Matkustaminen Sri Lankaan ja hotelli Arie Lagoon
Kuinka sujui matkustaminen Sri Lankaan ja millainen on hotelli Arie Lagoon? Näihin kysymyksiin annan vastauksia tässä matkakertomuksessa, josta alkaa ainutlaatuinen seikkailu Sri Lankassa. Tein sinne vuoden 2018 alussa 1. ja toistaiseksi ainoan matkani.
Tuo tarunhohtoinen pyhä saari on ollut etäisenä haaveenani jo useita vuosia, mutta jäänyt Thaimaan, Malesian tai jonkin muun Aasian maan jalkoihin.
Kun mammu ilmoitti jättävänsä tällä kertaa Aasian matkan väliin, muutin valintakriteereitä ja päädyin ”reppureissulle” Sri Lankaan. Edessä oli erittäin mielenkiintoinen saarikiertue. Kerron tässä matkakertomuksessa hieman menomatkasta eli mikä on suosituin tapa matkustaa saarelle ja esittelen ensimmäisen viikon majapaikkani.
(Julkaisin tämän artikkelin helmikuussa 2018, mutta se hajosi täysin vaihtaessani sivustoni toiselle palvelimelle. Rikkinäisiä artikkeleita (kuvat puuttuvat) voi löytyä 400 postauksen joukosta muitakin, joten ilmoita, jos löydät sellaisen. Tein täydellisen päivityksen 5.3.20219)
Hyvä matka alkaa hyvällä suunnittelulla
Meillä on vuosittain hyvä määrä viikko-osakejärjestelmä RCI:n pisteitä käytettävissä ja nyt niitä oli mukavasti jäljellä. Laitoin hakukriteeriksi Aasian ja parhaat asiakaspalautteet. Sen seurauksena esiin pöllähti ruudulle Sri Lanka ja sieltä hotelli nimeltä Arie Lagoon. (#DC74) Pienen tarkastelun jälkeen totesin, että ainakin esittelyn perusteella se kelpaa minulle. Hotellissa on pakollinen all inclusive, jolloin pahat aavistukset tulivat mieleen. Ne ovat yleensä melko hintavia, mutta mutta… Nyt hinta puolihoidolla oli ainoastaan 27 dollaria, joten tein varauksen. Kun sijaintikin asettui kohdalleen eli kannakselle Intian puoleiselle rannalle n. 30 km saaren pääkaupungista Colombosta pohjoiseen, 15 km lentokentästä, oletin, että sen kanssa voi elää.
Kun kohde oli valittu, alkoi lentolippujen metsästys. Valitsin lopulta Finnairin ja Qatar Airwaysin yhteistyölennon Tukholma-Doha (Gatar)-Colombo-Doha-Helsinki hintaan 700 €. Yhteydet olivat kohtuulliset eli paluulento nopein mahdollinen ja meno 3 tuntia pidempi.
Sitten olikin vuorossa blogikollegojen kirjoitusten metsästys ja parin viikon kokonaisuus alkoi hahmottua. Suunnitelmieni mukaan ensimmäinen viikko menisi RCI-hotellissa, josta tekisin päivämatkoja lähiseudulle tai nauttisin elämisen sietämättömästä keveydestä hotellialueella varpaistellen, lueskellen ja kirjoittaen.
Matkani alkoi ke 11.1. Kävin edellisenä iltana vielä Lahden oopperakuoron harjoituksissa telomassa pääni johonkin ilmastointikanavan nurkkaan 4 tikin arvoisena suorituksena. Vaaransin tahtomattani koko matkan tuolla älyttömällä tempulla, mutta onneksi pahoinvointia eikä pääkipua tullut. Siispä menoksi. Mutta mutta, katso jatkossa eteesi Appa!
Saavuin hyvissä ajoin lentokentän Aspire-loungeen syömään ja juomaan totuttuun tapaan. Lomamme alkavat aina sieltä tai vielä paremmasta Almost@home eli Olohuone-loungesta. Varaamme riittävästi aikaa ruokailla ja juomailla ennen matkaa. Tämä on hyvä tapa syystä, että lennämme nykyisin paljon Euroopan lentoja, joissa ei ole maksutonta tarjoilua.
Lento lähti puoli tuntia myöhässä, joten Arlandassa oli lievä kiireen tuntu johtuen siitä, että kone tuli terminaaliin 2 ja lento Qatariin lähti terminaalista 5. Onneksi niiden välillä kulki Express-juna. Liukuportailla alas syvyyksiin, 7 min odotus, 2 min. junamatka, kävely pitkän hallin toiseen päähän, turvatarkastus, seinällä portti F62 ja last call, pitkä kävely, passin tarkastus, 400 m. reipas kävely, pikkuhiki, ei enää kiire. Kone lähti nimittäin vartin myöhässä, joten soitto mammulle, parit WhatsApp-viestit ja koneeseen. Vajaan 6 tunnin lento Dohaan, jossa 3 tunnin odotus, bloggaajakollegan ja perheensä yllätyskohtaaminen… Olin matkalla.
Muutama tunti huikealla Dohan lentokentällä Qatarissa oli pieni seikkailu
Yö meni syödessä, elokuvaa katsellessa ja jopa pienessä unessa. Olimme Qatarissa klo 6 aamulla. Koneesta nousun jälkeen alkoi todella pitkä liukukäytäväreitti. Siinä meni 1 km:n matka ripeästi. Dohan lentokenttä on SUURI! Sen kautta kulkee lentoja lähes kaikkialle maailmaan. Lehdestä kävi ilmi mielenkiintoinen uutuusreitti Doha-Pattaya. Pannaanpa merkille!
Hamad International Airport
Turvatarkastuksen jälkeen törmää nalleen, joka lienee lentokentän symboli. Qatarista en paljon mitään tiedä. Se verran olen lukenut, että siellä järjestetään jalkapallon MM-kisat vuonna 2022, jos järjestetään. Pahat kielet väittävät, että suuret rahat ovat vaihtaneet omistajia siinä vaiheessa, kun qatarilaiset lahjoivat päättäjiä myöntämään MM-kisat tuolle pienelle rikkaalle öljyvaltiolle. Saas nähdä ehtivätkö suorituspaikat valmiiksi? Ja kuinka paljon tulee lisää rumihia? Vuoden 2018 alussa sydänkohtauksiin ym. kuolleita on yli 1000 ja ennuste on, että määrä kasvaa yli 4000:een kisoihin mennessä. Ulkomailta tulleet työntekijät tekevät hommia pahimmillaan 50 asteen helteessä lähes ruoatta ja juomatta alkeellisissa parakeissa asuen. Osa on lähtenyt kotimaahansa syystä, että palkkaa ei ole maksettu. Orjatyövoimaa siis nykypäivänä! No, joku Fifan pomo ennusti, että kisat siirretään jonnekin muualle.
Minulla oli noin 3 tuntia aikaa koneen lähtöön, joten menin suurin odotuksin testaamaan loungen. Lounge, jonne Priority Pass kelpaa oli täynnä, joten he ohjasivat minut toiseen. Ainakaan se ei vakuuttanut.
Kevyehkö aamiainen hedelmien kera ja perinteiset kahvit, teet, mehut, jogurtit, alkoholittomat juomat… Tarjonta häviää selkeästi Helsingin loungien valikoimasta. No, noin aikaisin aamulla ei ollut vielä nälkä, joten riitti ihan hyvin se tarjoilu.
Aika vierähti nopeasti ja kohta olikin aika vaihtaa terminaalia. Juna kuljetti E-terminaaliin, jossa jälleen liukuportaita riittävästi. Muutaman sadan metrin kävelyn jälkeen olin lähtöportilla, jossa ensimmäisenä kohtasin blogikollegani Katjan perheineen.
Tutustuimme Katjan kanssa vuotta aiemmin Megastar-laivan neitsytristeilyllä (ks. siitä erillinen matkakertomus).Päällimmäiset kuulumiset vaihdettuamme oli aika hypätä Cobuksen kyytiin ja siirtyä koneeseen.
Saavuttuamme Sri Lankaan kävelin passitarkastukseen. Jokaisen saarelle matkaavan tulee ostaa paikallinen Visa päästäkseen maahan. Olin jonkin matkatoimiston ohjeiden mukaan hankkinut sen netin kautta ja maksanut siitä noin 30 dollaria. Täyttäminen oli netissä helppo juttu ja maksettuani maksun asiakirja tupsahti parin minuutin kuluttua koneelleni. Sen voi ostaa (kuulemma) myös lentokentällä, mutta kirjoituksessa sanottiin, että se olisi siellä kalliimpi. Jos olet menossa maahan, tarkasta tuo! Luin saarella jostain oppaasta, että hinta olisi noin puolta edullisempi siellä, mutta enpä ala sitä nyt tarkistamaan. Koneessa täytettiin vielä normaalisti maihinnousukortti. Selvisin passitarkastuksesta noin 10 min jonotuksen jälkeen minuutissa. Visa näkyi ymmärtääkseni siellä järjestelmässä, mutta fiksu matkamies kuljettaa tositetta mukana 🙂
RCI-hotelli Arie Lagoon Sri Lankalla
Selvittyäni muodollisuuksista kävelin ulos tullin läpi. Vastassa oli heti rahanvaihtopaikka, jossa vaihdoin ensimmäiset eurot maan valuutaksi. Eurolla sai noin 180 rupiaa. Se on ihan kohtuullinen kurssi. Vaihdoin seuraavat setelit kaupungilla ja kurssi oli 184, joten ei kannata pihtailla kentällä. Tätä kirjoittaessani voin todeta, että sovin juuri maksavani yhden päivän yksityisautoilun euroilla, jotka ovat siis hyvää valuuttaa Sri Lankalla.
Älyhalpa taksi!
Seuraavaksi siirryin viereiselle luukulle, josta voi varata taksin. Pyysin hintaa hotelliin ja sain tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Tuo 17 km matka maksoin 1940 rupiaa eli noin 11 euroa. Joku kaveri lähti sitten ohjaamaan minut autoon. Ulkopuolella oli takseja, joista hän valitsi tila-auton ja niin sitä mentiin. Harmittamaan jäi, että voinut maksaa tippiä saattajalle tuosta pienestä, mutta tärkeästä eleestä, sillä minulla oli vain 1000 rupian seteleitä. Siinä vaiheessa olisi pitänyt hokata antaa vaikka 1-2 euroa, mutta tuollaisissa hetkissä aivoitukset eivät aina toimi. Pieni asia jäi harmittamaan.
Kuljettajalla ei ollut tietoa minne mennä, mutta onneksi puhelin on keksitty.
Noin puolen tunnin ajomatka läpi ruuhkaisan Negombon sujui hitaasti, mutta varmasti. Saavuimme ensimmäisen viikon majapaikkaani Arie Lagoon hotelliin, joka on siis RCI-kohde. Siitä syystä sinne päädyinkin. Ystävällinen naisvirkailija otti minut vastaan ja kohta tuotiin tervetuliaisjuoma pöytään.
Kävimme läpi pakolliset kirjautumis- ja tiedotusmuodollisuudet, jonka jälkeen sain käteeni sateenvarjon ja minut saatettiin huoneeseeni 100 m päähän. Saavuin paikalle illalla ja vettä tuli kaatamalla ensimmäisen ja viimeisen kerran tällä reissulla.
Majapaikkani oli miellyttävästi varustettu omalla pihalla.
Tämä velikulta ei sentään odottanut ensimmäisenä iltana, mutta aina silloin tällöin siivojapojat (aivan!) vai pitäisikö sanoa siistijähenkilöt keksivät tällaisia hassutuksia.
Huoneeni oli perussiisti, tilavahko kokonaisuus. Vaikka tämä elokuussa 2017 (ilmeisesti remontin jälkeen) avattu hotelli mainostaa huoneita luxury-huoneina, en antaisi tälle noin imartelevaa arviota.
Faciliteetit olivat ihan ok. Erityisesti pidin noista hotellia varten teetetyistä mukeista ja pulloista. Niissä on tyyliä. Oletettavasti keramiikka on Sri Lankalla kovassa kursissa, kun golfkaverini Hakomaan Aurikin teettää Olde Hansaansa astiat tuolla saarella.
Tästä pidin huoneessa kaikkein eniten! Suihku oli laitettu ulos muurien sisään. Ai sitä tunnetta, kun saa aamuin, illoin ja pari kertaa päivässäkin mennä virkistävään suihkuun lämpimässä, ajoittain hiostavassa säässä. Siinä on se jokin! Lämmintä vettä ei juurikaan tullut, mutta sitä saa kotonakin.
Aamiainen ja illallinen olivat pääsääntöisesti buffet-tyyppisesti. Valikoima oli hyvä ja vaihteli sopivasti. Onneksi parina viimeisen iltana oli sen verran vähän väkeä, että ruoan sai valita ala carte -listalta muutamasta vaihtoehdosta.
Intialaisia tai srilankalaisia ruokia oli tarjolla aina, sekä aamiaisella että illallisella.
Jälkiruokaherkkuja oli siinä monenlaista, mutta jostain syystä meikäläinen jättää nuo kaunistukset yleensä muille. Onneksi oli aina myös hedelmiä tarjolla. Erityisen iloinen olin silloin, kun tarjolla oli kärsimyshedelmiä. Niissä on se jokin 🙂
Meiltähän se käy 🙂 Tämä jehu oli 1. iltana grillailemassa. Grilli-illan taisi aikaansaada se, että siellä oli menossa jonniinmoinen pieni konferenssi.
Toisessa päässä terassia grillaantuivat kanat ja makkarat.
Tähän ihmehedelmään tutustuin 1. kertaa eläissäni. Ja jos minusta on kiinni, niin myös viimeisen. Ei maistunut ei.
Tämä juustolla gratinoitu meren elävien sekoitus oli viikon makuelämys.
Illallisista vielä sen verran, että mitkään juomat eivät kuulu puolihoitoon. Esim. pullo vettä maksoi noin 70 senttiä, lasi viiniä suhteessa paljon enemmän eli noin 5 euroa. Viinin hinta on Sri Lankan ravintoloissa verotuksellisista syistä erittäin kova.
”Työhuone” Arie Lagoonin rannalla Sri Lankassa
Arie Lagoon sijaitsee kannaksella, jonka toisella puolella on meri, toisella laguuni.
Tästä lepotuoliparista tuli viikon ajaksi bloggaajatoimistoni. Siellä ei juuri muita näkynyt, joten aina oli tämä puun alla sijaitseva toimisto vapaana. Meren läheisyys ja virkistävä tuuli tekivät toimistopäivistä/-hetkistä nautittavia. Oi, muistan sen tunteen..
Ravintolan edessä oleva uima-allas oli viehättävän näköinen, mutta noissa tuoleissa istuminen jäi kyllä testaukseen. Oli siellä sen verran kuumaa, että kyllä valkoinen henkilö etsi aina varjoa päänsä päälle. Uima-allasta käytin sentään muutaman kerran.
Taustalla näkyy aamiais-/illallisravintola.
Hotellissa on hyvin varusteltu kuntosali, joka oli todella vähällä käytöllä. Syytä en tiedä. Itsekin kävin vain pari kertaa.
Arie Lagoonin toinen uima-allas iltavalaistuksessa.
Järjestivätten ilotulituksenkin meikäläisen saapumisen kunniaksi 🙂
Rannalla rapakivellä
Tien toisella puolen on valtameri ja sen rannalla varpaisteluranta. Siellä on myös uima-allas, josta laitan kuvan, kun pääsen parempien nettiyhteyksien ääreen.
Rannalla voi käveleskellä, mutta uiminen siellä on kielletty syystä, että aallot ovat voimakkaita ja kivikot hiekan ja meren välissä. Virtaukset ovat kuulemme vaarallisia. Ei tulisi mieleenikään mennä sinne.
Tässä sitten vielä videokertomus samasta hotellista:
Muut 15 Sri Lankan matkani kertomusta/videoa löydät valitsemalla kategoriasta ”Sri Lanka” tai hakukomennolla ”sri lanka”. Pääset niihin käsiksi myös tästä linkistä:
Kiitos, tekstisi on kiva yhdistelmä fiilistelyä ja yksityiskohtaista tietoa, jota itse haen blogeista – ja nyt juuri Sri Lanka kiinnostuksen kohteena.
Kiitos palautteesta Anne! Ymmärrät tavoitteeni oikein hyvin. Teen matkakertomukset itseämme varten, jotta voimme palata reissun kokemuksiin ja fiiliksiin lukemalla ehkä liiankin yksityiskohtaisia selostuksiamme. Kyse on kuitenkin avoimesta päiväkirjasta. Hienoa, jos joku näkee sen noin. Aion nyt viikonlopulla julkaista seuraavan blogikirjoituksen Sri Lankasta. Sitten niitä tuleekin aika monta. Ja uskallan väittää, että mielenkiintoisia 🙂
thanks for sharing this article for us..
🙂 Thanks to you!
Sri Lanka voisi tosiaan olla erittäin kiinnostava matkakohde. Olin aikoinaan vähän kaavaillut sitä tälle vuodelle, mutta korona tietysti pilasi senkin suunnitelman. Myös pommi-iskut tosin vähän laimensivat intoa, mutta toisaalta aika harvoin on tainnut samoissa paikoissa useammin räjähdellä.
Luulen, että Sri Lanka on teille luontoihmisinä erinomainen kohde. Suuri suositus.