· ·

Lahti nostaa nostalgiaa

Meillä on suuri ilo ja kunnia aloittaa yhteistyötä kotikaupunkimme Lahden matkailutoimen Visit Lahti kanssa. Tutustumme muutamiin kohteisiin, jotka liittyvät tavalla tai toiselle Lahden historiaan. Projektin merkittävin ajankohta on Nostalgiaviikko, jonka suurin tapahtuma Classic Motorshow kokoaa 4.-5.5.2024 Lahden messukeskukseen klassikkoajoneuvojen ystävät ihailemaan yli 400 klassikkoajoneuvoa

Tervetuloa aistimaan palasia lahtelaista nostalgiaa.  

(Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Visit Lahden ja muutamien yrityksien kanssa.)

Osa artikkeleista on jo valmis, osa on vielä kirjoituspöydällä ”tekemistä vaille valmis” ja osa vasta merkintänä kalenterissa. Tein tämän koosteen kokemuksistamme ja täydennän sitä heti, kun jutut valmistuvat.

Pieni palanen Lahden historiaa

Omat Lahti-muistoni vievät 1960-luvulle. Junailimme aina silloin tällöin Ylivieskasta tapaamaan serkkujeni perheitä, joita asusteli täällä useita. Oma Veikko-isäni asui lapsena Lahdessa syystä, että isoisäni Tuomas Leppilampi muutti perheensä kanssa Lahteen rakentamaan Heinolan rautatietä, jota tehtiin vuosina 1928-32. Useat isäni sisaruksista jäivät tänne sillä reissulla ja perustivat perheen. Oma isäni palasi Pohjanmaalle. Mielenkiintoista on, että isäni Veikko asui jonkin aikaa Paavolan alueella, jossa minä asun nyt. Koulua hän kävi Anttilanmäen koulussa. Varmasti tällä kaikella oli aikoinaan vaikutusta siihen, että muutimme Lahteen vuonna 1989 ja täällä sitä nyt ollaan.

Koska tämän Lahti-projektini teema on ”nostalgia”, nostan pienen palasen Lahden historiaa johdattelemaan meidät tähän päivään. Poimin Wikipediasta muutamia valikoituja kohtia, jotta saisimme käsityksen, mistä tähän on tultu:

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445 . Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä.

Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä.

24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n käskyllä. Lahden kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin nykyinen ydinkeskusta.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista tunnetuksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava RauteMallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.[22]

Lisää Lahden historiasta ja nykyisyydestä voi lukea esim. Wikipediasta.

Lahdessa on toukokuussa 2024 tarjolla poikkeuksellisen paljon nostalgiaa, kun täällä järjestetään nostalgiaviikko. Sen päätapahtuma eli vuotuinen klassikkoajoneuvojen suurnäyttely Classic Motorshow kokoaa jälleen kerran tuhannet nostalgian ystävät Lahden messukeskukseen 4.-5.5.2024 Tänä vuonna teemana ”Pieni on kaunista”.  Näyttelyssä on mukana yli 400 vähintään 25-vuotiasta ajoneuvoa moottoripyöriä, autoja, traktoreita yms. Todella mielenkiintoinen tapahtuma on siis odotettavissa.

Visit Lahti kehottaa yhdistämään Classic Motorshow-reissuun muutakin nostalgiaviikon oheisohjelmaa. Riku Motor täyttää 40 vuotta, Malvan Juuret-näyttely on viime vuosien suosituimpia näyttelykohteita Suomessa, legendaarinen El Toron pippuripihvi jatkaa voittokulkuaan, Teerenpeli täyttää 30 vuotta ja Kino Iiris tarjoaa erinomaisia elokuvia viikoittain vaihtuvin elokuvin. On siinä ohjelmaa pidemmäksikin aikaa! Katso tästä parhaat vinkit nostalgiaa täynnä oleviin kohteisiin, ravintoloihin ja palveluihin.

Olen koonnut tähän kaikki ne kohteet, joissa olemme ehtineet käydä tähän mennessä. Lisää tulee sitä mukaan kuin kierroksemme etenee ja jutut valmistuvat. Todella kiinnostavaa!

Kino Iiris – elokuvakulttuurin legenda

Kino Iiris osoittautui todelliseksi helmeksi hyvien elokuvien ystäville. Olemme ehtineet nauttia jo useita erinomaisia elokuvia ja elämysmatkamme jatkuu. Tässä kooste siitä mitä muutakin löytyi tuosta lahtelaisesta elokuvakulttuurin legendasta. Yksi oivallus oli sekin, että tuollahan voi järjestää vaikka omia elokuvatapahtumia eli valita elokuva ja pyytää kaverit paikalle yksityisnäytökseen. Hyvä vinkki syntymäpäiville yms.

El Toro – Lahden kuuluisin pippuripihvipaikka

Ensimmäinen ravintola, jossa kävimme syömässä muutettuamme Lahteen vuonna 1989, oli El Toro. Siksikin oli todella nostalgista käydä, jälleen kerran, maistelemassa tuo legendaarinen pippuripihvi. Tarjolla on toki paljon muutakin hyvää. Kerron artikkelissa miksi syntyi El Toro ja ketkä sen synnyttivät. Lue ja tutustu!

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone lienee Lahden perinteisin ja tunnetuin hotelli. Kävimme tutustumassa siihen kesällä 2023 ja hotelli ansaitsee tulla nostetuksi tähän nostalgiapläjäykseen. Staycation Lahden Seurahuoneella oli hieno elämys!

Kisälli – antiikkia ja Lahden paras kirpputori

Tutustumislistaltamme löytyy myös eräänlainen lahtelainen legenda, vuodesta 1994 antiikkialalla toiminut Antiikkikauppa Juhokusti -toiminimen alla touhuava Kirpputori Kisälli.

Kisällin tiskin takana seisova Esa Salminen ei ole mikään oppipoika. Esa on jo 30 vuotta kestäneen antiikkikauppiaan uransa lisäksi meklannut myös reilut 1500 huutokauppaa. Ennen antiikin aikoja Esa valmistui kultasepäksi Lahden Kultaseppäkoulusta. Kirpputori Kisällin isäntänäkin on ehtinyt vierähtää jo kohta seitsemän vuotta. ”

Juhokustin luoja, yrittäjä Esa Salminen perehdytti meidät Kisallin toimintaan.

Olemme kohdanneet Esa Salmisen kanssa ensimmäisen kerran joskus 1990-luvulla käydessämme ostamassa puisen arkun Juhokustista, joka toimi silloin hänen kotitilansa tiloissa. Sittemmin teimme hänen kanssaan kauppaa, kun Esa ostin tätini omaisuutta hänen muutettua Jenkkeihin tyttäriensä luokse.

Meillä ei ole aiempaa kokemusta kirpputorimyynnistä, mutta nyt päätimme kokeilla. Sovimme, että vuokraamme Kisällistä myyntipöydän kuukaudeksi ja laitamme kotoamme löytyvää ylimääräistä tavaraa myyntiin. Tulen raportoimaan tuosta kokemuksesta sivuillani, Instagramissa ja Facebookissa säännöllisesti. Vuokrapöydän antimet ovat ostettavissa Kisällissä 2.5.2024 alkaen. Laitan myytävistä tuotteista tietoa sosiaaliseen mediaan sitä mukaan, kun uutta aineistoa ilmestyy pöydälle.

Opiston Kunkku – vanhakin voi uudistua

Ainakin vanhat tietävät, että Lahden keskustassa on komeillut jo yli 120 vuoden ajan rakennus, joka on palvellut Kansanopistona. Mutta kuinka moni tietää mitä tuossa historiallisessa rakennuksessa tapahtuu tällä hetkellä? Me emme tienneet, joten otimme asiasta selvää.

Kävimme tutustumassa Opiston Kunkkuun sen nykyisen omistajan Tom Vasaran opastuksella. Erinomaisen mielenkiintoisen kierroksen tuotoksena koneellani odottaa mittava määrä mielenkiintoisia valokuvia paikoista, joissa aaveetkin elävät omaa elämäänsä.

Saimme vierailumme aikana perusteellisen opastuksen Opiston Kunkun tiloihin ja toimintaan Samin ja nykyisen omistajan Tom Vasaran avulla.

Mitä kaikkea noiden vanhojen seinien sisältä löytyy, selviää myöhemmin. Pysy siis kanavalla www.matkustaa.fi

Teerenpeli – maailman kuuluisin suomalainen tislaamo

Kukapa olisi vielä 20 vuotta sitten uskonut, että Suomesta löytyy joskus kansainvälisiä palkintoja haaliva huippuviskejä tuottava tislaamo Teerenpeli? Ei juuri kukaan, paitsi toimitusjohtaja Anssi Pyysing, vuonna 1994 perustetun perheyrityksen sielu. Teerenpelin sanotaan syntyneen intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria ja laadukkaita panimo- sekä tislaamotuotteita kohtaan.

Meille tarjoutui tässä Visit Lahti -yhteistyössä mahdollisuus tutustua myös Teerenpeliin. Kierros on nyt tehty ja juttua tulee, kun tulee.

Noiden palkintojen kanssa voi elää… 🙂

Teerenpelin panimo on kasvanut jopa suuren ja kauniin lähes naapuritontilla toimivan Hartwallin kilpailijaksi monipuolisella valikoimallaan. Pääsimme maistamaan tutustumiskierroksella paria tuotetta, josta toinen vakuutti niin, että sitä lähti mukaan useampi pullo. Muita ostimme yhden ihan vaan omaa tastingiamme varten. Saas nähdä milloin niitä raaskii maistaa. Kesää ja saunailtoja odotellessa, palaamme asiaan, kun aihetta ilmenee…

Hartwallin tehtaanmyymälässä ja panimossa vierailimme jo ennen tätä yhteistyöprojektia, joten siitäkin saattaa tulla jotain mukavaa kerrottavaa sitten joskus.

Malski – suomalaisen panimoteollisuuden kuuluisin edustaja

Malskin historia juontaa Mallasjuomaan, joka oli oli kauppias Henrik Mattsonin poikiensa Ernst Mattsonin ja Maximillian Mattsonin kanssa 1912 perustama panimo. Lahti tunnetaan Mallasjuomasta vaikka sitä ei enää ole olemassa. Panimo paikalle on kuitenkin syntynyt Malski, josta kotisivu kertoo näin:

Lahden keskustassa toimiva kaupunkilaisten, yritysten ja kulttuurin keskus. Historiallisessa panimorakennuksessa toimivan Malskin erikoisuus on paikallisuus ja yhdessä tekemisen tapa, joka tuottaa näkyviä tuloksia ajankohtaisina tapahtumina, uutena liiketoimintana ja vaikuttavina kohtaamisina. Malskin kantavat voimat ovat uutta luovat yritykset, Malva-museo, tapahtumasali Sammio, coworking yhteisö, ravintola, viinikahvila ja panimopubi.

Palaamme jossain vaiheessa Malskiin ja sen puitteissa toimiviin yrityksiin. Toimistotilat kävimme jo katsastamassa, mutta kahvila, ravintola ja panimo jäivät vielä esittelyä vaille. Katsotaan milloin ehdimme tutustumaan niihin. Hyvää kannattaa odottaa!

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva – vuoden kulttuuriteko 2023 ja paljon muuta

On kyllä helppo tunnustaa olevansa lahtelainen, kun vuoden 2023 kulttuuriteoksi valittu Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva sijaitsee noin 1 km päässä kotoamme. Olemme vierailleet siellä useita kertoja ja käynti siellä on aina yhtä kiehtovaa.

Jokainen Malvaan astuva museovieras kohtaa ensimmäisenä tämä Ahto-teoksen, jonka on tehnyt suomalaionen Ekho Collective.

Lahtelaisittain ylivoimaisesti kiehtovin näyttely on Juuret – Aarteita kokoelmista, joka esittelee museon Lahdessa säilyttämiä julisteita, taideteoksia ja huonekaluja. Palkittu lahtelaismuotoilija ja sisustusarkkitehti Tapio Anttila on suunnitellut Juuret-näyttelyn arkkitehtuurin ja ilmeen. Anttilan ajatuksiin näyttelysuunnittelusta tutustutaan alla olevalla videolla.

Kävimme tutustumassa Malvan näyttelyyn palveluasiantuntija Toni Laakson johdolla. Suosittelemme osallistumaan noihin yleisöopastuksiin, joita järjestetään museovieraille muutaman kerran viikossa kierroksen kuuluessa lipun hintaan. Opastuksen voi tilata maksusta myös muihin aikoihin. Ja huomaathan, että Malva on Museokortti-kohde.

Juuret-näyttely on ainakin meille senioreille se must-juttu! On kiehtovaa tehdä aikamatka omaan lapsuuteen ja nuoruuteen vaikkapa katselemalla lahtelaisen huonekaluteollisen pioneerin Asko-huonekalutehtaan tuotteisin.
Malva on myös kohtaamispaikka. Satuimme jokunen vuosi sitten näyttelyyn yhtaikaa ystävämme Maritan kanssa.

Jokainen seniori-ikäinen löytää monipuolisesta valikoimasta juuri niitä huonekaluja, joita oli ”jokaisessa” kodissa 50-70-luvuilla. Voi mikä nostalgiamatka. Näyttelyssä on toki paljon muutakin aikakautensa nähtävä taidetta unohtamatta.

Kausinäyttelynä Malvassa on nyt menossa mm. Jeremy Shawn audiovisuaalinen installaatio ”Jaksoton järjestelmä”. Suomessa ensimmäistä kertaa esiteltävä maailmanlaajuista menestystä kerännyt teoskokonaisuus haastaa inhimillisen selityskyvyn rajat lumoavalla tavalla. Sitä en edes yritä avata. Se pitää nähdä. No jos tämän verran:

Jaksoton järjestelmä on vaikuttava monikanavainen audiovisuaalinen installaatio. Se rakentuu seitsemästä itsenäisestä, mutta samanaikaisesti toistettavista videoista, sekä valo- ja äänielementeistä.

Teoksen osat vaikuttavat muodostuvan vanhentunein analogisin menetelmin tallennetusta videoarkistomateriaalista, jota tarkastellaan kaukaisen tulevaisuuden hetkestä käsin. Videoissa esitellään erilaisia, visuaalisin vihjein eri alakulttuureihin viittaavia ihmisryhmiä. Niistä kukin suorittaa liikkeeseen perustuvia, ryhmän uskomusjärjestelmästä kertovia riittejä, kuten tanssia tai laulua.

Dokumentaaristen sekä fiktiivisten esitystapojen rajat sekoittuvat teoksen edetessä, vähitellen horjuttaen katsojan käsitystä ajasta ja paikasta. Teos johdattelee kohti tunnelmaa, joka haastaa inhimillisen selityskyvyn rajat lumoavalla tavalla.

Teen tästäkin kohteesta erillisen artikkelin sen jälkeen, kun olemme nähneet 3.5.2024 aukeavan uuden Määränpää-näyttelyn

Fillaripiste – tulevaisuuden nostalgiaa

Lahti on jonkinmoinen pyöräilykaupunki ainakin siinä mielessä, että se on satsannut hirveän isoja rahoja CitiCAP:iin, ns. älykkääseen pyörätiehen. Lue linkistä mikä juju on tuossa 2,5 km mittaisessa energiatehokkaisiin valoihin ja pimeän ja lumen aikaan tien pintaan heijastavissa kävelyn ja pyöräilyn erottelua merkkaavat liikennemerkeissä. Minun älyni ei valitettavasti oikein riitä ymmärtämään miljoonasatsauksen merkitystä.

Mutta onhan Lahti pyöräilykaupunki. Pyöräteitä riittää ainakin meikäläisen tarpeisiin. Ja voin kokemuksen syvällä alemman 2-basson äänellä lausua, että pyöräily paransi tenniksessä kipeytyneen akillesjänteeni. Kipuilin sen kanssa tammikuusta 2021. Lääkäri sanoi, että saan sen kuntoon uimalla tai pyöräilemällä. Valitsin jälkimmäisen ja kartoitin kaikki lähiseudun sähköpyöräliikkeet aikana, jolloin komponenttipula oli tehnyt sähköpyöristä tuotteen, jotka viedään käsistä sitä mukaan kuin niitä tulee liikkeisiin.

Haluan nostaa Fillaripisteen pramille paitsi siksi, että löysin itselleni hyvän pyörän, myös siksi, että saan siellä aina todella hyvää palvelua. Osin sen, osin rajoitetun säilytystilan vuoksi jätän mieluusti lemmikkini pojille talvisäilytykseen ja teetän samalla siihen vuosihuollon. Katson, että arvokas pyörää ansaitsee asianmukaisen huollon.

Kristian ja Valtteri ymmärtävät pyörien päälle, mutta myös hyvän asiakaspalvelun merkityksen. Kiitos poijaat!

Uskon ja toivon, että Fillaripiste on tulevaisuuden nostalgiaa. Fillaripiste on esillä Nostalgiaviikon aikana Lahden torilla esittelemässä tuotteitaan ja palvelujaan ainakin la 4.5.

Katso Lahden alueen pyöräilyreitit täältä ja lähde fillaroimaan!

Pyöräily Lahden seudulla

Lahden alueen muita mielenkiintoisia kohteita

Tässä vielä muutamia muita vinkkejä Lahdesta ja sen lähiseudulta:

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. Tässä oli paljon tuttuja ja hyväksi todettuja paikkoja. Taivaanrannassa on vuosien aikana tullut käytyä todella usein, ja olen osallistunut myös esittelykierrokselle. Seurahuoneestakin on pelkästään hyvää sanottavaa, ja Opiston kunkussakin on tullut järjestettyä muutamakin tapahtuma – erinomainen paikka myös siihen.

  2. Niinpä Mikko, Lahdesta löytyy paljon mukavaa. Kyllä meidän kelpaa 🙂 Päivitän tuota listausta, kun kiireiltäni ehdin. Paljon on vielä kesken ja rakennekin muuttunee. Onhan se niin, kuten tiedät, että artikkelien kirjoittaminen vie valtavasti aikaa. Silti ihan kivaa hommaa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *