Seychellit on myös budjettimatkaajan paratiisisaaret – totta vai tarua?

Seychellit on myös budjettimatkaajan paratiisisaaret – totta vai tarua?  Sitä lähdimme ottamaan selvää omatoimimatkalla tammikuussa 2019. Ainakin meillä oli ennakkoon käsitys, että Seychellien matkat ovat sen verran kalliita, että ottaa kipeää lähteä nauttimaan paratiisisaarten upeista, ehkä maailman parhaista varpaistelurannoista. Jälkeenpäin voi todeta, että olipa mukava toimia myytinmurtajana.

(päivitetty 8.1.2024)

Tämä oli ensimmäinen matkakertomus usean kirjoituksen ja videon sarjasta, jossa vierailemme kolmella Seychellien pääsaarella. Aloitamme pääsaaresta Mahesta, jossa asuu suurin osa 115 saaren väestöstä. Kiertelemme autolla koko saaren ympäri. Tutkailemme saarta ajelemalla läpi lähes kaikki päätiet, taistelemme valtavaa vesisadetta vastaan vuoristossa, teemme pikavisiitin saarten pääkaupunkiin Victoriaan yms.

Seychelleillä asuu noin 95 000 henkilöä ja heistä yli 80 000 Mahella. 115 saaresta 33 on asuttuja. Mainittakoon, että Aldabran atollilla asuu noin 150 000 jättiläiskilpikonnaa, joiden kilven pituus on yli metrin ja paino keskimäärin 250 kg. Sellaisiin törmäsimme myös La Diquella, mutta siitä myöhemmin lisää.

Matkan varaaminen ja matkustaminen

Seychellien saaret olivat olleet mielessämme haavekohteena jo pitkään. Homma on kuitenkin saanut odottaa syystä, että meillä on ollut mielikuva ylikalliista matkailukohteesta, jonne meidän matkabudjettimme ei aivan riitä. Tunnustaudumme eläkeläismatkaajiksi, jotka tykkäävät luksuksesta, mutta matkustavat halvalla. Sopiiko Seychellit tuohon kategoriaan selviää, kun luette nämä matkakertomuksemme. Viimeisessä niistä lupaamme avata koko budjetin riittävällä tarkkuudella.

Heti alkuun voin paljastaa, että kaikki lähti tälläkin kertaa siitä, että kohde ja lentohinta natsasivat yhteen. Minulle tulee Lentodiilit.fi -viikkokirje, joka kannattaa tilata, mikäli tykkää matkailusta. Siinä on aina mukava määrä tarjouksia eri puolille maailmaa ja nyt pisti silmään Seychellit, jonne kaupattiin matkaa British Airwaysilla alkaen 410 €:lla.  Niinpä! Vaihtoehdoista meille sopi ajankohtaan parhaiten tammikuun loppu, joten jouduimme kärsimään muutaman kympin lisää. Maksoimme lopulta 460 €/nenä. Lisäksi myöhästyimme sen verran, ettemme saaneet parasta lentoaikataulua vaan jouduimme menomatkalla odottelemaan Lontoossa koko päivän. Lyhyemmän vaihtoajan lennot olivat tietty myyty aika nopeasti.

Pelastuksemme on ollut jo usein Priority Pass -kortti, joka oikeuttaa pääsyyn lentokenttien upeisiin loungeihin. Tälläkin kertaa Heathrown 5. terminaalista löytyi yksi, jonne tuo kortti kävi. Niinpä asetuimme taloksi ja nautimme hyvistä tarjoiluista ja lepäsimme lähtöä odotellessa. British Airwaysin kone tuli terminaaliin 3, josta oli kuljetus junalla terminaaliin 5. Noin kolmessa vartissa olimme selvittäneet turvatarkastukset yms. ja olimme valmiit odottelemaan ja nauttimaan.

Tällä kertaa meille kävi yllättävä säkä ja meidät oli laitettu British Airwaysin koneessa exit-paikoille. Se oli sikäli hyvä juttu, että saimme nukutuksi yölennolla ihan kohtuullisesti, kun jalkatilaa oli riittävästi eikä tarvinnut poukkoilla ylös muiden vuoksi. Sitä jäimme ihmettelemään, että olivatpa aika kapoiset istuimet tällä kertaa, mutta senkin kanssa voi elää.

Saavuimme aamulla ennen klo 9:ää Mahen 28 asteiselle lentokentälle. Piti napata harvinaisesta paikalliskoneesta kuva, jotta muistaa missä kävi 🙂

Selvittyämme tullimuodollisuuksista (jotka olivat hieman hitaat, mutta muuten lunkit), lähdimme selvittämään miten liikumme hotelliimme. Kävi ilmi, että bussi olisi ylivoimaisesti edullisin kulkuväline (7 SIR eli 50 senttiä) ja taksi maksaisi 50 €. Totesimme, että järkevintä on ottaa vuokra-auto, sillä jatkuva bussien odottelu ei olisi tässä tapauksessa järkevää. Vielä järjettömämpää olisi ottaa taksi ja miettiä taas miten seuraava etappi selvitetään.

Vuokraa auto!

Kokemuksemme mukaan ei jäänyt kahta sanaa sen suhteen, etteikö olisi kannattanut vuokrata autoa. Otimme toiseksi pienimmän auton, johon meikäläinenkin mahtui hyvin. Tuo automaattivaihteinen pienokainen osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Hinta oli 45 € /päivä ja lisäksi 10 € siitä, että saimme jättää auton lauttasatamaan odottelemaan hakijaa. Tämä 100 €:n kokonaiskulu kattoi SWR-vakuutuksen eli omavastuuta jäi, jos olisi toheloinut auton kanssa.

Parin päivän kokeilun jälkeen voi heti todeta, että Mahella ajetaan todella hitaasti. Nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 40 km/h, välillä 60 km/h. Jossain taisi olla 80 km/h emmekä tiedä mikä rajoitus olisi ollut Victorian ja lentokentän välisellä pikapätkällä, jota emme tulleet ajaneeksi.

Koska saari on pieni, meille tuli kilometrejä vain ja ainoastaan 140. Tuosta yllä olevasta kartasta puuttuu matkamme Villa Kikistä lauttasatamaan. Bensa-asemia ei ollut monta, mutta riittävästi. Bensan hinta oli noin euron/l.

Kartasta näkyvät siis autoilumme kaikki kohteet. Kertoilen noista kiertoajeluista oleelliset tässä matkakertomuksessa. Villi Kiki -hotellin esittelen tämän matkakertomuksen lopuksi. Laadin esittelyn lähinnä itseämme varten, jotta muistamme missä olemme olleet. Toivon, että joku lukija saa siitä innostusta joko valita tai ei-valita sen majapaikakseen.

Vietimme puoli päivää majatalossamme lähinnä lepäillen ja uiden, mutta sitten oli pakko päästä hyödyntämään vuokra-autoa. Uhkaavat pilvet alkoivat jo lähestyä, mutta mentävä meidän oli.

Seychellit on budjettimatkaajan paratiisisaaret – totta vai tarua? Aloitetaan asian selvittäminen Mahen saarelta.

Koko matkamme tavoitteena on paitsi selvittää onko Seychellit budjettimatkaajan paratiisi, etsiä parhaat rannat Mahen lisäksi La Diquelta ja Praslinilta. Mahe sai huonon lähdön ja kompastui valtavaan vesisateeseen. Saavuimme saarelle kauniissa 29 asteen säässä ja saimme nauttia päivän kauniista nähtävyyksistä sekä tutustua pääsaaren kauneimpaan rantaan, Anse Intendanceen.

Toisena päivänä taivas repesi ja matkailimme koko päivän ajoittain armottoman kovasta vesisateessa. Tämä matkakertomus kertoo mitä näimme ja koimme Mahella ja vähän muustakin. Tervetuloa mukaan matkalle paratiisisaarille. Veikkaan, että alat katsella lentolippuja Seychelleille viimeistään siinä vaiheessa, kun olet lukenut La Diquen matkakertomukset.

Mahe kompastui jo lähtökuopissa säähän

Olimme valinneet 1. autoilukohteeksemme luksushotelli Four Seasonsin edustalla olevan Petite Ansen, jota kehutaan yhdeksi kauneimmista Mahen saarella.

Autoilu meni persuksille heti alkuvaiheessa. Emme päässeet edes perille Four Seasons -hotelliin, kun alkoi sataa. Olimme päättäneet nähdä Anse Petitin, joten ei luovutettu ei! Viiden tähden hotellin parkkipaikka oli jätetty reilun puolen kilometrin päähän vastaanotosta ja rannasta. Auto siis parkkiin ja menoksi. Saimme porttivahdilta sateenvarjon (yhden), ja kun vettä tuli runsaasti, meinasi huumori olla koetuksella.

Suunnistimme aluksi lobbyyn ottaaksemme hieman paikasta selvyyttä. Päästyämme perille meitä odottivat persukset, tottakai! Tässä taideteoksessa ovat malleina Praslinin saarella kasvavat ainutlaatuisen Coco de mer -palmun pyllyhedelmät.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Legends_of_the_coco_de_mer

Tässä vaiheessa emme vielä aavistaneet, että tämä oli enne: Tulisimme yöpymään Praslinin saarella Coco De Mer -hotellissa. 

Päästyämme sisään lobbyyn, näky oli tällainen. Upea Anse Petite on tuolla alhaalla, mutta ei ollut vaikeaa päättää, että se jää nyt näkemättä.

Kysyin huonehintaa ja pystyin pitämään itseni rauhallisena vaikka hinta olikin alkaen 1300 € /yö. Ei ole hullu se ken pyytää vaan se joka maksaa. Siinä sitä sitten vähän aikaa ihmeteltiin maailman menoa ja odoteltiin mihin suuntaan sade kääntyy. Ei kääntynyt ainakaan parempaan, joten pyysimme hotellialueen kuljetuksen eli meidät vietiin hotellin ”golfautolla” portille. Matka sateessa jatkui. Tarkempi tutustuminen Four Seasons hotelliin rantoineen jäi seuraavaan kertaan.

Päätimme ajella takaisin majapaikkaamme sateen ajaksi, mutta pysähdyimme välillä syömään. Ruokailun aikana sää kirkastui, joten matka jatkui.

Mahen kaunein ranta Anse Intendance kannattaa kokea

Olin merkannut karttaan kaikki saaren näkemisen arvoiset rannat ja seuraavana oli vuorossa muutaman kilometrin päässä oleva Anse Intendance.

Paikalle oli helppo löytää Google Mapsin avulla, mutta lopussa meinasi usko loppua. Vesi oli kastellut lopun päällystämättömän osuuden tiestä niin, että siellä oli välillä vettä uhkaavan paljon. Ajelin kuitenkin rohkeasti altaiden läpi ja perille päästiin. Don’t give up!

Riskinotto kannatti. Löysimme ainutlaatuisen kauniin paratiisirannan, jonka näkeminen taisi saada muutamat ”vaut” kokeneeltakin matkaajalta. Saapuessamme paikalle siellä oli pari muuta matkaajaa. Vähitellen väkeä alkoi tulla, mutta koko aikana vain ehkä parikymmentä. Tämä oli aivan toista mihin olimme tottuneet esim. Thaimaan ylitäysillä rannoilla. Paratiisi oli siinä!

Aallokko oli kaunis, mutta petollinen. Noihin virtauksiin ei kannata välttämättä mennä, sillä ne imaisevat rohkeat uimarit helposti mukaansa. Sen verran noita on tullut kuitenkin testatuksi, että uskaltauduin uiskentelemaan. Kun pääsi tuon pahimman paikan toiselle puolelle, homma rauhoittui ja jopa kelluminen oli mahdollista. Oli se upeaa!

Meren värimaailma oli sitä mitä olimme odottaneetkin.

Anse Intendancen ranta kallioveistoksineen antoi jo pieniä oivalluksia siitä, millaisia taideteoksia luonto on vuosituhanten kuluessa saanut aikaan.

Tässä vielä hieman omatekemää videomateriaalia tuolta kauniilta rannalta:

Anse Intendance on Seychellien pääsaaren Mahen ykkösranta (video)

Tapoihimme on tullut, että pyrimme varpaistelemaan ei-liian-pitkät rannat aina päästä päähän ees-sun-taas. Niin teimme nytkin. Kulutimme siellä aikaa reilun tunnin ja jatkoimme matkaa onnellisena tuosta pienestä, mutta huikeasta kokemuksesta.

Saarta kierrä!

Aikaa oli kulunut sen verran, että päätimme ajella itärannikkoa Anse Royalea vilkaisemaan. Matkalla oli koko ajan hiekkarantoja tien kulkiessa lähellä merta. Pysähdyimme Anse Royalen rannalla olevan kirkon pihaan vilkaisemaan rantaa.

Meitä oli vastassa tämä vekkuli villieläin. Kaunis kun mikäkin 🙂

Sen jälkeen olikin aika ajella takaisin kämpille. Tämä päivä oli pulkassa.

Seuraavana päivänä uusi yritys. Ajelimme Cap Tarnaylle saakka vesisateessa. Ihan perille emme menneet autolla, sillä se muuttui yksikaistaiseksi enkä halunnut alkaa peruutella kapealla tiellä. Siispä katsomaan Beau Vallonin rantoja. Tuolla Mahen luoteiskulmassa on varsinainen hotellikeskittymä, josta löytyy myös paljon 5 tähden hotelleja. Päätimme käväistä vilkaisemassa miltä alue näyttää.

Jälkikäteen tuntuu siltä, että olisi kannattanut jättää väliin. Nyt ymmärrän mitä tarkoittaa ”kuin saavista kaataen”. Matelimme kapeaa, erittäin mutkaista vuoristotietä hissukseen. Onneksi olen harjoitellut tuollaisilla vuoristoteillä useasti, mutta ei koskaan tällaisessa kaatosateessa. Välillä tuntui, ettei näe eteensä. Onneksi liikennettä oli vähän. Kerran jouduimme pysähtymään muutamaksi minuutiksi, sillä puu oli kaatunut ja katkaissut reitin.

Nyt voi sanoa, että ajelin  kieli keskellä suuta. Rannikon saavuttaminen tuntui onnelalta tuon reitin jälkeen.

Päätimme käydä kurkkaamassa miltä näyttää paikallinen Hilton. Ajelutimme itsemme parkkipaikalta golfautolla vastaanottoon ja kysyimme huoneen hintaa siltä varalta, että tulisimme sinne loppulomaksi. Kolme yötä oli tuossa vaiheessa vielä auki. Hinta oli enää vajaa puolet siitä mitä Four Seasonissa, mutta reilusti enemmän mitä olimme valmiit maksamaan. Matka jatkui.

Pikavisiitti Seychellien pääkaupunkiin Victoriaan

Kiersimme saaren pohjoisrantaa tavoitteena käydä ostamassa itsellemme laivaliput seuraavan päivän saarihyppelyä varten. Rantereitistä olisi voinut jäädä miellyttävämpi kuva ilman sadetta. Kun liput oli ostettu, jätimme auton parkkiin vajaan kilometrin päähän Victorian keskustasta. Liikenne näytti sen verran kaoottiselta, että totesimme niin olevan paree.

Onneksi sade taukosi ja lähdimme käveleskelemään keskustaan.

Vuonna 2018 Victoria täytti 240 vuotta.

Tällainen monumentti koristaa tätä keskeistä liikenneympyrää.

Ykköskohteemme oli nähdä tämä The Clock Tower.  Tuo Seychellien pääkaupungin Victorian päänähtävyys on paljastettu aprillipäivänä vuonna 1903 pari vuotta aiemmin kuolleen kuningatar Victorian kunniaksi. Muotonsa se on saanut Lontoon parlamenttitalon kellotornista Big Benistä.

Tuosta voi joku jopa erottaakin jotain… Kiusaavat turisteja, mokomat!

Museon ohitimme tällä kertaa – katseella.

Kirkko koki saman kohtalon.

Nälkähän se alkoi näykkiä, joten kirkkoa vastapäätä oleva italialaisravintola La Dolce Vita sai pari asiakasta. Tilasimme pizzan puokkiin ja ison pullon vettä. Ruokateos paistettiin kaasulämmitteisessä ”puu-uunissa”, mutta lopputulos oli hyvä. Palveu oli hyvää, sortimenteissa ei säästetty ja juusto oli maukasta, joten selkeä suositus. Hinta yhdestä pizzasta ja vedestä oli 15 euroa.

Meillä olisi ollut vielä nähtävää Victorian keskustassa, mutta sade oli taas alkanut. Yritimme taiteilla itsemme katoksien ja puiden alta. Välillä odotimme minuutteja sateen taukoamista, mutta ei!

Kastuneina, mutta onnellisina, istuimme lopulta autossa ja Villa Kiki odotti.

Koska tästä matkakertomuksesta muotoutui vähintäänkin riittävän pituinen, teen erillisen postauksen majapaikastamme. Tässä hieman esimakua siitä mitä tuleman pitää:

Tässä tilannekuva tulevista saarikertomuksistamme ja kohtaamisistamme:

Tarkka vastaus otsikon kysymykseen tulee vasta Praslinin matkakertomuksen jälkeen. Anteeksi tällainen pieni vedätys 🙂 Sen verran voin paljastaa, että keskimääräinen majoitushinta tulee olemaan 150 €/yö eikä tasossa ole valittamista, joskus jopa päinvastoin.  Senkin voin sanoa, että jokaiseen majapaikkaan menisin uudelleen. Kannattaa siis seurata miten tarina kehittyy.

Seychellit saattaa olla budjettimatkaajan paratiisi.

Mitä tämä matkamme  maksoi?

Veikkaan, että jokainen lukija haluaa tietää mitä maksoimme tästä unelmamatkasta. Tässä tärkeät lukemat (Hinnat yhteensä/2 henkilöä):

Seychellit	lennot		920
sisäiset	lennot+lautat+taksit		328
	autovuokra		100
	majoitus		1551
		yht.	2899 (2 hlö)

Aivan varmaa on, että lentoja ei enää saa noilla hinnoilla. Muiden kustannusten suhteen veikkaisin, ettei nousua ole juurikaan tullut. Sen verran vilkaisin, että kannattaa katsoa lentohintoja ainakin Pariisista ja Lontoosta.

Kaikki Seychellien matkakertomuksemme ja videomme löytyvät tästä linkistä:

https://appamatkustaa.fi/category/afrikka/afrikka-seychellit/

Mikäli matkakertomuksemme kiinnostavat, käy tykkäämässä Facebook-sivua Appa matkustaa. Sinne ilmestyy säännöllisesti vinkkejä seuraavista matkakertomuksista.

https://www.facebook.com/appamatkustaa/