Tampereen parhaat paikat syynissä (osa 1)
Me Appa matkustaa -blogin tekijät saimme mieluisan kutsun lähteä katsomaan Tampereen parhaita paikkoja. Kiertelimme paikallisen asiantuntijan laatiman ohjelman mukaan ydinkeskustaa. Kaikki paikat ovat lyhyehkön kävelymatkan päässä toisistaan, joten kulkuvälineitä ei tarvitse.
Tutustumme tämän postauksen avulla Tampereen päänähtävyyksiin lähinnä Finlaysonin tuntumassa. Kierreltävää riitti mainiosti kolmeksi päiväksi ja paljon jäi vielä seuraavaankin kertaan. Juttua tuli nytkin niin paljon, että teen vielä erilliset kirjoitukset Tampellan alueen Vapriikista, Laukon kartanosta ja Emil Wikströmin ateljeekodista.
Tämän matkan suuri opetus oli, että Tampere on kaunis kaupunki, jossa riittää toimintoja kaikenikäisille. Me eläkeläisinä valitsimme tietty ikäisiämme kiinnostavia kohteita, mutta nostan postauksessani esiin myös muutamia ”lapsellisia” kohteita.
(Tämän matkan teimme yhteistyössä @visittampereofficial kanssa.)
Tämä bloggausmatka sai alkunsa siitä, että kävimme kesäkuussa katsomassa Visit Tampere -organisaation alueella sijaitsevaa upeaakin upeampaa Serlachius-museota. Tein siitä pari postausta, joista tämä yhteistyö Visit Tampereen kanssa alkoi.
Serlachiuksen Taidemuseo Gösta on Suomen paras ”maalaistaidemuseo”
Tampereen kaupungin Visit Tampere on luonut erinomaisen konseptin, jossa media-alan vaikuttajilla on mahdollisuus tutustua kaupunkiin ja muuhun Pirkanmaahan. Yhteistyössä on mukana mm. Forenom ja monet hotellit majoittajana sekä käytännössä lähes kaikki tamperelaiset museot, taidehallit, tapahtumat ja tapahtumapaikat unohtamatta yliopistoja ja oppilaitoksia, kauppoja, yhdistyksiä ym. Upea juttu! Tällainen #MyHomeTampere konsepti on loistava osoitus alueellisesta yhteistyöstä.
Kaikki yhteistyökumppanit löytyvät tästä osoitteesta:
Visit Tampere Partners -verkoston kumppanit
Saimme täydellisen hyvät ohjeet vierailuamme varten, joten ei kun menoksi.
Asuimme Forenomin asunnossa
Visit Tampereen konseptiin kuuluu asuminen yhteistyökumppanien asunnoissa. Meille oli varattu asunnoksi Forenomin huoneisto muutaman kilometrin päässä keskustasta.
Varsin viehättävästi Iskun huonekaluilla ja Finlaysonin (tottakai!) tekstiileillä ja vuodevaatteilla sisustettu huoneisto oli hyvä kiintopiste vierailullemme. Muumit näkyivät paitsi tekstiileissä myös mukeissa.
Sarvijaakonkadulla sijaitsevasta huoneistohotellista oli kohtuullisen hyvät bussiyhteydet keskustaan. Nysse kuljetti meidät useita kertoja ees sun taas. Kätevää, kun saimme pitää oman auton asuntomme parkkipaikalla koko vierailumme ajan.
Tampereen parhaat paikat syynissä: Finlaysonin alue
Aloitimme Tampereen parhaiden paikkojen syynämisen Finlaysonin alueelta. Siellä on valtaisa määrä ravintoloita, Finlayson Art Area, museoita yms. Noustaanpa aluksi katolle.
Roof Walk Finlayson Area on ensimmäinen lajissaan Suomessa
Ensimmäinen tutustumiskohteemme on harvinaista herkkua Suomessa. Muualla (mm. Tukholmassa) tutuksi käyneet kattokävelyt ovat valloittaneet nyt myös Suomen, kun Tampereella, Finlaysonin katolla alettiin kesäkuussa 2020 järjestää tiukasti ohjattuja kattokävelyjä. Erittäin suosituksi osoittautuneen Roof Walk Finlayson Arean esite löytyy tästä:
Sisäänpääsy on Finlaysonin alueen Tammerkosken puoleisessa päässä. Jos on epävarma, kannattaa seurata tehdasrakennuksen lattiaan kiinnitettyjä opastuksia, mennä hissille ja nousta ylimpään kerrokseen, jossa on kierroksen lähtöpaikka ja kattokahvila Cafe Katto.
Sisäänmeno on piirroksen oikeassa alareunassa Satakunnankatu 18 A. Jos on epävarma, kannattaa seurata tehdasrakennuksen lattiaan kiinnitettyjä opastuksia, mennä hissille ja nousta ylimpään kerrokseen, jossa on kierroksen lähtöpaikka ja kattokahvila Cafe Katto.
Kattokahvilan ympäriltä löytyy tällainen pienoispuutarha…
…ja kahvilassa lasin takana asustelee tällainen 50 000 työmehiläisen yhdyskunta.
Katolle on tehty vimpanpäälle tarkoilla turvajärjestelyillä kävelysillat, joissa heikkopäisempikin uskaltaa kävellä. Tällaisesta tavallisesta katontallaajasta tuntui, että asiassa oli menty hieman liiankin pitkälle, mutta ”ei vara appaa katolta pudota”.
Näkymät katolta ovat kieltämätikin upeat.
Tampereen keskustorin edustalle oli rakennettu urheiden vaeltajien kuvauspaikka.
Helpotus hyvin suoritetun kattokävelyn onnistumisesta loistaa eläkeläispariskunnan kasvoilta.
Kierroksen jälkeen oli vielä mahdollisuus tehdä ilman valjaita minivaellus viereiselle kattoterassille.
Finlayson Art Area ja museot
Finlayson Art Area 2020 on täynnä erilaista poikkitieteellistä taidetta.
Jo kattokävelyn aikana törmäsimme yhteen Petri Eskelisen maailman päälaelleen kääntävään lasitaideteokseen.
Finlayson Art Area 2020 kaikki näyttelyt löytyvät tästä linkistä.
Selitykset ovat kuvasta aukeavan linkin takana.
Kaarina Kaikkosen rakastettu ja toivottu pikkutakki-installaatio Varjo on tuotu Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jälleen Satakunnankadun ylle. Missähän KK säilytti takit 5 vuotta?
Katutaidetta Finlaysonin kangasmalleista ja Väinö Linnan teksteistä löytyy Väinö Linnan aukiolta, Finlaysoninkujalta ja Päämääränkujalta.
Verkkosivuilla esitellään, että Jaakko Mattilan uusissa akvarellimaalauksissa korostuvat värin ja valon harkittu suhde, alkydimaalaukset ovat syntyneet nopeasti ja sattumalla on sijansa lopputuloksessa. Vooninki, Väinö Linnan aukio 13. Oli miten oli, niin sattuman kaupalla on syntynyt näyttäviä teoksia. Näyttelyalueen parhaita huoneita olivat nuo Mattila-huoneet.
Pysyvä näyttely esittelee suurimman Suomessa käytetyn höyrykoneen. Vuonna 1900 käyttöön otettu Sulzer-höyrykone on toiminut Finlaysonin tehtaan voimanlähteenä, ja se sijaitsee yhä alkuperäisellä paikallaan.
Museoalueella sijaitsee myös Työväenmuseo Werstas. Tehtaan kuuluisin työntekijä lienee Väinö Linna. Yllä teksti jostain Linnan kirjasta, jossa omakohtaiset muistot ovat tuottaneet kuuluisaa luettavaa.
Finlaysonin kirkko
Finlaysonin tehdasalue oli aikoinaan kaupungin sydämessä. Tuhansien työntekijöiden hyvinvoinnista pidettiin huolta järjestämällä myös hengellisen puolen ravintoa. Valveutuneet tehtaanjohtajat rakennuttivat alueelle oman kirkon.
”Finlaysonin kirkko on ainutlaatuinen Tampereen kirkkojen joukossa. Se on kaupungin historiaan merkittävästi vaikuttaneiden tehtaanjohtajien James Finlaysonin ja Wilhelm von Nottbeckin hengellisen valveutuneisuuden perintöä.
Puuvillatehdas oli vuonna 1846 saanut oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan. Finlaysonin seurakuntaan kuului silloin, perheenjäsenet mukaan lukien, miltei puolet kaikista tamperelaisista.”
Joku muusikko oli harjoittelemassa kirkossa ja järjesti meille miellyttävän lepohetken.
Lisää Finlaysonin kirkosta löydät tämän linkin takaa.
Tallipihalla voit tehdä aikamatkan 100 vuotta taaksepäin
Tallipiha on viehättävä museoalue Finlaysonin tehtaista Näsijärvelle eli pohjoiseen.
Kun Finlaysonin tehtaalta kävelee kohti Tallipihaa, ohittaa Finlaysonin komean palatsin. Siinä toimii mm. kesäkahvila.
Palatsin puistossa kasvaa todennäköisesti ainoa puuvillapuu, jossa hedelmät ovat valmista puuvillaa?
Tallipiha on kaupungin tunnelmallisin ostospaikka
Tien toisella puolella aukeaa näkymä kauniille Tallipihalle.
Olematon hattuni nousee näille puotien pitäjille.
Tässä Tallinieman puodissa on erinomainen valikoima nukkekotikalusteita, jotka on tehty todella tarkoin.
Mitäpä olisi tuollainen kaunis pihamiljöö ilman aitoa suklaapuotia.
On siinä saanut väkertää tunnin jos toisenkin. Kauppa tuntui onneksi käyvän tuollakin.
Nämä upeat hevosvankkurit ovat paikalla tiettyinä aikoina lähes päivittäin.
Tarkemmat tiedot Tallipihasta ja sen tapahtumista löytyvät täältä:
https://tallipiha.fi/
Näsilinna ja Museo Milavida ovat upea nähtävyys
Kun jatkaa matkaa edelleen kohti pohjoista, aukeaa edessä kaunis kartanorakennus.
Suomen vapaussodan yksi merkittävimmistä taisteluista käytiin Näsilinnassa Finlaysonin alueella. Siellä sijaitsee Museo Milavida.
Eipä ollut meillä tietoa, että tällainen Von Nottbeckin perhe on ollut niin merkittävässä asemassa Finlaysonin suuruuden luomisessa.
Tässä Milavida-museossa kannatti käydä parantamassa omaa historiantuntemusta.
Museoon on jätetty pari reikää osoittamaan, että siellä on aikoinaan tykin kuulat ja luodit tehneet tehtävänsä. Kannattaa katsoa viimeisessä huoneessa oleva videoesitys Näsinlinnan taisteluista. Pitänee katsoa uusiksi myös Claes Olssonin elokuva ”Taistelu Näsinlinnasta 1918”. Siitä käy ilmi kuinka suuri merkitys tuolla taistelulla oli sisällissodassa.
Museokierroksen aikana saa mukavasti käsityksen millaista elämää perhe Nottbeck eli. Helpolla ei perhe päässyt. Perheen pojistakin taisi useampi kuolla jo nuorena.
Patriarkka Nottbeck matkusteli kosmopoliittina paljon. Louis Vuittonin matka-arkku taisi olla jatkuvasti pakattuna?
Museossa järjestetään päivittäin opastuskierros kartanon puistoon.
Meidän tiukkaan aikatauluun ei tunnin opastettu kierros mahtunut, joten kiertelimme puiston omin päin. Tällainen patsat löytyy Särkänniemen huvipuiston tuntumasta.
Lapsillekin löytyy maksutonta puuhamaata puistoalueelta.
Tampereen tuomiokirkossa piti käydä katsomassa Simbergin ja Enckellin taidetta
Jokaisen Tampereen kävijän kannattaa piipahtaa tuomiokirkossa. Wikipediassa kerrotaan mm. näin:
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Kirkon koristemaalaukset ovat Carl Slotten tekemiä.[2]
Hugo Simbergin ”Köynnöksenkantajat” ja ”Haavoittunut enkeli” ovat tuomiokirkon kuuluisimpia freskoja.
Kuoleman puutarha on taidemaalari Hugo Simbergin maalausaihe, josta on olemassa useita versioita eri tekotavoin toteutettuina. Teos kuvaa Simbergin näkemyksiä kuolemanjälkeisestä elämästä, jossa valtaa eivät pidä enkelit vaan luurangot, jotka hoitavat taivaallista puutarhaa hellästi ja odottavat paikalle saapuvaksi lisää ”puutarhureita”. Kasvit, joita luurangot hoitavat, ovat hentoja ja haaleavärisiä ja luurangot ovat itse pukeutuneet pitkiin mustiin kaapuihin. Näky liittyy vanhaan, viimeistään keskiajalla syntyneeseen perinteeseen, jossa kuviteltiin kuolleiden nukkuvan kukkivassa puutarhassa.[1] Simbergin tunnetuin versio aiheesta on Tampereen tuomiokirkossa sijaitseva fresko, joka valmistui vuonna 1906.
”Kirkon ensimmäiset pääurut valmistuivat vuonna 1907. Urut valmisti Lahden urkutehdas. Nykyiset urut on valmistettu vuonna 1929. Niiden valmistukseen käytettiin alkuperäisten urkujen pillistöä. Muutostyön suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius ja työn teki Kangasalan Urkutehdas. Uruissa on kolme sormiota ja lähes 70 äänikertaa, mikä tekee niistä Suomen neljänneksi suurimmat kirkkourut.” (Wikipedia)
Lisää tietoa Tampereen Tuomiokirkosta löytyy mm. seurakunnan sivuilta.
G Livelab Tampere
Erään illallisen jälkeen meille oli varattu paikat livekonserttiin G Livelab Tampereen tiloihin. Tarjolla oli kaikille maksuton jazz-konsertti-ilta, jonka ohjelma oli kiintoisa. Tuntemattomaksi jääneistä syistä ohjelmaan oli tullut muutoksia ja alkuperäisistä esiintyjistä pääsimme kuulemaan ainoastaan yhtä esiintyjäryhmää.
Onneksi asia on usein niin, että ei se määrä vaan laatu. Human Cell Signalsilla taisi olla levynjulkistamiskeikka. Varsin rettekästi kului kolme varttia tätä trioa kuunnellen.
Youtubesta löytyy muutamia tuon mainion duon esityksiä.
Vapriikin näyttelyt ja museot ovat Tampereen must-kohteet
Paljon aikaa kannattaa Tampereen kävijän varata Tampellan alueen Vapriikki-museoon. Siellä sattuu ja tapahtuu niin paljon, että tein siitä suosiolla oman postauksen.
MAISTUISIKO HYVÄ RUOKA JA JUOMA?
Huomaa, että tein jo aiemmin ensimmäisen postaukseni tältä Visit Tampereen kanssa yhteistyössä tekemältäni matkalta. Kirjoitin tamperelaisista ravintoloista ja jutut löytyvät täältä:
Mikäli olet kiinnostunut tulevista postauksistani, kannattaa käydä tykkäämässä Facebook-sivustostani. Saat viestiä, kun uutta tulee…
https://www.facebook.com/appamatkustaa
Ravintoloista olitkin tehnyt jo erillisen postauksen, johon en ehtinyt vielä tutustua, mutta Tampere on erittäin hyvä kotimainen ruokamatkailukohde laadukkaine ravintoloineen.
Lisäisin myös ehdottomasti järvikaupungin perinteiset yleiset saunat, kuten Rajaportin ja Rauhaniemen. Jos taas mielii muuten vesille, Laukontorilta eli tamperelaisittain Alarannasta lähtee veneitä esim. Viikinsaareen.
Kiitos lisävinkeistä Tanja! Tampere on kyllä hieno kaupunki monine mukavine kohteineen.
Et liene käynyt Lapinniemen kylpylän pukukopissa. Siinä sitä oisi ihmeteltävää ja nähtävää riittänyt. Olen käynyt kuntoutukseni puitteissa 4:ssä eri pukukopissa. Harvoin näkee niin saastaisia, eikä kyse ole siitä että olisi ollut saman päivän kävijöiden jälkiä. Nurkat täynnä pölyä, hiekkaa ja mitä lie törkyä. Pinttynyttä likaa joka puolella laatoissa, seinissä. Seinissä lohkeamia että betoni näkyy. Tekee ilkeää mennä pukukoppiin. Näyttää että suursiivousta ei ole tehty vuosiin. Pukukopit vaatisi kloriitilla siivouksen ja remontin. En todellakaan syytä siivoojia jotka pienellä palkalla ja kireällä aikataululla koittavat tehdä työnsä. Syy on muualla. En todellakaan suosittele kylpylää, päinvastoin, en kävisi ellei olisi kuntoutuksen puolesta pakko.
Hups! Tarkoitatko siis todellakin tuota Holiday Clubin kylpylää? Voin kyllä laittaa viestiä eteenpäin, jos tuo pitää paikkansa.
Kyllä, juuri Lapinniemen kylpylää.
On valokuvia todisteeksi
Ok. Laitoin yv:n.