· · · · · ·

Sognefjellet ja Flåmsbana ovat hyviä elämyskohteita Norjassa (Keski-Norja osa 5)

Se on todistettu: Sognefjellet ja Flåmsbana ovat hyviä elämyskohteita Keski-Norjassa. Olimme kesäkuussa 2024 elämysmatkalla ja tuo osuus valikoitui matkallemme. Teen tässä matkakertomuksessa selkoa reitistä ja toivon, että saatte tästä vinkkejä oman reissunne suunnitteluun. Kerron sekä hyvistä, että ei-niin-hyvistä kokemuksistamme. Tervetuloa nojatuolimatkalle!

Oppheimsvatnet – Bergen – Espenes – Haukelifjell on mukava (asunto)autoilureitti Keski-Norjassa.

(Teimme tämän matkan osittaisessa yhteistyössä Touring Carsin ja Norwegianin kanssa.)

Tämä kirjoitus on viides osa matkakertomussarjaa, jossa tutustumme Keski-Norjan parhaimpiin matkailukohteisiin. Aiemmat artikkelit voit lukea tämän postauksen lopusta tai suoraan tästä linkistä.

Olimme olleet reissussa muutaman päivän ja nämä paikat ajoittuvat matkapäiville 5-7. Aloitan esittelyn huipulta eli nousemme noin 1,5 km korkeudelle tutustumaan norjalaisten hiihtäjien kesäharjoitteluympäristöön. Siellä riitti nykyisiä ja tulevia huippuhiihtäjiä, joten ei ole ihme, että Norja on maailman ykkösmaa hiihdossa.

Viimeistään tällä matkallamme meille varmistui, että Sognefjelletissä tehtaillaan hiihtäjähuippuja. Vuorilla oli hiihtäjiä kuin pipoa vaikka olimme jo ohittaneet keskikesän. Pääsin jopa haastattelemaan paria vähintäänkin lupaavaa, tulevaa hiihtäjäsuuruutta.

Sognefjelletin maisematie on 108 km mittainen. Se alkaa Lomista, kansallispuiston kylästä ja kulkee läpi Norjan korkeimman vuoristosolan Tie nousee vihreiltä lampaita viliseviltä niityiltä ja Bøverdalenin vehreästä kulttuurimaisemasta ylös laakson läpi Sognefjelletin huipulle, joka sijaitsee 1434 metriä merenpinnan yläpuolelle. 

Lampaita riittää Norjassa ja paljon niitä oli myös Sognefjelletissä. Kovin ovat tuttavallisia, kuten alla aukeavasta videosta voit todeta. Ei ole valittamista tuollaisissa laiduntamispaikoissa.
Aikamoinen yllätys nähdä toinenkin Touring Carsin matkailuauto Keski-Norjan vuoristossa.
Valtavia putouksia riitti joka lähtöön tällä reissulla.

Pakkohan minun oli käyttää myös videopuolta puhelimen kamerassa, joten livekooste olkaapa hyvä!

Videokooste Sognefjeltin ”ala-asemalta”.

Sognefjelletin maisematie on normaalisti luotettaviksi osoittautuneiden lähteiden mukaan Norjan korkein tiereitti eli olimme matkan jatkuessa kohta Norjan katolla, kuten tuota aluetta artikkelin alussa olevassa kuvassa kutsutaan. Olemme ajaneet tuota samaa reittiä aiemminkin, joten tiesimme mitä odottaa.

Norjan maanteiden korkein kohta on 1428 m meren pinnan yläpuolella.
Tätä tulimme hakemaan, kun Suomessa on keskikesällä niin vähän lunta 😉 Oli varsin mukava näky nähdä kymmenien hiihtäjien harjoittelevan upeassa säässä upeissa maisemissa. Kyllä kelpaa norjalaisten hiihdellä!
Nämä kaverit pakkailivat hiihtimiään autoihinsa tullessamme pysäköintipaikalle, joten pitihän heitä haastatella. Mitä nämä poijaat olivat ja mikä on heidän suhteensa Suomeen, käy ilmi alla olevasta videosta. Tuo Dehlie-kaveri on ollut jo mukana nuorten olympialaisissa. Valitettavasti en muista hänen nimeään. Pitää laittaa naama mieleen!
Vaikea ymmärtää mikä näissä karuissa maisemissa oikein kiehtoo…
Tällaisia rakennelmia löytyi alueelta ja paljon, tosin pääsääntöisesti paljon pienempiä.
Pysäköintipaikalla oli useita linja-autoja, joten väkeä riitti. Oletuksemme oli, että väki kuljetetaan lähivuonoilla vierailevilta risteilyaluksista päiväretkille.
Nyt pyydän parviälyn apua. Mikä on tämän muistomerkin historia/tarina? Kertokaa alla olevassa keskustleufoorumissa.
Alueella oli siis paljon kiviröykkiöitä, mutta nyt niiden rakentaminen on kielletty.
Luonnon luomaa taidetta…
Tässä on se jokin. Kahvinkeitin päälle ja nauttimaan elosta & olosta …
Touring Cars on ollut hovikuljettajamme jo parin kesän ja neljän viikon ajan. Ja sen voin sanoa, että kahdelle Small-koko on kuin nenä päähän! Liian pitkää autoa ei kannata varata Norjan matkalle, sillä käännöksiä ja kapeita teitä riittää vähintäänkin riittävästi.

Tässä vielä videokooste Norjan katolta:

Rautatieyhtiö mainostaa, että ”Flåmsbana on yksi maailman kauneimmista junareiteistä”. Pakkohan se oli siis käydä testaamassa vaikka olihan noin 60 € melko kallis kustannus parin tunnin junamatkasta. Mutta kun olimme asettaneet sen yhdeksi matkamme pääkohteista, vaihtoehtoja ei ollut. Saimme tosin vähän alennusta matkaamme syystä, että osuimme paikalle sopivasti päivän viimeiselle retkelle. Sitä voi suositella myös siksi, että junassa oli mukavasti tilaa päinvastoin kuin esim. aiemmassa vuorossa, joka oli myyty viimeistä paikkaa myöten.

Korkeista hinnoistaan huolimatta junat ovat täynnä. Lähdimme klo 18.45 junassa, joka oli lähtöhetkellä lopulta lähes täysi.
Faktat tauluun! Flåmsbana on Euroopan jyrkin normaalin raideleveyden omaava rata Euroopassa.
Paluumatkalla junassa oli näin paljon tilaa.
Taitaa väsy jo painaa kovan, mutta upean päivän iltana.
Tuo Myrdal – Bergen -osuus olisi kiva matkata vielä joskus.
Onnelliset matkaajat appa ja mammu.
Se oli sitten siinä se reissu.

Videokooste junamatkasta löytyy tästä:

Kuten jo alussa mainitsin, noin 60 €/hlö parin tunnin junamatkasta on aikamoisen suuri hinta. Mikäli emme olisi ajaneet asuntoautolla muutaman päivän aikana mitä upeimpien koskien ja putouksien ohi sekä vaeltaneet niiden varsia upeita maisemia ihaillen, olisi Flåmin junamatka herättänyt jopa suuria tunteitakin. Nyt matkan parhaaksi anniksi jäi se, että se tuli tehtyä. Tavoite siis saavutettu.

Kokonaisuutena jäi kuitenkin sellainen tunne, että tuo on ylimainostettu reitti. Toki matkan varrella näkyi upeita putouksia, mutta paras kohde oli ehdottomasti Kjosfossen, jonka varressa juna pysähtyi muutamaksi minuutiksi mennen tullen ja palatessa.

Jos olisin liikkeellä julkisilla kulkuvälineillä, haluaisin jatkaa junamatkaa Bergeniin asti ja nähdä matkan varrella kuuluisan rautatiesillan, josta on tehty romaani. Sen innoittamana halusimme nähdä tuon Flåmin pätkän. Koska yleisö äänestää jaloillaan, on lopputulos se, että edestakainen matka on hintansa väärtti. Täyteen buukatut junat puhuvat omaa kieltään ja voi kuvitella, että hyväkin kello kauas kuuluu. Käykää siis itse arvioimassa kannattaako matka vai ei.

Yksi matkamme pääkohteita oli käydä katsomassa Bergenin satama-alueen kauniit rakennuksia, joita olin päässyt katsomaan 1990-luvulla erään työmatkani johdosta. Halusin kuitenkin, että mammukin pääsisi näkemään Bergenin ja voisimme käydä maistamassa paikallisia meren eläviä.

Sitä ennen esittelen erinomaiset levähdysalueen Oppheimsvatnetin, joka oli sen verran upea paikka, että päätimme viettää siellä koko hellepäivän. Tutustumme siinä samalla Espenesin huikean moderniin ja Haukelifjelin luonnonkauniiseen vuoristolevähdysalueeseen.

Kannattaa siis pysyä kanavalla. Uutta tulee viikon sisällä.

Tämän pariviikkoisen asuntoautomatkamme aiemmat matkakertomukset löydät tästä ilmestymisjärjestyksessä:

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. Kyllä tosiaan kelpaa noissa maisemissa tosiaan hiihdellä. Eipä toisaalta Lahdessakaan aivan surkeat maisemat ole, mutta eivät kyllä pärjää noille. Tuntuu, että Norja on oikeastaan jokapuolelta maisemien puolesta huippuluokkaa!

    1. Niinpä Mikko! Olen täysin haltioissani Norjan maisemista. Sama minne menee niin aina riittää upeita maisemia. Tämänkertainen reissumme oli ennen kaikkea vesiputousten ja koskien ilotulistusta. Hieno maa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *