill Houses Studios & Suites- hotelliin jo aamupäivällä. Vastaanotto siellä oli jälleen todella ystävällinen. Saavuimme etuajassa eikä huoneistomme ollut vielä valmis. Tähän olimme varautuneet ja halusimme vaan jättää laukkumme säilöön, jotta pääsisimme kaupunkikävelylle. Hotelli oli lähes Firan keskustassa upealla paikalla. Vastaanottovirkailija halusi tarjota meille cappuccinot ja kävi hakemassa ne meille allasbaarista. Kiertelimme aikamme kaupunkiin tutustuen ja sen kauniita näkymiä ihmetellen.
Tästä on kysymys Santorinilla. Kraaterin puolen kaikki rannat ovat jyrkkiä, kauniita katseen vangitsijoita.
Firan erikoisuus ovat sen aasit, jotka vuosituhantisia perinteitä noudattaen toimivat työjuhtina ja ihmisten kuljettajina kaduilla, jonne ei autolla pääse. Tietyllä kulmalla ja alueella oli tästä johtuen voimakas ominaishaju.
Alla olevasta kartasta saa käsityksen millaisessa ympäristössä aloitimme lomaviikkomme.
Piipahdimme tuossa pienessä kirkossa.
Mill Houses Studios & Suites – ei huono!
Kun parin tunnin kiertelyn jälkeen saavuimme hotelliimme, oli huone valmis ottamaan vastaan matkaajansa. Olimme saaneet sen 73 euron erittäin hyvään hintaan low seasonista johtuen. Majapaikkamme oli uima-altaan vieressä ja joimmekin talon tarjoamat kuohuviinit Egeanmeren syvän sinistä, lähes 300 m alapuolellamme olevaa ihmetystä ihaillen. Tarun mukaan tuo 400 m syvä ja 22 neliökilometrin laajuinen vajoama, kaldera, on vanha Atlantis, joka vajosi tulivuoren purkauksen aikana mereen vuonna 1450 eKr. Hautavajoama selittää Santorinin pohjois- ja länsirannan korkeat, jyrkät seinämät, joista on muodostunut saaren tavaramerkki. Onhan se käsittämättömän upea saaristo!
Huoneistomme oli tehty kallioluolaan ja siinä oli makuusyvennys ja keittiö.
Sisääntulo on rakennusaikakautta noudattaen sen verran matala, että nöyräksi täytyy heittäytyä, jottei kolhi päätään hän.
Kelpasi siinä Atlantiksen äärellä lueskella Sauli Niinistön kirjaa.
Hotellimme toimi samaan aikaan myös hääkuvauspaikkana.
Yötä kohti mentäessä maisemat sen kuin paranivat.
Perinteinen ”sieppaa aurinko” -temppu.
Aika mennä nukkumaan…
… jotta jaksaa aamulla nousta kuohariaamiaiselle.
Mill House osoittautui enemmän kuin hintansa väärtiksi. Palvelu oli loistavaa, hotellin serbialainen kokki heittäytyi vielä illalla juttelemaan ja kertomaan matkoistaan ja työpaikoistaan oikein tosissaan. Tilasimme siinä jutustelun aikana häneltä cappuccinot, jotka hän halusi tarjota meille. Edes nyrkkiin piilotettu raha ei kelvannut aamulla, kun olimme lähdössä. ”As I said, I offer”. Emme jääneet tappelemaan muutamasta eurosta vaan halasimme tuota huippuasiakaspalvelijaa hyvästiksi. Sitä ennen hän oli loihtinut meille maittavan kuohuviinillä kruunatun aamiaisen, jonka tarjottavat olimme saaneet valita listalta edellisenä iltana.
Tuon kokemuksen perusteella voimme täydestä sydämestä suositella tuota hotellia majapaikaksi.
Oleskelumme oli kuitenkin, onneksi, vasta alussa. Rakentelin tuosta UPEASTA matkastamme viiden matkakertomuksen sarjan. Muut bloggaukseni löytyvät näistä linkeistä:
https://appamatkustaa.fi/2018/03/31/santorini-24-monkijalla-saaren-ympari/
https://appamatkustaa.fi/2018/04/02/santorini-34-huikean-kaunis-kavelyreitti-oia-fira/
https://appamatkustaa.fi/2018/04/05/santorini-44-oia-kauniin-auringonlaskun-valkoinen-kyla/
https://appamatkustaa.fi/2018/04/14/santorini-onar-villas-ansaitsee-oman-bloggauksensa/
KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ FACEBOOK-SIVUA APPA MATKUSTAA, NIIN NÄET AINA HETI, KUN SEURAAVA JUTTU ILMESTYY.
