· ·

Serlachius on taidekaupunki Mänttä-Vilppulan helmi

Voi hyvällä syyllä sanoa, että Serlachius on taidekaupunki Mänttä-Vilppulan helmi. Siellä on tarjolla mm. Suomen paras ”maalaistaidemuseo”, Tähän johtopäätökseen tulimme vuosia sitten, kun vierailimme ensimmäisen kerran Serlachiuksessa. Päivitimme tietojamme tarjonnasta ja laajensimme näkemystämme ottaen mukaan myös majoituksen, iltapalan, viinimaistiaiset ja taidesaunavierailun. Esittelemme tässä ensimmäisessä artikkelissa Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan parhaita paloja eli käymme näyttelyissä ja saunomassa.

(Teimme tämän vierailun osittaisessa kaupallisessa yhteistyössä Serlachiuksen ja Visit Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan kanssa.)

Taidekaupunki Mänttä-Vilppula levähti silmillemme ensimmäisen kerran vuonna 2020, kun ”eksyimme” tutustumaan Serlachiukseen. Rakastuimme sen upeisiin taidenäyttelyihin ensikäynnillä ja tämä oli nyt kolmas vierailu samoihin kohteisiin. Kirjoittelin vuosia sitten tällaista tarinaa kokemuksistamme:

Seuraavan kerran kävin katsomassa vuonna 2021 katutaiteilijalegenda Banksyn taidetta, joka keräsi ennätysmäärän kävijöitä museoon. Sinä vuonna kävijämäärä oli noin 150 000. Aika hyvä ”maalaistaidemuseolle” 🙂

https://serlachius.fi/n%C3%A4yttely/banksy-a-visual-protesthttps://serlachius.fi/n%C3%A4yttely/banksy-a-visual-protest

Tämänkertaisen vierailumme idea lähti, kun ystävämme Reima suositteli meitä lukemaan Raija Orasen kirjan ”Iso”, joka kertoo Serlachiuksen suuruuden luojan ja taidesäätion perustajan Gösta Serlachiuksen elämästä puolidokumentaarisesti. Göstan tarina teki meihin niin suuren vaikutuksen, että halusimme kuulla lisää ja tutustua tarkemmin hänen elämäänsä Mäntässä. Pyysin Serlachiukselta, että meille kerrottaisiin taustoista lisää ja saimme sovituksi esittelyt. Homma paisuikin sitten paljon laajemmaksi ja teimme kolme päivän kiertueen, joka alkoi Himokselta, jatkui Mänttään ja päättyi Tampereelle. Näistä muista lisää myöhemmin.

Serlachius Pääkonttori avautui kesäkuussa 2024 uudistuneena ja saimme kutsun tulla katsomaan mitä uudistuksia on tehty ja mitä näyttelyitä siellä on menossa. Saimme luvan pyytää muutaman ystävämme mukaan esittelykierroksille, joista ensimmäinen oli nimensä Gustavista muuttaneessa Pääkonttorissa.

Mukaan kierrokselle lähtivät ystävämme Hanne sekä Reima ja Leea.
Yhteyshenkilönämme toimi Serlachius-museoiden markkinointipäällikkö Lea Kontoniemi, joka toivotti meidät tervetulleiksi Pääkonttorille.
Pääkonttorin aula on nykyisin kaunis galleria sellaisenaan. Göstä Serlachius halusi rakennusta suunniteltaessa, että pääkonttorin huoneiden pitää sijaita niin, että työntekijät kohtaavat toisiaan huoneistaan poistuessa. Johtaja-ainesta tuossa Göstassa 😉

Voinee sanoa, että Serlachiuksen taidekokoelman tarinan alkoi mesenaattikulttuurista. Sitä ennen vaadittiin taidetta ymmärtävä ja sitä rakastava mesenaatti eli Gösta Serlachius. Hän osti ensimmäiset taideteoksensa nuorena miehenä ensimmäisillä palkkarahoillaan. Rakkaus taiteeseen ei kuollut hänen koko elämänsä aikana ja siitä saamme häntä kiittää. Ilman Göstan taiteellista silmää ja intohimoa ei olisi Serlachiuksen taidemuseota.

Mesenaatti-sana tulee roomalaisesta taiteilijoiden tukijasta Maecenas.
Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius perusti Mänttään puuhiomon vuonna 1868. G.A.Serlachius Oy -nimi perustettiin v. 1901, hivenen perustajansa kuoleman jälkeen.
Serlachiuksen Pääkonttorimuseoon otettiin Mesenaatti-näyttelyn yhteydessä käyttöön erinomaisen kätevät vuorovaikutteiset opastaulut.
G.A. Serlachiuksen älykäs ja luova veljenpoika Gösta nosti Serlachius-yhtymän loistoonsa.

Göstan kasvusta liikemieheksi löytyy tiedot internetistä. Tarkemmin tarinasta voi lukea esim. tästä Paperisydän-kirjasta.

Muut saa selittää…

Jos innostuit taidesäätiön toiminnasta ja sen kokoelmista, hanki tämä vuonna 2023 ilmestynyt NIMEÄÄN KANTAVA –kirja museon myymälästä tai verkkokaupasta ja lue lisää.

Serlachiuksen Pääkonttorin tilat on pyritty pitämään alkuperäisessä kunnossa.

Göstan konttorin kaunista kalustusta.
Tämän kaapin ja monen muunkin kaluston sekä Mäntän kirkon saarnatuolin ym, veistämisestä vastasi Hannes Autere, joka oli jonkin aikaa peräti kuukausipalkkaisena taiteilijana Göstalla töissä.
Tässä neuvotteluhuoneessa on tehty Suomenkin tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä.
Käytävällä on näytteillä esimerkkejä Serlachiuksen päätuotteista.
Museon työntekijätiimi on värkännyt tiloihin upeita pienoismalleja Mäntän merkittävistä rakennuksista.
Tämä Mäntän kirkko sijaitsee pääkonttoria vastapäätä olevassa puistossa. Siitä tulee muutamia kuvia seuraavaan postaukseeni.

Kiitoskirjeitä on näyttely ja kirjeketju, joka on syntynyt poikkeuksellisella tavalla. Näyttelyssä annetaan kuvataiteilijoille ja kuvataiteen parissa työskenteleville mahdollisuus nostaa esiin joku yksittäinen tekijä ja tämän teos sekä kiittää sen tekijää. Tämä taiteilija on puolestaan valinnut uuden teoksen ja lähettänyt viestin sen tekijälle. 

Kiitoskirjeitä” on kirjeketju ja näyttely pysyvän jäljen jättäneistä teoksista. Näyttely avattiin pari päivää ennen vierailuamme ja on auki 16.2.2025 saakka. Kuvat puhukoot puolestani:

Elina Brotheruksen kiitoskirje Catarina Ryöppylle.
Yksityiskohta Catarina Ryöppyn kiitoskirjeestä Anna Autiolle.

En alkanut kuvailla näyttelyn kuvia. Käykää katsomassa ja ihmetelkää itse. Tässä yksi innoittajaksi;

Anna Autio, Nimetön 1–16, sarjasta Hukkuneet, 2017–19, pigmenttivedos.

Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija Riiko Sakkinen (s. 1976) käsittelee suomalaista identiteettiä. Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristössä asuu noin 30 000 suomalaisen yhteisö. Fuengirolan pormestari onkin kutsunut kaupunkiaan Suomen eteläisimmäksi kaupungiksi. 

Tämän näyttelyn funktio osana Serlachiuksen Pääkonttorin näyttelytoimintaa ei täysin auennut, mutta veikkaan että kymmenet tuhannet Fuengirolassa talvikaudet viettävät suomalaiset ymmärtävät enemmän ja ovat kiinnostuneempia näyttelyn piilohuumorista ja asukkaiden arkea esittelevistä jutuista.

Tämän luettelon päätin jakaa teille.

Käykää katsomassa paikan päällä mitä näyttelyn kuratoija on halunnut nostaa esille.

Kyllähän se on niin, että Serlachius Kartano on tässä kokonaisuudessa se suurin, kaunein ja kiinnostavin kiitos erinomaisen kattavan taidekokoelmien, kiehtovien tilapäisnäyttelyiden, arkkitehtonisti tyylikkäisen uudisrakennusten ym. Lue tästä alta miksi olemme vahvasti tuota mieltä. Jaksan vieläkin toistaa mielipidettäni siitä, että Serlachius Kartano on Suomen paras maalaistaidemuseo. Jos olet toista mieltä, kerro se alla olevassa keskustelufoorumissa. Lähdemme mieluusti tutustumaan, mikäli parempi löytyy. Kiitos vinkistä jo ennakkoon!

Kartanon yhteyteen valmistui kesällä 2014 modernia puuarkkitehtuuria edustava laajennusosa, joka on tehnyt mahdolliseksi entistä monipuolisemman näyttely- ja kulttuuritarjonnan. Kivijärvi-salissa järjestetään ympäri vuoden konsertteja, teatteriesityksiä ja seminaareja.  Suunnittelukilpailun voitti barcelonalaisen MX_SI:n työ Parallels, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan. 

Matthew Day Jacksonin ”Mathava lohduttomuus” on pronssiveistos vuodelta 2013.
Nämä herrat ovat Serlachiuksen menestystarinan takana.
Gösta-ravintolan seinällä on ”Mäntän kartta” (Heikki Marila, 2015). En alkaisi suunnistaa tuon avulla vaikka upea onkin.
Lounastimme Gösta-ravintolassa. Vasemmalta Leea, Marjatta, Asko, Reima ja Hanne.
Valitsin grillatun lohen ja se oli hyvä valinta. Avotulella paistettu kala ei petä ellei kokki petä. Nyt ei pettänyt.
Uudehkossa korkean designin näyttelyrakennuksessa on Serlachius-museoiden myymälä, josta voi varata myös yleisöopastuksia. Sunnuntaisin 25.8. saakka on tarjolla todella edullisia opastuksia. Kannattaa varata itselleen paikka ja mennä mukaan. Hinnat ainoastaan 5/10 euroa.

Päällimmäinen syy vierailuumme, kerrasta toiseen, on Kartanon klassikot -taideripustus. Siellä on nähtävissä maalauksia vanhasta eurooppalaisesta taiteesta, suomalaisesta kultakaudesta tähtinään Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Emil Wikström ja monet muut.

Tämä Emil Wickströmin luomus Gösta Serlachiuksesta vastaanottaa vieraan heti eteisaulassa.
Tämä lienee ainoita säveltäjä Gustav Mahlerista tehtyjä muotokuvia. Hän ei tykännyt istua mallina. Gallen-Kallela onnistui kuitenkin oveluudella ja väsyttämällä saamaan toisen mestarin pysymään paikallaan sen verran, että vedos syntyi. Sitten vielä uusi hetki takan ääressä ja Akseli viimeistelin työnsä, josta Mahler sitten tykkäsi. Elämä on!

Koska olen esitellyt useita Klassikoiden maalauksia edellisessä postauksessani, nostelen tänne vain muutaman innostamaan uusia kävijöitä paikalle.

Pekka Halonen, Neiet niemien nenissä, 1895, öljyväri.
Gunnar Berndtson, Taiteentuntijoita Louvressa, 1879, öljyväri puulle.
Ristiltäotto, kopio Rogier van der Weydenin mukaan, noin 1500, öljyväri puulle.

Jotkut taiteilijat sitä osaavat saada valot, varjot ja värit elämään niin hyvin, ettei kamera pysty niitä toistamaan. Kannattaa käydä paikalla katsomassa oletko samaa mieltä.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kartano-23-1024x743.jpg
Anselm Kieferin suurikokoinen ”Väinämöinen Ilmarinen” on taidesäätiön uusimpia hankintoja.

Claude Monet’n maalaus ”Heinäsuova ilta-auringossa  on saanut seurakseen maalauksia kahdelta muulta ranskalaistaiteilijalta. Maurice Brianchon ja Roland Oudot kuuluivat taiteilijoihin, joista taidekritiikki käytti nimitystä ”poeettisen todellisuuden maalarit”.

Claude Monet’ ”Heinäsuova ilta-auringossa
Claude Monet’n maalauksen todistaminen aidoksi on vaatinut täydellisen tutkimuksen syystä, ettei siitä löydy taiteilijan nimikirjoitusta. ”Videotarkastuksen” jälkeen aitous hyväksyttiin. Se tutkimus kannatti siis tehdä.

Saimme valtavan paljon enemmän irti näyttelystä syystä, että meitä opasti ammattimainen opas, joka tuntee taulut kuin omat taskunsa. Suosittelen! Mikäli haluta opastuksen vierailullesi, Aloita kuitenkin tästä alta ja kuuntele tarinaa myös edellä näkyvistä tauluista. Voithan vaikka laittaa kuulokkeet korville ja kuunnella tätä upeaa opasvideota kulkiessasi näyttelyssä yksin, omassa rauhassa.

Mikäli haluat, voit pyytää tarjousta henkilökohtaisesta/ryhmäopastuksesta täältä:

Opastukset Serlachiuksella | Serlachius-museot | Serlachius.fi

Serlachiuksen Kartanossa on tarjolla myös vuosittain vaihtuvia tilapäisnäyttelyitä. Niillä on suuri merkitys siihen, että kansa palaa Mänttään yhä uudelleen. Tällä hetkellä tarjolla ovat nämä näyttelyt.

ROR ABC on Jännittävä, Viihdyttävä, Räjäyttävä, Ihan Törkeän Hauska!
nsä 15 Jokainen näyttelyn taideteos on osa ROR-kokonaistaidetta.

Ror ABC – Revolutions On Request – Vallankumouksia tilauksesta on tarjolla maaliskuulle 2025 saakka. Se oli varsin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa on mukana 4 kuratoijaa ja yhteensä 15 hengen ryhmä toteuttamassa näyttelyä.

Tässä pari esimerkkiä näyttelystä:

Mr. Lordi, Babez for Breakfast, 2010, sekatekniikka.
Isto Kotavuopio, Omega, 2006

Naamiot-näyttely on toinen uutuuksista. Se on lyhytaikainen näyttely, joka on auki ainoastaan 11.5.-15.9.2024.

Paraatikäyttöön tarkoitettu kypärä ja naamio 1700-luvun Japanista; Museorahasto, Museum of Cultures, Milano.
Laika, Laumasuoja, 2020.
Giovanni Gastel, Nimetön (Chantelle Winnie Glamour-lehdessä), 2015, Kokoelma Ettore Molinario, Milano.
Sami Lukkarisen teoksia

Nyt on niin haastavasta taiteen lajista kyse, että antaapa kuraattorin kertoa näyttelystä:

Fade Cut -näyttely on auki enää 18.8.2024 saakka.

Devan Shimoyama,yksityiskohta teoksesta Stay Still, 2023

Taiteilijan kertoo mistä tässä kaikessa oikeastaan on kyse:

Melasjärven kauniissa rantamaisemassa sijaitsee Serlachius Taidesauna, joka tarjoaa elämyksiä saunomisen, taiteen, designin ja arkkitehtuurin ystäville. Vuokraamme taidesaunaa ryhmille monenlaisiin tilaisuuksiin. Taidesauna palkittiin Vuoden matkailuinnovaationa Finnish Travel Galassa marraskuussa 2022.

Serlachius Taidesauna, jonka suunnitteli sama toimista kuin laajennusosankin eli MX_SI, palkittiin Vuoden 2022 matkailuinnovaationa Finnish Travel Galassa. Palkintoperusteissa Taidesaunan sanottiin yhdistävän suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa henkeäsalpaavaa matkailuelämystä, joka tarjoaa iloa kaikille aisteille.

Kävimme tutustumassa tuohon taideteokseen ja nauttimassa uinnista Hopunselän viileässä vedessä.

Mitäpä taidesauna olisi ilman taidetta. Vaikka koko rakennus on todellinen taideteos, löytyy sen olohuoneesta ja käytäviltäkin taidetta huonekaluista astioihin ja perinteiseen ripustustaiteeseen. Tässä luetteko tärkeimmistä taideteoksista:

Olohuoneessa jokainen huonekalukin on valittu huolella ympäristöön sopivaksi.
Taidesaunaa ja sen tiloja voi varata yksityistilaisuuksia varten.

Taidemuseon pihapiirissä oleva entinen pehtorin talo eli Autereentupa toimii kesä-elokuussa kesäkahvilana, josta saa myös salaattilounasta.

Tarinaa ja kuvia riittäisi vaikka kuinka, mutta ehkä on parasta lopettaa tällä erää. Lisää Mäntän vierailustamme on tulossa myöhemmin. Kävimme nimittäin majoittumassa Hotelli-Ravintola Mäntän Klubilla ja maistelemassa viinejä Viinitupa Vuorenmajassa. Niistä kokemuksista kertoilen seuraavassa postauksessa.

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *