· · ·

Matka halki Tansanian ja yöpyminen Dar es Salaamissa

Toistaiseksi viimeisin Tansanian matkamme alkoi kääntyä loppusuoralle. Olimme saaneet nauttia Mufindin vuoristosta ja Ruahan kansallispuistosta. Kokemuksemme olivat ikimuistoisia. Hyppäsimme hyvin nukutun yön jälkeen taksiin, joka vei meidät 10-tuntiselle matkalle Iringasta maan pääkaupunkiin Dar es Salaamiin. Matka läpi suurehkon maan on osittain vaarallinen johtuen maan liikennekulttuurista, mutta ennen kaikkea puuduttavan pitkä. Onneksi pääsimme vielä kerran nauttimaan kansallispuiston eläinnäkymistä.

Lähdimme aikaisin tiistaiaamuna joulukuun alussa 2015 pitkälle ajomatkalle Iringasta kohti Dar es Salaamia. Kuljettajamme oli ajanut sieltä edellisenä päivänä meitä hakemaan. Hän oli toiminut entisessä elämässään oppaana, joten ei ollut ihme, että tuo hyvää englantia puhuva taksin omistaja hallitsi myös eläinten bongaamisen.

Pitkä ja hidas reittimme kulki aluksi kauniissa vuoristossa, jossa onnettomuusvaara on ainainen peikko. Nytkin näimme muutaman kaatuneen tai tieltä suistuneen rekan. Onneksemme näköpiiriimme ei kuitenkaan sattunut yhtään linja-autoa, sillä kokaiinia pureskelevat kuljettajat ajavat yleensä tuhatta ja sataa kilpaillen kuka ehtii ensimmäisenä määränpäähän. Suurille linja-autoilla tehdyt itsemurha-ohitukset aikaansaavat usein pahaa jälkeä. Hulluja nuo bussikuskit.

Oma kokemuksemme eräältä bussimatkalta oli sellainen, että rukoust pukkasi. Onneksi silloin vieressäni sattui istumaan pappi, joka otti rukousten lisäksi käyttöön sanaisen arkkunsa. Hän kävi sanomassa kuskille, että ellei vauhti hiljene, hän soittelee poliisille. Hiljenihän se! Saavuimme Iringaan reippaasti aikataulusta myöhässä, mutta ei haitannut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

 

Pysähdyimme matkan aikana pari kertaa keräämään voimia loppurutistukseen. Ensimmäinen paikka oli erittäin viehättävä, mutta toinen   ei ollut edes kuvaamisen arvoinen.

Tämä hepokatti sen sijaan oli niin kaunis, että se oli pakko ikuistaa.

Kuljettajamme taidot näkyivät toki ajaessa, mutta kyllä hän osasi myös etsiä puhvelilaumat, villisiat yms. On vaikea ymmärtää, miten ammattilainen voin nähdä eläimiä ajon aikana paljon paremmin kuin me kyyditettävät. Näimme luonnonpuistossa valtavan paljon eläimiä ja pelkästään niistäkin olisi voinut saada hyvä mielen safarimatkasta.

Saavuimme tietöistä ym. hidasteista johtuen Darin alueelle viiden maissa ja loppukilometrit jouduimme matelemaan muun liikennevirran mukana etanavauhdilla. Meinasi jo alkaa mennä kärsimyksen puolelle, sillä matkamme kokonaisajaksi tuli peräti yli 10 tuntia.

En ole aiemminkaan ihastunut Dariin missään muodossa. Liikennekaaos oli hirveä eikä kaupungista muutenkaan löytynyt kehumisen arvoista.

Majoituimme Tanzanite-hotelliin, jonka hinta-laatusuhde oli oikein hyvä (suosittelemme). Nämä kuvat kertovat lähinnä siitä, että olimme saapuneet miljoonakaupunkiin. Kaunistahan siellä ei ole.

Maksoimme yöstä aamiaisineen 70 € ja huoneesta löytyi kaikki oleellinen mikroaaltouuneineen ja jääkaappeineen. Kosteasta ilmastosta johtuen homevaurioita näkyi katossa, joka saattoi aikaansaada sen, että Marjatta heräsi aamulla päänsärkyisenä. Ilmastointilaite piti sellaista mekkalaa, ettei sitä voinut pitää yöllä päällä.

Palkitsimme itsemme pitkän ajomatkan kestämisestä menemällä läheiseen ravintolaan illalliselle.

Mitäpä merenrantakaupungissa voisi muuta ajatella kuin meren antimia? Me miehet tilasimme, tietysti, hummeria lisukkeineen. Pakko sanoa, että makuelämys oli vaatimattomampi kuin näköelämys.

Rouville kelpasi tavanomaisempi ateria. Ainakin ilmeistä päätellen kaikki oli ok.

Tällä kertaa aikaa ei ollut muuhun kuin syömiseen ja nukkumiseen. Aamulla oli edessä paikan vaihto. Lähdimme päättämään upeaa reissuamme meren rannalle, Lazy Lagoonille, johon ihastuimme vuosia aiemmin. Nyt tiesimme mitä odottaa!

Tämä matkamme aiemmat matkakertomukset voit käydä lukemassa näistä postauksista:

 

Tansanian parhaita kokemuksia: Matka Mufindin vuoristoon (2015)

Tansanian Mufindissa vähäosaiset saavat uuden elämän (osa 1/2015)

 

Tansanian Mufindissa vähäosaiset saavat uuden elämän (osa 2/2015)

Millaista on eläinten valtakunnassa? – Ruaha, Tansania (vuosi 2015)

 

 

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. Näyttää kiinnostavalta paikalta, safarit kiinnostavat aina. Joskus nuo Kamikaze-kuskit ovat vaikeita kestää, onneksi pappi teki muutakin kuin rukoili 🙂

    1. Tansania on suosikkimaitamme ja esittelemäni Ruaha on erinomainen kohde käydä safarilla. Liikennekulttuuri siellä on todellakin vielä aika hurjaa, joten sillä mielellä kannattaa valita kulkuvälineensä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *