Sri Lankan Mirissa Beach on bileporukan ja surfaajien rantapaikka

Sri Lankan reissuni yksi tavoite oli tutustua sen varpaistelupaikkoihin. Kovan utelun ja reittiini sopivan sijainnin perusteella valitsin lopulta Kolme Kovaa Kohdetta eli Mirissan, Hikkaduwan ja Negombon. Tein erittäin luotettavan yhden eläkeläisen testauksen. Tulokset ilmoitan, kun kaikki on arvioitu ja esitelty. Aloitan tutustumalla Mirissa Beachiin.

Olin päässyt ”paikallisen rallikuskin” sakkokyydillä vuoristosta rannalle. Tästä jutusta käy ilmi, miksi henkilöauto on (kaikesta hurjastelusta huolimatta) se järkevin tapa liikkua Sri Lankan maaseudulla.

https://appamatkustaa.fi/sri-lanka-nuwara-eliyasta-ellan-kautta-mirisaan-oli-mielenkiintoinen-kokemus/

Illallinen Serenity Resortin rantaravintolassa

Olin elänyt juna- ja automatkapäivän teen ja parin piirakan voimin aamiaisesta lähtien, joten illallinen valitsemani hotellin Serenity Resortin kalaravintolassa rantahietikolla kelpasi. Kävin asettautumassa aloilleni ja kävelin hyväksi kehuttuun ravintolaan. Esimies ohjasi minut pöytään ja aloitin Lion-oluella, isolla 😉 Koin ansainneeni sellaisen ja kovan matkapäivän jälkeen se maistui erinomaiselta. Olin kaikesta kaahailusta huolimatta ehjin nahoin perillä. Kippis!

Ruoan tilaaminen tapahtui niin, että, kävelimme managerin kanssa rantahietikolla olevan kalapöydän ja grillin ääreen.  Tämä on valitettavasti feikkikuva, sillä löysin lähistöllä olevasta ravintolasta myöhemmin myös tällaisia hummeri- ym. herkkuja 🙂  Minä tilasin huomattavasti pienemmästä valikoimasta. Katsaus siihen ja lautaselleni piti tuleman grillattua tonnikalaa, calamaria ja jättikatkarapuja salaatin kera.

Tovin odoteltuani lupsakka kokki käveli tuomaan ruoka-annokseni. Ruokailun jälkeen saatoin kiitellä vilpittömästi kokkia hyvästä ja maukkaasta ruokailukokemuksesta. Eikä hiekkarantamiljöö haitannut elämystä lainkaan. Eniten jäin ihmettelemään miten tuore tonnikala läpipaistettuna ei ollut lainkaan sitkeä, kuten elämän kokkikoulussa olen oppinut. Muut saavat selittää. Ja mustekalafileet ovat kyllä herkkuani. Kun annoksen hinnaksi jäi 11 € ja oluen reilut pari euroa, en päässyt valittamaan mistään.

Kiitos kokille erinomaisesta illallisesta!

Mirissa Beachin testausta

Pääsyy (samalla ainoa) Mirissa Beachille tuloon oli sen kehuttu ranta. Pakkohan sitä oli käydä testaamassa heti illallisen jälkeen. Jätin sandaalit santaan (rukkaset olivat jääneet kotiin) ja lähdin varpaistelemaan. Kävelin noin kilometrin mittaisen rannan päästä päähän ja sain jälleen kokea sen ihastuttavan tunteen, joka on tehnyt minusta Suomen johtavan varpaistelijan.  Näin voin sanoa siksi, että taidamme olla mammun kanssa ainoat, jotka varpaistelevat. Muut kävelevät paljain jaloin tms.

Tunne kävellä lämpimässä pimeässä illassa vesirajassa aaltojen huuhdellessa jalkoja on ”sitä itteään”, jota etelän reissuilta haetaan. Nautin!

Tämä vekkuli villieläin kaiveli kolosiaan rantahietikolla.

Päättivätten järjestää tuloilotuksen kunniakseni. En pannut pahakseni sitä.

Hotellihuone ei ollut mikään Kämp, mutta kyllä siellä yö meni. Valitettavasti rantaravintoloista kuuluva kovaääninen jumputus jatkui reilusti yli puolen yön!!!  Siinä vaiheessa ajattelin, että tälle rannalle en enää palaa… No, sain sentään nukutuksi muutaman tunnin.

Varpaistelun paratiisi on Mirissa Beach

Yksi lomamatkojemme kohokohta on, kun saa mennä aamuvarpaistelulle hiekkarannalle. Otin sen ensimmäistä kertaa ohjelmaan tällä reissulla nyt, kun siihen sopiva ranta oli löytynyt. Meitä aamukävelijöitä ja -juoksijoita siellä riitti ihan mukavasti. Onneksi jumputus oli vaiennut. Oli mukavaa se.

Sri Lankalla on valtava määrä koiria. Niitä oli joka lähtöön, kaikkialla. Luulin, että se olisi lehmien paratiisi kuten isoveljensä Intia, mutta näin vain muutaman lehmän. Koiria oli lähes vaivaksi asti, kaikkialla.

Mitä tuohon nyt olisi lisäämistä?

Aamun valjettua alkoi paljastua myös totuus Mirissa Beachistä. Taloröttelöistä päätellen se on ollut suosittelu rantapaikka vuosikymmenien ajan. En nähnyt siellä yhtään uudehkoa rekennusta.

Näitä rantaravintoloita siellä riitti. Voihan jumputus sentään!

Tuo rouva sai koiralta kyytiä. Se hyppäsi halailemaan noin vaan. Me too -kampanjalle olisi siellä tilaus!

Ranta on varsin viehättävä päiväsaikaan eikä väkeäkään ollut ainakaan maanantaina ollenkaan liikaa.

Kilometrin pituisen rannan toisessa päässä oli surffikoulu, jonka lähettyvillä lainelautailijat touhusivat. Nämä pojat kävivät hakemassa oman lounaansa rankakivikosta, jossa verkko oli yöpynyt.

Surffikoulun kohdalla oli pieni kallio, joka oli yksityisaluetta. En käynyt kurkkaamassa onko siellä mökkiä. Olenhan suomalainen.

6000 askeleen kävelyn ja aamusuihkun jälkeen kävin nauttimassa aamiaisen hotellin pihalla. Ei ollut kaksinen paikka, mutta aamiainen maistui. Selvitin sen jälkeen juna-aikataulun Hikkaduwaan. Olin varannut edellisenä iltana majapaikan seuraavaksi yöksi nähdäkseni Sri Lankan kuuluisimman (?) rannan. Saatoin vielä julkaisukuntoon ensimmäisen postaukseni tältä reissulta ja laitoin sen jakoon.

Lähdin vielä kirjoitussession jälkeen uimaan mereen ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Hidasteena olivat olleet lähtöä edeltävän iltana saamani neljä tikkiä. Ei saanut ottaa tulehtumisriskiä enkä kastellut paksua harmaantuvaa tukkaani nytkään. Kuulin klo 11.30 rannalle mennessäni, että huone olisi kuulemma pitänyt luovuttaa klo 11, mutta ei  kuulemma haitannut. Kävin kastautumassa meressä ja menin suihkuun.

Maksoin laskun, saattelin itseni tien poskeen, otin tuktukin Mataran asemalle noin 10 km päähän ja sovin hinnaksi noin 4 €. Nuori kaveri pääsi tuskin vauhtiin, kun hän alkoi kysellä haluaisinko maistella hyviä makuja. Olisi kuulemma tarjolla ainakin marijuanaa. Veti ihan nyssykän taskusta ja halusi käydä kauppaa. Suunnaton hämmästykseni ja ehdoton kieltäytyminen lopettivat sen keskustelun lyhyeen. Minun piti elää lähes 67-vuotiaaksi, että sain tuollaisen tarjouksen. Onkohan minua maailmanmatkaajaa käsitelty silkkihansikkain vai alkaako hapitukseni pettää?

Saavuimme asemalle 15 min. kuluttua, ostin 50 sentin lipun Hikkaduwaan ja istuin odottelemaan junaa. Jatkokertomus on luettavissa tältä samalta kanavalta.

Tästä videosta pääset aistimaan Mirissa Beachin tunnelmia elävän kuvan välityksellä:

Sri Lanka – Mirissa Beach on nuorison kohtaamispaikka (VIDEO)

SEURAA MINUA FACEBOOKISSA https://www.facebook.com/appamatkustaa/