Esittelyssä suosittu Bergen, upea Hardanger Bridge ja pari erinomaista levähdyspaikkaa (Keski-Norja osa 6)

Nyt ovat esittelyvuorossa yksi Norjan suosituimmista kaupungeista eli Bergen sekä pari etenkin matkailuautoilijoille sopivaa levähdyspaikkaa. Oppheimsvatnetin oli sen verran upea paikka, että päätimme viettää siellä yön lisäksi koko hellepäivän. Hardanger Bridge on Norjan pisin riippusilta, Espenes huikean moderni levähdysalue ja Haukelifjelin luonnonkaunis vuoristolevähdysalue. Matkalle mahtui myös 505 m korkea Tjornadalsfossenin putous.

(Teimme tämän matkan osittaisessa yhteistyössä Touring Carsin ja Norwegianin kanssa.)

Ikimuistoinen asuntoautomatkamme Keski-Norjaan alkoi olla puolivälissä lähestyessämme Bergeniä, joka oli yksi matkamme pääkohteista. Olimme saaneet nauttia koskien ja putousten lumosta useammassa eri paikassa, joten piipahdus Norjan toiseksi suurimmassa kaupungissa oli sopivaa vaihtelua luonnon tarjoamille elämyskohteille.

Oppheimsvatnet vangitsi jäämään

Olimme ajaneet edellisenä iltana Flåmista ensimmäiselle kelvolliselle levähdyspaikalle, josta ei ole jäänyt yhtään kuvaa muistoihin. Lähdimme herättyämme liikkeelle etsimään kunnollista aamiaispaikkaa ja sellainenhan löytyi muutaman kilometrin päästä. Emme arvanneet, että Oppheimsvatnet vangitsi meidät jäämään paikoilleen vielä seuraavaksi yöksikin. Siitä tuli hyvä lepopäivä ja ainoa, jolloin auto liikkui vain muutaman kilometrin.

Kaunis ympäristö oli toki pääsyy, mutta syypää oli lopulta kaunis sää. Miksipä lähteä minnekään, kun Luoja helli meitä äärestä laitaan.

Oppheimsvatnetin ja Bergenin väli on edennyt meiltä jotenkin sumussa, sillä kuvat ovat jääneet noihin kahteen yllä olevaan. Se ei tarkoita etteikö siellä olisi kauniita paikkoja, mutta kauneusähky iskee väkistekin, kun on lähes viikon ajan saanut ihastella kaunista luontoa. Ja filmiä on palanut enmmän kuin laki sallii, kun katselette aiempia matkakertomuksiamme. Mutta nyt halusimme päästä äkkiä Bergeniin.

7 vuoren satamakaupunki Bergen on turistien suosiossa

”Vuoden 2018 alussa Bergenissä oli lähes 280 000 asukasta, joten se oli asukasluvultaan Norjan toiseksi suurin kunta^[2] ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama. Bergen tunnetaan seitsemän vuoren kaupunkina – vaikka vuoria kaupungissa onkin enemmän^[3].” (WIKIPEDIA)

Yksi matkamme pääkohteita oli käydä katsomassa Bergenin satama-alueen Bryggenin kauniit rakennuksia, joita olin päässyt katsomaan 1990-luvulla erään työmatkani johdosta. Halusin kuitenkin, että mammukin pääsisi näkemään Bergenin ja voisimme käydä maistamassa paikallisia meren eläviä. Sielun silmissä näin Bergenin sataman värikkäät talot. Niitä halusin päästä katsomaan.

Bryggen – Unescon maailmanperintökohde

Bryggen on norjalaisen Bergenin kaupungin vanha rahtisatama. Puisine makasiineineen siitä on tullut suosittu turistinähtävyys ja Unescon maailmanperintökohde. Bryggen on palanut monta kertaa. Viimeisin laaja tulipalo sattui vuonna 1955. Varastorakennukset on kuitenkin rakennettu vanhan mallin mukaan.^[1]

Saagojen mukaan kuningas Olav Kyrre perusti Bergenin kaupunki vuonna 1070. Siitä kasvoi nopeasti tärkeä kauppakeskus ja Norjan vanhan kuningaskunnan tärkein kaupunki.^[2]

Bergenin kaupunginvaltuutettujen vuonna 1963 tekemä päätös suojella Bryggenin vanhat talot oli ilmeisen loistava ratkaisu, sillä pääsy Unescon maailmanperintökohteeksi on kova ja merkityksekäs juttu jopa taloudellisesti. Tuskin olisimme mekään muiden miljoonien turistien lisäksi suunnanneet Bergeniin ilman Bryggenin rakennuksia. Huolimatta siitä, että tulipalo on tuhonnut niitä, ne ovat nousseet feenikslinnun tapaan tuhkasta aina uudelleen ja uudelleen vanhan mallin mukaan.

Kalatori ja kauppahalli ovat Bergenin muita magneetteja

Väkimäärästä päätellen kalatori ja kauppahalli ovat Bergenin muita magneetteja. Sitä riitti noissa sataman muissa pääkohteissa.

Kävimme vielä kierroksemme lopuksi katsastamassa Tuomiokirkon ympäristöineen.

Petkuhuiputusta Bergenin sataman pysäköintialueella

Reilun parin tunnin visiitti Bergenissä oli ohi ja lähdimme vaeltamaan kohti uusia seikkailuja. Sitä ennen yksi varoituksen sana! Varokaa petkuhuiputusta Bergenin sataman pysäköintialueella!

Ensinnäkin, varautukaa siihen, että pysäköintipaikan löytäminen Bergenistä on lähes Mission Impossible! Sen verran vinkkinä, että kun ajaa Bryggenin alueen pääkatua pitkin vajaan kilometrin, löytyy rannasta pysäköintialue, jossa oli tilaa myös matkailuautoille. Pieni haaste oli maksaminen. Pysäköintialueella oli opastauluja, joissa kerrottiin miten pysäköinti maksetaan ja utelimme sitä myös muilta. Jossain taulussa on osoite, puhelinnumero tai QR-koodi (en muista mikä näistä), jonne maksun voi suorittaa luottokortin numeron ilmoittamalla. En osannut epäillä mitään vaikka jossain vaiheessa prosessia tuli vastaan jonkin videoliikkeen mainos. Niitähän riittää nykyisin joka lähtöön, joten kummastelin vaan. Silti mieleeni jäi epäilyksen siemen.

Hoitelin maksun normaalilla tavalla, säädin ajan ja käppäilimme vajaan kilometrin päähän Bryggeniin. Kaikki näytti olevan kunnossa. Kun palasimme takaisin autollemme, tarkistin paljonko pysäköinti oli maksanut. Luottokortilta oli mennyt vajaat 2 € osoitteeseen Goodlifevod. Ajattelin, että olipa halpa ja että kaikki ok.

Noin kuukauden kuluttua huomasin luottokorttitilillä noin 60 € maksun. Ihmettelin ja aloin selvittää mistä on kyse. Löysin samaan osoitteeseen maksetun laskun juuri Bergenin päivänä. Ja sitten, että se 2 € oli palautettu parin päivän kuluttua. Googlasin maksusuorituksessa olevan nimen ja se päätyi johonkin video/viihdesivustolle. Soittelin pankkiin ja kerroin tilanteesta. Lopputulema oli, että kyseinen firma on Kyproksella. Luottokortti kuoletettiin ja minun piti tehdä ensin rikosilmoitus poliisille ja sitten reklamaatio pankin sivuille,

Parin päivän kuluttua maksu poistui tililtäni eli raha palautettiin. Loppu siis hyvin, mutta kortin kuoletukset, reklamaatiot ja rikosilmoitukset veivät yllättävän kauan aikaa ja aikaansaivat pahaa mieltä. Jäi kyllä kummastuttamaan, että mitä tapahtui ja että mitenkä kunnallisen parkkipaikan opastaulujen kautta voi linkittyä maksu Kyprokselle?

Jos olet kokenut saman tai tiedät mitä tuossa tapahtui, kerro! Haluaisin tietää, jotta osaan jatkossa varoa joutumasta samaan ansaan. Ja meikäläinen kyllä ilmoittaa asiasta myös Bergeniin, jos syy selviää.

Hardanger Bridgen ja Espenesin kautta Haukelifjelliin vuoristomajoitukseen

Ajelimme Bergenistä sen verran kuin jaksoimme. Päivälle oli tullut jo aivan riittävästi mittaa, kun havaitsimme Ålvikin kohdalla mukavan näköisen levähdyspaikan. Sinne!

Tämä levähdysalue Ålvikissa oli myös monen muun karavaanarin mieleen. Meitä oli siellä useita. Norjalaisille levähdyspaikoille on olennaista, että sieltä löytyy hyvät wc-tilat, grillikatokset yms. Norja on matkailumaa, josta matkailujat kiittävät. Tämä oli muuten koko matkan aikana ainoa kerta, kun tapasimme suomalaisia matkailijoita.

Olimme ajaneet edellisellä reissullamme samaa tietä 13 porhaltaessamme Sognevuonolta kohti etelää. Meille oli jäänyt mieleen, että matkan varrella oli 7 km pitkä tunneli, josta löytyi liikenneympyrä sekä upea Norjan pisin riippusilta Hardanger Bridge -silta. Silta on 1380 m pitkä, kannen maksimikorkeus on 55 m ja tornit ulottuvat 200 m korkeuteen meren pinnan yläppuolelle. Aikamoinen!

Tuo kokonaisuus toki kiinnosti ihan videointiin saakka:

Espenesin levähdysalue on taidetta matkailijoille

30 km päässä Hardanger Bridgestä koimme mukavan yllätyksen. Nyt voimme kokemuksemme syvällä rintaäänellä todeta, että Espenesin levähdysalue on taidetta matkailijoille. Samaan olemme törmänneet aiemminkin Norjassa (mm. Senjan saarella), mutta tämä oli kyllä huippua.

Espenesin levähdysalueen erityispiirre on 64 metriä pitkä ja 4 metriä leveä teräsrakenne, jossa on 12 erikorkuista kattomoduulia. Rakennelmassa on wc:t ja alueella penkkejä, joissa voit nauttia kauniista vuono ja vuoristonäkymistä.

On pakko myöntää, että pohjoismainen silmäkin lepää tällä levähdysalueella.

Tässä vielä totuttuun tapaan videokuvaa Espenesistä:

Kun jatkaa matkaa kohti etelää, kannattaa pysähtyä 30 km jälkeen, tehdä pieni kävelyretki ja käydä katsomassa Tjornadalsfossen-putous.

Haukelifjelin luonnonkaunis vuoristolevähdysalue

Tämä matkakertomus tuntuu paisuvan todella pitkäksi, joten lopetan sen siihen, kun pääsimme näkemään ja kokemaan Haukelifjelin luonnonkauniiin vuoristolevähdysalueen. Olimme saavuttaneet jälleen kerran yhden päätavoitteistamme eli päästä yöpymään vuoristossa, kun edessä aukeavat lumihuippuiset vuoret ja kauniin sininen järvi. Täydellistä matkailuelämää, jota vain karavaanari voi kokea.

Summaan Haukelifjelin kokemuksiamme vielä tämän videon avulla:

Palasimme kaunista tietä 13 ja koukkasimme itään huikeille Voringfossenin putouksille

Palasimme samaa tietä kuin tulimmekin eli Oddan kautta kaunista tietä 13, joka kulkee Hardangerin vuono varrella. Eidfjordenin kohdalla valitsimme 7-tien kohti itää ja osuimme huikeille Voringfossenin putouksille. Sen jälkeen piipahdimme Geilon kylässä ja asettauduimme yöksi Hallingdalin 5 tähden leirintäalueelle Ålin kylässä

Kannattaa siis pysyä kanavalla. Uutta tulee viikon sisällä.

Tämän pariviikkoisen asuntoautomatkamme aiemmat matkakertomukset löydät tästä ilmestymisjärjestyksessä:

Unelmamatka matkailuautolla Keski-Norjaan (1. osa)

Kaunis reitti Trollveggeniä pitkin Ålesundiin (Keski-Norja osa 2)

Geiranger – Norjan kaunein kylä? (Keski-Norja osa 3)

Vaellus Billingenissä Norjassa oli huippujuttu (Keski-Norja osa 4)

Sognefjellet ja Flåmsbana ovat hyviä elämyskohteita Norjassa (Keski-Norja osa 5)